Rauhankasvattajat-podcastissa tarkastellaan rauhaa ja kestävää elämäntapaa osana eri oppiaineiden opetusta ja koko koulun arkea. Podcast on Yhteinen tulevaisuus - kestävää kehitystä ja rauhaa rakentamassa eri oppiaineissa -hankkeen oppimateriaali. Rauhankasvattajat-sarja on Helsingin yliopiston koulutuksen arviointikeskus HEAn tuottama ja Opetushallituksen rahoittama.
KUKAKI-podcastissa keskustellaan kulttuuri-, katsomus- ja kielitietoiseen opetukseen liittyvistä aiheista, vieraina opettajia, tutkijoita ja muita alan asiantuntijoita.
Jakso 1. Rauhankasvatus opettajan työssä, Eeva-Liisa Kiiskilä
Mitä rauhankasvatus on opettaja Eeva-Liisa Kiiskilän työssä?
Eeva-Liisa Kiiskilä näkee rauhankasvatuksen keskiössä kunnioittavan vuorovaikutuksen, jota edeltää tahtotila, turvallisemman tilan periaatteiden luominen ja aktiivinen ylläpito dialogin mahdollistamiseksi.
Eeva-Liisa Kiiskilä on opettaja ja rauhankasvattaja Kokkolasta. Hän toimii myös opetuksen koordinaattorina ja Maailmankoulun tiimivetäjänä. Hän on mukana erilaisissa kansallisissa ja kansainvälisissä kehittämishankkeissa. Rauhankasvattajuus Eeva-Liisalle on pyrkimystä läpileikkaavasti tasa-arvoon, yhdenvertaisuuteen, dialogiin ja inklusiivisuuteen. Vuonna 2017 hän sai Opettajat ilman rajoja -organisaation Vuoden globaalikasvattaja -palkinnon ja vuonna 2019 Lucina Hagman -tunnustuksen työstään tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden puolesta.
Haastattelijana on Heidi Rautionmaa.
Jakso 2. Draamakasvatus ohjaa asettumaan toisen asemaan - Annukka Toivonen
Tässä podcast-jaksossa tutustutaan Rauhankoulu-toiminnan globaalikasvatuksen asiantuntija Annukka Toivosen näkemyksiin muun muassa siitä, kuinka haastaa draaman ja tarinankerronnan kautta oppilaita pohtimaan globaaleja kehityskysymyksiä, rauhaa ja väkivallattomuutta omassa elämässään, sekä konflikteja maailmanlaajuisella tasolla.
Annukka Toivonen on kriittiseen globaalikasvatukseen, rauhankasvatukseen ja taidelähtöisiin menetelmiin erikoistunut yhteisöpedagogi (ylempi AMK). Hän on työskennellyt Suomen Rauhanliitossa globaalikasvatuksen asiantuntijana vuodesta 2010 lähtien.
Rauhanliitossa Annukka toteuttaa koulutuksia opetus- ja kasvatusalan ammattilaisille ja opiskelijoille, kehittää rauhankasvatuksen opetusmateriaaleja, tekee vaikuttamistyötä sekä vastaa järjestön globaalikasvatushankkeista ja Rauhankoulu-toiminnasta. Hänellä on vuosien kokemus yhteistyöstä muun muassa Fingon koordinoimassa globaalikasvatusverkostossa, jonka kautta järjestöt tekevät vaikuttamistyötä vaikuttamalla poliittisiin linjauksiin, kehittämällä globaalikasvatuksen laatua ja tekemällä yhteistyötä oppikirjakustantamojen kanssa. Annukka on toiminut kouluttajana myös kansainvälisellä rauhankasvatuksen kentällä sekä Fingon koulutuksissa järjestöjen globaalikasvatustyön laadun kehittämiseksi.
Annukka Toivosta haastattelee Heidi Rautionmaa.
Jakso 3. Aktivismi ja talous - Antti Jauhiainen
Antti Jauhiainen on aktivisti ja peruskoulunopettaja, joka on miettinyt paljon muun muassa taloudellista oikeudenmukaisuutta. Podcastissa Jauhiainen jakaa ajatuksiaan demokratiasta ja kokemuksiaan taloudellisesta oikeudenmukaisuudesta kestävänä ratkaisuna rauhan rakentamiselle arjessa.
