Taudinaiheuttajien epidemiologian ja patogeneesin tunteminen on edellytys tartuntojen tehokkaalle torjunnalle, mutta silloin kun sairautta esiintyy, tarkka ja luotettava diagnostiikka muodostaa pohjan kohdennetulle hoidolle. Bakteerien lisääntyvä antibioottiresistenssi on maailmanlaajuinen huoli ja se on kasvava uhka sekä ihmisten että eläinten terveydelle. Antibioottien käytön vähentäminen ja järkeistäminen on tärkeä tavoite ja edellyttää ennen kaikkea tartuntojen torjuntaan panostamista. Erilaisten hoitojen tehoa ja hoitokäytäntöjen vaikutusta sairauksien esiintymiseen navetoissa selvitetään ja tulosten perusteella kehitetään hoitosuosituksia.
Utaretulehdus (mastiitti) on lypsykarjatalouden yleisin ja taloudellisesti merkittävin sairaus, joka on tyypillisesti bakteerien aiheuttama infektio. Utaretulehdus vähentää lypsylehmien tuottaman maidon määrää, huonontaa maidon laatua ja aiheuttaa siten kustannuksia ja tappioita sekä maanviljelijöille että maidonjalostusteollisuudelle ja lopulta myös kuluttajille. Lisäksi utaretulehdus vaikuttaa lehmien hyvinvointiin.
Utareterveystutkimusryhmän spesifisiä tutkimusaiheita ovat mm. lehmien umpeenpanoon liittyvät hoitokäytännöt ja stafylokokkien aiheuttamat tulehdukset ja niiden diagnostiikka, epidemiologia ja virulenssitekijät.
Jalkasairaudet ja ontuminen heikentävät lehmien hyvinvointia. Sorkkasairauksien tutkimus keskittyy tarttuviin sorkkasairauksiin kuten sorkka-alueen ihotulehdukseen ja sorkkavälin ajotulehdukseen. Tutkimme myös tiloilla kuolleiden lypsylehmien kuolinsyitä yhteistyössä tiedekunnan patologien kanssa.
Vasikan hyvän terveyden ja kasvun edellytyksenä on riittävä ternimaidon kautta saatu vasta-aineiden määrä heti syntymän jälkeen. Tähän vaikuttavia tekijöitä tutkitaan vasikka-, lehmä- ja tilatasolla. Selvitämme myös vasikoiden kasvuaikaista sairastuvuutta ja kuolleisuutta.
Osastolla tehdään myös aktiivista nautojen käyttäytymistutkimusta Eläinten hyvinvoinnin tutkimuskeskuksessa.