Yleinen valtio-oppi

Tieteenalana yleinen valtio-oppi tutkii poliittisen vallan käyttöä ja sen legitimaatiota eli oikeutusta. Valtaa tavoittelevat ja käyttävät esimerkiksi vaaliehdokkaat, poliittisten johtoelimien jäsenet, valtionjohtaja, nimitetyt johtajat julkisella sektorilla, viranhaltijat, poliittiset puolueet, intressiryhmät, suuryritykset, valtiot sekä kansainväliset järjestöt. Helsingin yliopistossa yleisen valtio-opin jakautuu opetuksessa kahteen opintosuuntaan, jotka ovat politiikan ja organisaatioiden tutkimus ja maailmanpolitiikan tutkimus.

Yleisen valtio-opin tutkimusalaan kuuluu niin globaaleja, kansainvälisiä, kansallisia kuin paikallisiakin kysymyksiä. Tutkimuskohteisiin lukeutuvat julkisen ja valtiollisen piiriin kuuluvat ilmiöt, kuten vaalit ja kansanäänestykset, ja poliittiset instituutiot YK:sta ja EU:sta kansallisvaltioihin ja kuntiin saakka. Tieteenalalla tutkitaan myös esimerkiksi poliittisia mielipiteitä, puolueita, työmarkkina- ja kansalaisjärjestöjä, kansalaisliikehdintää sekä kansainvälisten ja kotimaisten yritysten poliittista toimintaa. Myös erilaiset aatteet sukupuolten tasa-arvosta populismiin kuuluvat yleisen valtio-opin tutkimuskohteisiin.

Yleisen valtio-opin tutkimuksella on elävä yhteys yhteiskuntafilosofiaan sekä aate- ja käsitehistoriaan keskusteltaessa politiikan alasta, luonteesta, etiikasta ja muista piirteistä. Helsingin yliopistossa harjoitettava yleinen valtio-oppi on tieteenfilosofisesti pluralistista ja kattaa niin empiiristä tilastollista tutkimusta kuin uudempia lähestymistapoja soveltavaa tulkitsevaa tutkimusta ja yhteiskuntakriittistä tutkimusta.
Tieteenalan kuvaus

Mitä on ylei­nen val­tio-oppi?

Helsingin yliopistossa olemme pitäneet kiinni perinteisestä, alun perin Saksasta lainatusta oppiaineen nimestä ”yleinen valtio-oppi” (saks. Allgemeine Staatslehre). Nykyaikana tätä vastaavasta tieteenalasta käytetään usein yleisnimityksiä ”politiikan tutkimus” tai ”politiikkatieteet”. Helsingissä yleisen valtio-opin piiriin sisältyy myös hallinnan ja organisaatioiden poliittisten aspektien tutkimus sekä kansainvälisten suhteiden tutkimus. Muualla maailmassa nämä on usein erotettu politiikantutkimuksesta omiksi erillisiksi oppiaineikseen.

Laa­ja ja muut­tu­va tut­ki­mus­kent­tä

Yliopistollisena oppiaineena valtio-opin juuret ulottuvat yhtäältä yhteiskuntafilosofiaan, toisaalta 1800-luvun lopun tarpeisiin kouluttaa viranhaltijoita modernin valtion palvelukseen. Valtio-opin tutkimuskenttä on kuitenkin laajentunut oleellisesti noista päivistä. Sitä mukaa kun yhteiskunta ja kansainvälinen järjestelmä muuttuvat, myös valtio-opillisen tutkimuksen kohteeksi nousee uusia aiheita ja ilmiöitä. Ajankohtaisia tutkimuskohteita tänä päivänä ovat esimerkiksi ylikansallinen integraatio, terrorismi, populismin nousu sekä sosiaalisen median vaikutus demokratiaan. Valtio, poliittiset instituutiot, julkinen valta sekä kansainväliset suhteet ovat pysyneet tutkimuskohteina läpi oppiaineen historian.  

Politiikan ja organisaatioiden tutkimus sisältää politiikan ja hallinnan (governance) tutkimuksen laajassa mielessä. Siihen sisältyvät myös demokratian, poliittisten ideologioiden, vertailevan politiikan, politiikan filosofian ja politiikan teorioiden ja käsitteiden tutkimus. Myös Euroopan Unionin tutkimus on osa tutkimuskenttää.

Maailmanpolitiikan tutkimus tarkastelee diplomatiaa ja eri maiden ja muiden toimijoiden ulkopolitiikan muotoutumista, rauhan, poliittisen väkivallan ja sotien syitä sekä globaalin poliittisen talouden ja sen yhteishallinnan kehitystä. Maailmanpolitiikan tutkimus kattaa laajemman alueen kuin pelkästään ”kansainväliset suhteet”. Tarkastelun kohteena on paitsi politiikka, joka on kansainvälistä tai maailmanlaajuista, niin myös sellaiset poliittiset tilat, jotka läpäisevät tai ylittävät perinteisten poliittisten yhteisöjen rajat. 
Tutkimuksen profiili

Yleisen valtio-opin vakituisen opetus- ja tutkimushenkilökunnan tutkimus painottuu muun muassa seuraaviin aihepiireihin:

  • Poliittisen osallistuminen ja äänestämiskäyttäytyminen
  • Politiikan ja hallinnan instituutiot
  • Demokratia ja tasa-arvo
  • Julkiset politiikkatoimet (policyt), niiden välineet, vaikutukset ja arviointi
  • Kansalaisliikkeet ja järjestöt kansallisella ja globaalilla tasolla
  • Biopolitiikka
  • Sukupuoli ja politiikka
  • Poliittinen kommunikaatio
  • Globaali poliittinen talous
  • Maailmanpolitiikan teoria
Tutkimushankkeita

Vii­me­ai­kai­sia ul­koi­ses­ti ra­hoi­tet­tu­ja tut­ki­mus­hank­kei­ta

  • Diaspora: Politiskt beteende i den finlandssvenska diasporan, Svenska Litteratursällskapet i Finland, tutkimushanke, johtaja Staffan Himmelroos, 2019–2022
  • Digital Humanities of Public Policy-Making, Koneen Säätiö, tutkimushanke, johtaja Pertti Ahonen, 2015–2017
  • Policy instrumentit ja globaali hallinta, Suomen Akatemia, akatemiahanke, johtaja Tero Erkkilä, 2013–2018
  • Intraparty competition: The neglected dimension of electoral politics (IntraComp), Suomen Akatemia, tutkimushanke, johtaja Åsa von Schoultz, 2018–2022
  • Health and Political Engagement, Suomen Akatemia, akatemiahanke, johtaja Mikko Mattila, 2013–2017
  • Tasapuolisuus vaaliosallistumisessa ja ehdokasvalinnassa, Suomen Akatemia, akatemiatutkijan hanke, Hanna Wass, 2013-2018 
  • Vertaileva tutkimus ilmastonmuutoksen politiikkaverkostoista Suomessa, Koneen Säätiö, hanke, johtaja Tuomas Ylä-Anttila, 2014–2018

 
Tieteenalan opiskelumahdollisuudet

Yleinen valtio-oppi on yksi valtiotieteellisen tiedekunnan suurimmista tieteenaloista ja opintosuuntauksista. Vuosikymmenten kuluessa valtio-opin yhteydet yhteiskuntaan ovat monipuolistuneet ja oppisisältöjen kriittinen etäisyys valtakeskuksiin on kasvanut. Nykyään koulutamme opiskelijoita hyvin monentyyppisiin tehtäviin sekä yksityiselle että julkiselle sektorille yhdessä viestinnän tieteenalan kanssa useissa koulutusohjelmissa.
Koulutusohjelmat, joissa yleistä valtio-oppia opetetaan
Yh­teis­työ ja yh­teis­kun­nal­li­nen vuo­ro­vai­ku­tus

Valtio-opin tutkijat ovat aktiivisesti mukana vaikuttamassa tiedemaailmassa ja yhteiskunnassa

  • Tutkijamme osallistuvat eri rahoittajien soveltavan tutkimuksen ja kehittämistyön (mm. ulkoasiainministeriö, oikeusministeriö, valtioneuvoston kanslia ja SITRA) hankkeisiin, sekä kansainvälisen kehittämistyön hankkeisiin
  • Tutkijamme ovat aktiivisia kotimaisissa ja kansainvälisissä tieteellisissä järjestöissä ja niiden johtoelimissä sekä kansainvälisten tieteellisten lehtien toimituskunnissa ja niiden referee- eli arviointitehtävissä
  • Tutkijamme osallistuvat monipuolisesti erilaisiin asiantuntijatehtäviin yliopistossa, tiedehallinnossa sekä kotimaisessa ja kansainvälisessä politiikassa
  • Monet asiantuntijoistamme osallistuvat myös poliittisten puolueiden, ammattijärjestöjen ja ammatillisten järjestöjen toimintaan sekä erilaiseen kansalaistoimintaan
  • Asiantuntijamme ovat näkyvästi esillä median käyttäminä asiantuntijoina ja kommentaattoreina. Monet heistä ovat myös aktiivisia viestijöitä sosiaalisessa mediassa.

Löydät tietoa tapahtumistamme, tiedotteistamme ja medianäkyvyydestämme valtiotieteellisen tiedekunnan sivuilta.
Blo­ge­ja, verk­ko­si­vus­to­ja ja some-ka­na­via

Yleisen valtio-opin tutkijat julkaisevat aktiivisesti Valtiotieteellisen yhdistyksen verkkolehdessä Politiikasta.fi

Yleisen valtio-opin ja sen osa-alueilla toimivia kansainvälisiä ja kotimaisia blogisivustoja:

Tieteenalan tutkijoiden henkilökohtaisia blogisivustoja:
Ihmiset

Tieteenalavastaava: vanhempi yliopistonlehtori Riikka Kuusisto

Politiikan ja viestinnän maisteriohjelman johtaja: yliopistonlehtori S.M. Amadae
Show less info
Show less info
Show less info
Show less info
Show less info
Show less info
Show less info
Show less info
Yhteystiedot

Ylei­nen val­tio-oppi pos­ti- ja käyn­tio­soi­te

PL 54 (Unioninkatu 37)
00014 Helsingin yliopisto

Tie­toa me­dial­le

Palveluita medialle