Antti Jauhiaista haastattelee Meri Mononen-Matias.
Jakso 4. Vaikuttaminen ja rauhanjärjestöt - Laura Lodenius
Laura Lodenius, Rauhanliiton toiminnanjohtaja, on tuttu asiantuntija mediasta, kun rauhasta, sodasta ja asevarustelusta halutaan antaa myös kriittisiä näkemyksiä. Laura kertoo oman kokemuksensa kautta rauhantyöstä niin, että saamme vinkkejä myös opetukseen ja siitä, että on tärkeää, että lapsille ja nuorille osoitetaan, että asiat eivät ole mustavalkoisia ja maailmassa voi vaikuttaa, esimerkiksi järjestöjen kautta, sitten kun he ovat aikuisia.
Laura Lodeniusta haastattelee Meri Mononen-Matias.
Anna Kivimäki-Pelluz työskentelee Fingossa globaalikasvatuksen asiantuntijana. Fingo on kehitysjärjestöjen kattojärjestö, missä on jäsenenä noin 270 kansalaisjärjestöä, jotka toimivat globaalin kehityksen, kestävän kehityksen, rauhan, ihmisoikeuksien sekä myös globaalikansalaiskasvatuksen parissa. Anna Kivimäki-Pelluz kertoo podcastissa muun muassa siitä, miten rauhankasvatus liittyy globaalikasvatukseen ja kuinka globaalikasvatus on koulussamme otettu osaksi opetusta.
Häntä haastattelee Heidi Rautionmaa.
Jakso 6. Järjestöyhteistyö koulun kanssa kannattaa
Millä tavalla Heli-Maija Heikkinen ja Linda Massa näkevät kasvattavansa lapsia ja nuoria rauhasta, rauhaan ja rauhan kautta? He ovat molemmat olleet Ugandassa OIR-verkoston vapaaehtoistyössä opettajina. Heitä haastattelee Heidi Rautionmaa.
Heli-Maija Heikkinen on työskennellyt jo yli 20-vuotta historian ja yhteiskuntaopin opettajana peruskoulussa. Hän on ohjannut oppilaskuntaa pitkään ja pyrkinyt tehtävässään lisäämään nuorten osallisuutta. Heli-Maija Heikkinen toimii aktiivisesti Opettajat ilman rajoja- järjestön vapaaehtoistyössä rauhankasvattajana. Hän on esimerkiksi ollut vapaaehtoistyössä Ugandassa ja hän on tehnyt myös vapaaehtoistyötä Kambodžaan, jonne hän on pitänyt etänä rauhankasvatuskoulutuksia.
Linda Massa työskentelee Plan International Suomi - lastenoikeusjärjestössä vapaaehtoistoiminnan ja kansalaisyhteiskunnan asiantuntijana. Hän on työskennellyt myös erityisesti globaalikasvatuksen nuorten osallisuuden parissa ja sitä kautta tehnyt erilaisia oppimateriaaleja. Hän on aiemmin toiminut peruskoulun luokanopettajana, elämänkatsomustiedon opettajana ja Suomeen tulleiden lasten ja nuorten erityisopettajana. Hän on myös ollut Opettajat ilman rajoja -verkoston kautta vapaaehtoisena Ugandassa, jolloin syntyi rauhankasvatus-opas Ugandassa toimiville rauhan kerhoille.
Jakso 7. Moniaisuuden pedagogiikalle on tarvetta - Annika Kuusisto ja Satu Valkonen
Podcastin vieraina ovat Helsingin yliopistosta professori Arniika Kuusisto ja yliopistonlehtori Satu Valkonen, jotka puhuvat muun muassa moninaisuuden pedagogiikan puolesta. Heitä haastattelee Heidi Rautionmaa.
