Globaali kehitystutkimus

Kehitysmaatutkimus

Globaali kehitystutkimus (ent. kehitysmaatutkimus) tarkastelee kehitystä, köyhyyttä ja epätasa-arvoa sekä yhteiskunnallisia, poliittisia, kulttuurillisia ja ympäristöön liittyviä muutoksia monitieteisestä näkökulmasta. Helsingin yliopistossa globaalin kehitystutkimuksen tieteenala paneutuu muun muassa kehityksen teoriaan, ympäristökysymyksiin ja luonnonvarapolitiikkaan, mm. poliittisen ekologian ja globaalin poliittisen talouden näkökulmista. Lisäksi tutkitaan kehityspolitiikkaa ja -interventioita, kehityksen ja kulttuurin välistä suhdetta, sukupuolta ja muita intersektionaalisiin eriarvoisuuksiin liittyviä tekijöitä sekä globaalia oikeudenmukaisuutta. Tieteenala pyrkii selittämään ja ymmärtämään yhteiskunnallista muutosta ennen kaikkea – mutta ei yksinomaan – Afrikassa, Aasiassa ja Latinalaisessa Amerikassa sekä globaalin etelän ja pohjoisen välisiä suhteita tarkoituksenaan tunnistaa luovia tulevaisuuden mahdollisuuksia ja dekolonisoivia vaihtoehtoja.  

Ajankohtaiset asiat löydät tieteenalan blogista!

Mitä on globaali kehitystutkimus?

Globaalin kehitystutkimuksen tieteenala tarkastelee kehitystä, epätasa-arvoa ja oikeudenmukaisuutta erityisesti globaalissa etelässä. Tutkimme yhteiskunnallisia, poliittisia, kulttuurillisia ja ympäristöön liittyviä muutoksia monitieteisestä näkökulmasta. Globaali kehitystutkimus paneutuu etelän ja pohjoisen välisiin suhteisiin globalisoituvassa maailmassa. Suomessa globaali kehitystutkimus toimii omana tieteenalanaan ainoastaan Helsingin yliopistossa, jossa se on erittäin suosittu ja vakiintunut yhteiskuntatieteellinen ala.  

Lue globaalia kehitystutkimusta esittelevä kirjoitus tieteenalan blogista (kirjoitus vain englanniksi)

Monitieteinen tutkimusalue

Globaalin kehitystutkimuksen tutkijat yhdistävät työssään monia eri teoreettisia, menetelmällisiä ja analyyttisia näkökulmia. Tutkimme kulttuurin, politiikan, talouden, ympäristön ja yhteiskunnan muutoksia ymmärtääksemme ja selittääksemme globaalin maailman ilmiöitä. Tarkastelemme ennen kaikkea – mutta ei yksinomaan – Afrikan, Aasian ja Latinalaisen Amerikan historiaa ja nykypäivää. Nämä alueet liitettiin maailmantalouteen kolonialismin kautta ja maailmanjärjestykseen Euroopan siirtomaavaltojen omaisuutena. Globaali kehitystutkimus keskittyy ilmiöiden (kapitalismi, kolonialismi, apu, kauppa jne.)  historiallisiin jatkuvuuksiin ja katkoksiin sekä globaaleihin yhteyksiin ja eroihin sekä niihin liittyviin valta-asetelmiin, arvojärjestyksiin ja eriarvoisuuksiin. Globaali kehitystutkimus on kiinnostunut siitä, miten globalisaatio, ympäristömuutokset ja kehityspolitiikka vaikuttavat globaalin etelän asukkaiden mahdollisuuksiin tehdä omaa elämäänsä ja yhteiskuntaansa koskevia päätöksiä.  

Globaali kehitystutkimus on moniääninen ja suosittu monitieteinen ja kansainvälisesti suuntautunut tieteenala Helsingin yliopistossa. Sen tämänhetkisiä painopisteitä ovat muun muassa:  

  • Kehityksen globalisaatio  
  • Valtionmuodostus, kehitysinterventiot ja yhteiskunnallinen vastarinta  
  • Resurssipolitiikan ja -hallinnon poliittinen ekologia  
  • Oikeudenmukaisuus, katastrofit ja globaali ilmastohätätila  
  • Globaali ekstraktivismi ja sen vaihtoehdot  
  • Eriarvoisuus globaalin etelän kaupungeissa  
  • Feministinen teoretisointi ja tiedon dekolonisaatio  
  • Rauha, konfliktit ja kestävä kehitys  
  • Nousevat vallat ja etelä-etelä-suhteet  

Tieteenalavastaava: VTT, lehtori Marjaana Jauhola

    Lisätietoa tutkimuksesta ja apurahatutkijoista löydät Helsingin yliopiston tutkimusportaalista

    Kehitysmaatutkimuksen posti- ja käyntiosoite

    PL 18 (Unioninkatu 35)
    00014 Helsingin yliopisto

    Tietoa medialle

    Viestinnän yhteystiedot