Widlundin väitöskirja käsittelee nuorten kouluhyvinvoinnin kehitystä ja sen yhteyttä koulusuoriutumiseen, motivaatioon ja koulutustavoitteisiin. Koulu on oppilaille ja opiskelijoille keskeinen kehitysympäristö. Nuoruuteen liittyy usein monia samanaikaisia muutoksia ja haasteita, joilla voi olla kielteisiä seurauksia oppilaiden hyvinvoinnille koulussa. Siitä huolimatta tiedämme edelleen yllättävän vähän siitä, miten oppilaiden kouluhyvinvointi kehittyy nuoruuden aikana ja miten muutokset hyvinvoinnissa ovat yhteydessä koulumenestykseen ja koulutustavoitteisiin.
Tämä väitöstutkimus lisää ymmärrystä siitä, miten nuorten kouluhyvinvointi (opiskeluinto ja koulu-uupumus), motivaatio, koulumenestys ja koulutustavoitteet ovat yhteydessä toisiinsa. Sen lisäksi väitöstutkimus tarjoaa uutta tietoa kouluhyvinvoinnin kehityksestä peruskoulun yläasteen (7.–9. lk.) aikana sekä siirryttäessä toisen asteen koulutukseen. Tarkastelemalla yksilöllisiä eroja hyvinvoinnin ja koulusuoriutumisen yhteyksissä ja kehityksessä voimme paremmin tunnistaa näitä oppilaita ja opiskelijoita koulussa ja pyrkiä estämään kielteisiä muutoksia heidän hyvinvoinnissaan.
Väitöskirjan kolme osatutkimusta osoittivat, että suurella osalla suomalaisista oppilaista on suhteellisen myönteinen ja pysyvä kouluhyvinvointi nuoruuden aikana. On kuitenkin syytä huomioida, että osalla nuorista tapahtui kielteisiä muutoksia kouluhyvinvoinnissa erityisesti yläasteen aikana. Sen sijaan siirtymä toisen asteen koulutukseen näyttäytyi kouluhyvinvoinnin kannalta yleisesti myönteisenä. Yksi tärkeimmistä havainnoista onkin se, että nuorten hyvinvoinnissa ja sen kehityksessä on nähtävissä selkeitä yksilöllisiä eroja. Nämä yksilölliset erot ovat yhteydessä paitsi oppilaiden ja opiskelijoiden koulumenestykseen ja motivaatioon myös heidän koulutus- ja uratavoitteisiinsa. On tärkeää ymmärtää, että myös hyvin koulussa menestyvät ja motivoituneet oppilaat ja opiskelijat voivat uupua ja tuntea riittämättömyyttä koulussa. Ottaen huomioon, että osalla nuorista tapahtuu muutoksia kouluhyvinvoinnissa yläasteen ja toisen asteen opintojen aikana, olisi hyvinvoinnin seuraaminen erittäin tärkeää, jotta mahdolliset kielteiset muutokset voitaisiin huomata ja niihin voitaisiin puuttua tarjoamalla yksilöllistä tukea.
Anna Widlund väittelee tohtoriksi Åbo Akademissa perjantaina 17. syyskuuta 2021 klo 9. Vastaväittäjänä toimii professori Helen Watt, University of Sydney, Australia ja kustoksena apulaisprofessori Johan Korhonen, Åbo Akademi.
Väitöstilaisuuden pääkieli on englanti ja yleisö on tervetullut seuraamaan väitöstilaisuutta etänä. Lisätietoja ja alkuperäisen tekstin löydät Åbo Akademin sivuilta.
Väitöskirjaan voit tutustua sähköisessä muodossa Doriassa.