Arniika Kuusisto on Helsingin yliopiston varhaiskasvatuksen professori sekä Oxfordin yliopiston kasvatustieteen laitoksen kunniatutkija. Hän on koulutukseltaan filosofian tohtori ja kasvatustieteen dosentti. Vuosina 2018-2023 Kuusisto toimi Tukholman yliopistolla lapsuuden- ja nuorisotutkimuksen, erityisesti varhaiskasvatuksen professorina. Kuusiston tutkimus tarkastelee arvojen ja maailmankuvan rakentumista lapsuus- ja nuoruusiällä sekä yksilön toimijuuden ja kasvuympäristön merkityksiä kasvuprosessissa. Esimerkiksi hänen johtamansa, Suomen Akatemian rahoittama (2018-2023) tutkimushanke 'Radikaaliksi kasvamassa? Koulun merkitys nuorten maailmankatsomusten rakentumisessa' on tuottanut tutkimustietoa erityisesti liittyen suomalaisten nuorten arvoihin sekä ääriajattelun ennaltaehkäisemiseen koulussa.
Satu Valkonen työskentelee yliopistonlehtorina Helsingin yliopistossa. Hän on myös lapsuuden tutkimuksen dosentti Itä-Suomen yliopistossa. Koulutukseltaan hän on yhteiskuntatieteiden tohtori ja kasvatustieteen maisteri. Tutkimuksessaan Satu on keskittynyt lasten mediakulttuureihin ja mediakasvatuksen moninaisiin kysymyksiin sekä myös kestävään varhaiskasvatukseen. Häntä kiinnostavat aiheet kietoutuvat sosiaaliseen oikeudenmukaisuuteen, lasten yhteiskunnalliseen toimijuuteen sekä kasvatusyhteisön työskentelyyn kestävämmän tulevaisuuden puolesta.
Rauhankasvattajat-podcast, jakso 8. Osallistuminen ja osallisuus - Hanna Niinistö, Seija Kairavuori
Kuvataiteen opettajat ja opettajankouluttajat Hanna Niinistö ja Seija Kairavuori Helsingin yliopistosta ovat ajankohtaisia tutkimuksestaan ”Mun Ateneum”, taidemuseon etäkohtaamishankkeesta, jossa oppilaat pääsivät tutustumaan taiteeseen mediana. Tässä jaksossa he miettivät muun muassa osallistumista ja osallisuutta ja sitä miten tärkeää on, että lapsi tulee kuulluksi.
Heitä haastattelee Meri Mononen-Matias.
Jakso 9. Kasvu elämyksen ja yhteisöllisyyden kautta - Kauko Komulainen
Kauko Komulainen on luokanopettaja ja kirjallisuudentutkija, sekä opettajankoulutuksen yliopistolehtori, sekä draamapedagogiikan asiantuntija. Podcastissa Komulainen kertoo muun muassa kuinka elämykselliset kokemukset vaikuttavat tutkitusti oppimiseen eli sellaisen pedagogisen oppimisympäristön rakentaminen, joka vaikuttaa ihmiseen emotionaalisesti esimerkiksi elämyksellisesti, sillä on yhteys pitkäkestoiseen muistamiseen. Hän selventää, että draaman niin sanotussa kehollisessa ja tajunnanallisessa yhteistyössä saavutettava vuorovaikutus on hyvin keskeinen. Miten voi draamaa hyödyntää metodina niin, että saa harjoiteltua kestävän rauhaan kuuluvia eri elementtejä ja asioita? Miten yhteisöllisyys lisää oppimista?
Haastattelijana Meri Mononen-Matias.
Jakso 10. Laaja-alainen käsitys rauhasta ohjaa tukemaan jokaisen hyvinvointia - Katrianna Raunio
Tämä on Rauhankasvattajat–podcast, jossa vieraana on ympäristötieteistä väitellyt tohtori ja monikulttuurisuuskasvatukseen erikoistunut luokanopettaja (KM) Katrianna Raunio. Hän on työskennellyt koko opettajauransa Pohjois- ja Itä-Helsingin sosio-ekonomisesti haasteellisilla alueilla. Raunio näkee, että rauhankasvatus vaatii opettajalta kykyä nähdä etuoikeuksien taakse ja rohkeutta nostaa pöydälle myös ristiriitaisia aiheita. Koululaitoksemme historialliseen luonteeseen on iskostunut neutraaliuteen pyrkiminen, vaikka sekin on tavoitteena arvolatautunut. Puolueettomuus ja neutraalius ovat kuitenkin eri asioita välinpitämättömyydestä puhumattakaan.
Katrianna Rauniota haastattelee Heidi Rautionmaa.
