Neljä vuotta vaikuttavaa työtä apulaisprofessorina

Kasvatustieteen dosentti, apulaisprofessori Sonja Kosunen on ollut kysytty tutkija, kun puhutaan sosiaalisesta eriarvoisuudesta ja koulutuksesta. Tärkeä ruotsinkielinen professuuri kasvatustieteelliseen tiedekuntaan on perustettu lahjoitusvaroin.

Suurimpana aikaansaannoksenaan Sonja Kosunen pitää oman tutkimusyksikkönsä Social studies in Urban Education (SURE), perustamista. Yksikön hankkeissa tutkitaan eriarvoisuutta koulutuksessa, sen syntymekanismeja ja ilmentymiä ihmisten elämänkulussa. Kosunen itse keskittyy erityisesti yhteiskuntaluokan ilmenemiseen koulutusvalinnoissa.

Monitieteinen tutkimusyksikkö tuo yhteen omilla saroillaan loistavia tutkijoita kasvatustieteistä, yhteiskuntatieteistä ja kaupunkimaantieteestä.

– Tutkimusyksikkömme ehdoton vahvuus on monitieteisyys, Kosunen sanoo.

– Haluamme tavoittaa tutkittavasta ilmiöstä olennaisen erilaisin tutkimusmenetelmin ja siksi mukana on monitieteisesti ja eri teorioihin ja menetelmiin suuntautuneita tutkijoita, Kosunen kertoo.

Kosusen tutkimusryhmässä on esimerkiksi vahvaa tutkimusnäyttöä siitä, millaisena eriarvoistavana mekanismina ja miten yksityinen taloudellinen pääoma toimii toiselta asteelta korkeakouluihin hakeuduttaessa.

– Tämän tutkiminen on tärkeää, jotta voitaisiin paremmin ymmärtää, miten koulutukselliset mahdollisuudet eivät näyttäydy ja toteudu kaikille samanlaisina, Kosunen sanoo.

– Nämä kysymykset sitoutuvat koulutusjärjestelmän rakenteellisiin ja koulutuspoliittisiin tekijöihin, jotka osaltaan uusintavat eriarvoisuutta.

Aiheen tärkeydestä kertoo ehkä myös se, miten merkittävää tukea se on viime vuosien aikana saanut. Apulaisprofessuurin aikana Kosunen on saanut neljä suurta hankerahoitusta yhteensä yli 1,5 miljoonaa euroa. Rahoitusta on tullut niin Nordforskilta, Suomen Akatemialta, Koneen Säätiöltä kuin Svenska Kulturfondenilta, jonka rahoittama hanke ”Segregation, differentiering av undervisningen och mobilitet” käynnistyy syyskuussa 2021. Hankkeissa on töissä ja affilioituneina yli 20 tutkijaa.

Tutkimus vaikuttaa yhteiskuntaan

Koulutuksen tasa-arvon tutkimus on Sonja Kosusen akateeminen intohimo. Samalla hän haluaa toteuttaa yliopiston kolmatta tehtävää, yhteiskunnallista vuorovaikutusta ja vaikuttavuutta. Hän uskoo, että tutkimusta voidaan konkreettisesti hyödyntää päätöksenteossa, mikäli tähän on halua.

Vaikutusmahdollisuuksia Kosusella on onneksi ollut.

– Olen esimerkiksi ollut tutkijajäsenenä Oikeus oppia -foorumilla ja saanut pitää vastikään tutkimusperustaisia puheenvuoroja tällä kansallisen tason tasa-arvofoorumilla opetus- ja kulttuuriministeriön pyynnöstä, hän kertoo. Koulutuksen tasa-arvoon ja yhdenvertaisuuteen liittyvä tutkittu tieto tuntuu kiinnostavan myös päättäjiä.

Kosusen ansiokasta tutkimusta segregaatiosta, perhetaustasta ja koulutusmahdollisuuksista on kommentoinut Helsingin Sanomissa myös nykyinen opetusministeri. Samaisen lehden toimittajat ja YLE ovat tarttuneet lukuisia kertoja yhteiskuntaluokan merkitykseen koulutusvalintoissa, joita oppilaat yhä nuorempina joutuvat tekemään, koulushoppailuun ja eriarvoistaviin kalliisiin valmennuskursseihin.

– On tärkeää, että tutkimukseen perustuvaa tietoa jaetaan mediassa, sillä siten se voi saavuttaa paitsi päättäjät, yhtä hyvin ihmiset, joiden arkea monet tutkimistamme ilmiöistä koskettavat.

Yksi esimerkki vaikuttavasta tutkimuksesta on syksyllä 2021 käynnistyvä Segregation, differentiering av undervisningen och mobilitet -hanke, jossa tarkastellaan koulujen segregaatiota, opetuksen eriyttämistä ja nuorten kaupunkitilan käyttöä ruotsinkielisissä kouluissa.

– Tutkimushanke on tärkeä, koska teemaa on toistaiseksi tutkittu vain vähän ruotsinkielisissä kouluissa Suomessa. Sosioekonomisen ja alueellisen eriytymisen sekä pedagogisen eriyttämisen teemat koskettavat tavalla tai toisella kaikkia kouluja, koululaisia ja näiden perheitä sekä vaikuttavat osaltaan opettajien työhön. Hankkeen avulla halutaan osaltaan vahvistaa myös ruotsinkielisen tutkimusyhteisön tutkimusta ja sitouttaa ruotsinkielisen opettajankoulutuksen opiskelijoita tutkimustyöhön esimerkiksi niin, että he tekisivät niissä pro gradu -tutkielmiaan, Kosunen kertoo.

Pieni Linda Tammiston ottama kuva kasvatussosiologi Sonja Kosusesta

Sonja Kosunen @SonjaKosunen

Apulaisprofessori, kasvatussosiologi