Jakso 11. Väkivallattomuuden ja rohkeuden voima - Timo Virtala
Tässä podcastissa sosiologi Timo Virtala kertoo väkivallattomuuden ja rohkeuden voimasta. Häntä haastattelee Heidi Rautionmaa.
Timo Virtala on väkivallattomuuteen, kansalaistottelemattomuuteen, aseistakieltäytymiseen ja pasifismiin erikoistunut sosiologi ja kouluttaja. Hän on luennoinut siviilipalveluskeskuksessa Lapinjärvellä väkivallattomuuden voimasta, aseistakieltäytymisestä ja pasifismista yli kahden vuosikymmenen ajan. Hän on kirjoittanut kaksi tietokirjaa, toisen Sarajevosta ja toisen väkivallattomuuden voimasta. Hän on toiminut alakoulun luokanopettajana puolentoista vuoden ajan ja tehnyt myös lyhempiä sijaisuuksia. Hän on Suomen Rauhanliiton, Suomen Rauhankasvatusinstituutin ja Suomen Kristillisen Rauhanliikkeen hallitusten jäsen ja toimi Loviisan Rauhanfoorumin pääsihteerinä vuosina 2008-2016.
Jakso 12. Saamelainen näkökulma olemiseen - Hanna Guttorm
Hanna Guttorm, Alkuperäiskansatutkimuksen vanhempi tutkija ja Healing Methodologies projektinsa Koneen-säätiön rahoitustukija sekä kasvatustieteen apulaisprofessori Saamenlaisessa korkeakoulussa Kautokeinossa. Podcastissa Guttorm kertoo omasta polustaan saamelaisuuteen ja saamelaisesta ajattelutavasta ja alkuperäiskansan pyrkimyksestä siihen, että luonnonvaroista ei oteta liikaa. Guttorm selventää kuinka silloin ajatellaan.
Haastattelijana Meri Mononen-Matias.
Jakso 13. Alkuperäiskansojen kulttuuri pelin kautta - Outi Laiti
Outi Laiti on Helsingin yliopiston saamelainen tutkija, joka kehittää pelejä sivutoimisesti. Hän tutkii erilaisia tapoja tehdä pelejä nimenomaan alkuperäiskansakontekstissa, eli sitä millä tavalla digitaalinen peli voi toimia yhteisöllisessä pelinkehittämisessä ja minkälaisia hyötyjä ja muita mahdollisuuksia siitä on. Podcastissamme Laiti kertoo tästä ja avaa näitä mahdollisuuksia opiskelijoille.
Haastattelijana Meri Mononen-Matias.
Alkuperäiskansatutkimuksen post doc -tutkija Justino Sarmento Rezendo Tuyuka ja väitöskirjatutkija Silvio Sanches Barreto Bará kuuluvat Amatsonian Tuyuka ja Bará -alkuperäiskansoihin ja vierailivat Helsingin yliopistossa Brasilian Amatsonian ja Parán liittovaltiollisista yliopistoista. He kertovat miten Amatsoniassa ajatellaan moniulotteisesti niin, että pyritään harmoniaan, että tasapaino planeetan eri toimijoiden kanssa saadaan ylläpidettyä.
Haastattelijana Meri Mononen-Matias.
Jakso 15. Planetaarinen välittäminen vaatii ajattelu- ja toimintatapojen muutosta - Mikko Kurenlahti
Podcastin vieras Mikko Kurenlahti on Helsingin yliopiston väitöskirjatutkija, toimittaja ja tietokirjailija. Häntä haastattelee Heidi Rautionmaa.
Mikko Kurenlahti näkee, että muutos kestävämpään elämäntapaan vaatii havahtumista, tiedostamista ja mielikuvituksen omaamista. Mitä tämä tarkoittaa opettajan työssä?
Kurenlahti tarkastelee väitöskirjatutkimuksessaan kuluttajuutta maailmankatsomuksellisena ja uskonnonkaltaisena ilmiönä sekä tämän elämänmuodon kokonaisvaltaista ruumiillistumista vaihtelevissa mediaympäristöissä. Uskontotieteellisen ja teologisen ympäristötutkimuksen ohella hän on erikoistunut muun muassa rakenteellisen väkivallan, digitaalisen maailman sekä ekososiaalisen sivistyksen tematiikkoihin. Mikko Kurenlahti toimii myös kouluttajana.
Jakso 16. Hyvän elämän ja ekstravismin tasapainottelu - Eija Ranta
Eija Ranta on kehitysmaatutkimuksen lehtori Helsingin yliopistossa ja hänellä on meneillään Suomen Akatemian rahoittama tutkimus "Yhteiskunnallinen oikeudenmukaisuus ja rodullisuus Latinalaisessa Amerikassa". Podcastissa Ranta puhuu konseptista ”hyvä elämä” eli espanjaksi ”Buen Vivir” ja ekstraktivismistä. Ekstraktivismi viittaa yleensä talouspoliittiseen malliin, joka perustuu luonnonvarojen mittavaan hyödyntämiseen, monesti huomioimatta sen mukanaan tuomia negatiivisia vaikutuksia. Voimme miettiä sitä, miten hyvä elämä meillä ja muualla voisi olla mahdollista ja kuinka voimme tuoda näitä elementtejä opetukseen.
Haastattelijana Meri Mononen-Matias.
Jakso 17. Kielet luovat maailman - Janne Saarikivi
Janne Saarikivi on opettava kielitieteilijä ja hän toimi monta vuotta Helsingin yliopistossa suomalaisugrilaisten kielten professorina. Tällä hetkellä hän toimii professorina Tromssan yliopistossa, ja on tietokirjailija ja kolumnisti. Saarikiven ajankohtainen kirja Rakkaat sanat paljastaa suomalaisten sanojen alkuperiä. Podcastissamme Saarikivi pohtii rauhaa sanojen kautta, yksilöä ja yhteisöä, suhdettamme tulevaisuuteen. Kielet luovat sen maailman mikä on olemassa, Saarikivi katsoo.
Haastattelijana Meri Mononen-Matias.
KUKAKI-podcast, kausi 2, jakso 1: Koulu ja varhaiskasvatus moninaisina oppivina yhteisöinä
Tässä podcastissa "Koulu ja varhaiskasvatus moninaisina oppivina yhteisöinä" opettajat Kaarina Karasti ja Heini Salopelto keskustelevat siitä, mitä tarkoittaa, että koulu ja varhaiskasvatus ovat oppivia yhteisöjä. Podcastin kuunneltuasi voit pohtia seuraavia kysymyksiä: 1. Löysitkö jotain uusia näkökulmia oppivan yhteisön käsitteeseen tai saitko ideoita osallisuuden lisäämiseen? 2. Miten opetus- ja kasvatustyötä ohjaavien dokumenttien ihanteet vastaavat todellisuutta sinun työssäsi tai kokemuksissasi?
KUKAKI-podcast, kausi 2, jakso 2: Kodin ja koulun välinen yhteistyö ja kotikansainvälisyys
Tässä podcastissa projektikoordinaattori Habiba Ali sekä Siirtolaisinstituutin tutkija Marja Tiilikainen keskustelevat kodin ja koulun välisestä yhteistyöstä sekä kotikansainvälisyydestä Heidi Rautionmaan johdolla. Vaatii taitoa ja ennen kaikkea halua toimia kulttuurienvälisissä vuorovaikutustilanteissa. Kyse ei kuitenkaan ole vain yksittäisen opettajan tiedoista, vaan koko yhteisön osaamisesta ja halusta oppia. Kuunneltuasi podcastin, voit pohtia seuraavia kysymyksiä: 1. Miten perheiden ja kotien kulttuurinen, katsomuksellinen ja/tai kielellinen moninaisuus näkyy työssäsi? 2. Miten moninaisuutta on huomioitu käytännössä työyhteisössäsi voimavarana? 3. Jos voisit muuttaa työssäsi jonkin asian oppivan yhteisön ja kodin yhteistyön näkökulmasta, mitä muuttaisit ja miksi? 4. Mikä jäi mietityttämään kulttuurin, kielen ja katsomuksen sekä identiteetin välisestä yhteydestä?
Sanna Isopahkala ja Tuukka Tomperi keskustelevat Heidi Rautionmaan kanssa aiheenaan "Dialogisen ja tutkivan ajattelun pedagogiikka koulun kehittämisen mahdollisuutena". Opettajat Tuukka ja Sanna keskustelevat vuorovaikutus- ja tunnetaitojen merkityksestä oppivassa yhteisössä. Yhdessä he pohtivat, miksi tunnetaidot ovat tärkeitä ja kuinka ne voidaan liittää osaksi opetusta. Podcastissa mietitään myös, miten rakentaa oppimista ja kasvua tukevia vuorovaikutustilanteita. Kuunneltuasi podcastin voit miettiä seuraavia kysymyksiä: 1. Minkälaisia kytköksiä tai limittäisyyksiä löydät osallisuuden, toimijuuden sekä vuorovaikutus- ja tunnetaitojen välillä? 2. Mitä konkreettisia asioita voisit kuulemastasi hyödyntää omassa työssäsi? 3. Sanna puhuu tutkimuksessaan "jaetusta tilasta". Tunnistatko vastaavia kokemuksia omasta työstäsi tai pystytkö palauttamaan mieleesi kokemuksen tällaisesta tilanteesta? Minkälaisia tunteita sinulla siihen liittyy? 4. Minkälaisia haasteita jaetun tilan muodostumiselle voi kulttuuri-, katsomus- ja kielitietoisuusnäkökulmasta (l. KUKAKI) opetus- ja kasvatustilanteessa olla? 5. Minkälaisia mahdollisuuksia tunne- ja vuorovaikutustaidot antavat KUKAKI-tietoiseen opetustyöhön?
Podcastissa Henri Satokangas keskustelee tutkijatohtori Saija Benjaminin, Kulttuuri- ja uskontofoorumi Fokus ry:n toiminnanjohtaja Marja Laineen ja väitöskirjatutkija Niina Putkosen kanssa kouluyhteisön jäsenten yksilöllisyyden arvostamisesta ja oppilaiden identiteetin tukemisesta. Kuunneltuasi podcastin voit pohtia seuraavia kysymyksiä: 1. Minkälaisia ajatuksia ja näkökulmia löydät osallisuuden ja yksilöllisen kohtaamisen teemoihin? 2. Minkälaisia uusia näköaloja identiteetti jatkuvana prosessina sinulle avasi? 3. Mitkä seikat jäivät keskeisinä mieleesi kulttuuri-identiteetin käsitteestä?
KUKAKI-podcast kausi 2, jakso 5: Demokratia- ja ihmisoikeuskasvatus koulussa
Podcastissa professori Arto Kallioniemi ja väitöskirjatutkija Tuija Kasa keskustelevat Selja Koposen kanssa demokratia- ja ihmisoikeuskasvatuksesta, johon tunteet liittyvät myös erottamattomasti. Monissa tunne- ja vuorovaikutustaitoja käsittelevässä työskentelyssä ihmisoikeudet ovat implisiittisesti eli epäsuorasti läsnä. Podcastissa Tuija kertoo juridisten sopimusten tavoitteena olevan, että jokainen lapsi ja nuori voisi kokea turvallisuuden tunnetta esimerkiksi koulussa taustastaan riippumatta. Arton mukaan ihmisoikeuskulttuuria ilmentävässä koulussa moninaisuuteen suhtaudutaan rakentavasti. Molemmat nostavat esiin sen, että jokaisen lapsen ja nuoren kasvun kannalta olennaista on, että hän kokee tulevansa nähdyksi omana itsenään ja hyväksytyksi sellaisena kuin on. Kuunneltuasi podcastin voit pohtia seuraavia kysymyksiä: 1. Minkälaisia yhteyksiä rakennat tunne- ja vuorovaikutustaitojen sekä ihmisoikeus- ja demokratiakasvatuksen välille? 2. Miten liität tunne- ja vuorovaikutustaidot sekä ihmisoikeus- ja demokratiakasvatuksen kulttuuri-, katsomus- ja kielitietoiseen opetukseen tai kasvatukseen? 4. Tarkastele omaa työympäristöäsi ja kouluyhteisöäsi. Miten lapsen oikeudet on siinä huomioitu? Onko ne sanoitettu tai huomioitu implisiittisesti eli epäsuorasti vai eksplisiittisesti eli selvästi ja suorasti? 5. Minkälaisia tunteita liität näkymättömyyden kokemukseen? Miten ne vaikuttavat oppimiseen ja hyvinvointiin?
KUKAKI-podcast kausi 2, jakso 6: Katsomuksen käsite, katsomusten moninaisuus ja identiteetti
Podcastissa filosofian tohtori, teologian maisteri, katsomusaineiden yliopisto-opettaja Helsingin yliopiston kasvatustieteellisestä tiedekunnasta ja evankelis-luterilaisen uskonnon, elämänkatsomustiedon ja psykologian aineenopettaja Marjaana Kavonius ja filosofian maisteri, islamin uskonnon ja katsomusaineiden opettaja Saarah Korpi keskustelevat Heidi Rautionmaan kanssa katsomuksen käsitteestä, katsomusten moninaisuudesta ja identiteetistä. Kuunneltuasi podcastin voit pohtia seuraavia kysymyksiä: 1. Miten kuvailisit omaa katsomustasi? 2. Miten podcastissa kuultu katsomuksen määritelmä asettuu omiin käsityksiisi ja tietorakenteisiisi? 3. Tunnistatko Marjaanan mainitsemat "marinadit" omassa työssäsi tai työyhteisössäsi? Minkälaisissa konkreettisissa asioissa ne näkyvät? 4. Minkälaisia yhteyksiä näet niin sanotun hybridikatsomuksellisuuden ja identiteetin välillä?
KUKAKI-podcast, kausi 1, jakso 1: Koulu kaikille - kokemuksia ja koulumuistoja
Tässä jaksossa nuoret aikuiset Mina Khan ja Eyüp Yilmaz kertovat Salla-Maaria Suuriniemelle ja kuulijoille kokemuksiaan kouluyhteisöjen moninaisuudesta sekä jakavat omia koulumuistojaan. Jaksossa pohditaan sitä, millaiset asiat kouluyhteisössä luovat osallisuutta ja miten koulut entistä paremmin voisivat huomioida oppilaiden kulttuurisen, katsomuksellisen ja kielellisen moninaisuuden.
KUKAKI-podcast, kausi 1, jakso 2: Moninainen kouluyhteisö ja koulun johtaminen
Tässä jaksossa virka-apulaisrehtori Suaad Onniselkä, Helsingin normaalikoulujen johtava rehtori ja koulutusjohtamisen dosentti Tapio Lahtero ja Helsingin yliopiston uskonnondidaktiikan ja UNESCO professori, kasvatustieteellisen tiedekunnan varadekaani Arto Kallioniemi keskustelevat Anita Jantusen johdolla moninaisuudesta ja yhdenvertaisuudesta koulun johtamisen näkökulmasta.
KUKAKI-podcast, kausi 1, jakso 3: Monet kielet luokassa – monikielinen pedagogiikka ja monikielisyys
Tässä jaksossa opettaja ja väitöskirjatutkija Salla-Maaria Suuriniemi, luokanopettaja Tiina Kähärä sekä oman äidinkielenopettaja Elvira Mygänen keskustelevat monikielisyyden hyödyntämisestä ja tukemisesta koulussa erityisesti alaluokkien opettamisen näkökulmasta. Jaksossa keskustellaan siitä, millä tavoin ja miksi oppilaiden osaamat eri kielet tulisi olla keskeinen osa oppimista ja luokan toimintaa. Jakson vieraat ovat tehneet pitkän uran monikielisissä kouluissa, ja keskustelussa he tuovat esiin monia positiivisia näkökulmia koulun kielelliseen moninaisuuteen sekä kumoavat yleisimpiä pelkoja tai huolenaiheita monikieliseen oppimiseen ja eri kielten käyttöön liittyen.
Tässä jaksossa projektisuunnittelija ja suomen opettaja Kaarina Karasti, valmistavan opetuksen opettaja ja kasvatusalan kehittämispuolen projektikoordinaattori Hannaleena Maarianvaara sekä laaja-alainen erityisopettaja Karoliina Holmström keskustelevat kielitietoisesta oppimisen tuesta. Podcast-jaksossa otetaan hyvin käytännönläheinen opettajanäkökulma aiheeseen ja nostetaan esiin opetusarjen haasteita, hyviä käytänteitä ja kehittämisideoita.