Vastauksia ja kysymyksiä kaupunkien kestävyyteen liittyviin viheliäisiin ongelmiin voidaan kehittää yhdessä eri sidosryhmien kanssa

Kaupunkiakatemian kumppanikaupungit Espoo, Helsinki ja Vantaa rahoittavat tutkijatohtoreita kaupunkitutkimuksen alalla Aalto-yliopistossa ja Helsingin yliopistossa 2018-2023. Tutkimusaiheet valitaan yhteistyössä kaupunkien kanssa siten, että ne tukevat kaupunkien strategista kehittämistä ja suunnittelua.

Kaupunkiakatemia pyysi tutkijatohtoreita jakamaan ajatuksiaan tutkimuksestaan ja kiinnostuksen kohteistaan. Seona Candy on väitellyt infrastruktuuritekniikasta Melbournen yliopistosta Australiassa. Hän työskentelee Vantaan kaupungin kanssa tutkimushankkeessa, joka koskee kaupunkialueiden puutarhojen potentiaalia eriytymisen estämisessä ja käyttämättömän kaupunkitilan hyödyntämisessä.

1. Ku­vai­le tut­ki­muk­se­si pää­piir­tei­tä.

Tutkimukseni läpileikkaavana teemana on monitieteisten menetelmien käyttäminen viheliäisten ongelmien ratkaisemiseen kaupunkikestävyyden eri osa-alueilla. Tavoitteena ei ainoastaan ole kehittää ratkaisuja, vaan myös muotoilla relevantteja tutkimuskysymyksiä. Vaikka yleisesti korostetaan tarvetta "luoda yhdessä" korkeakoulujen ulkopuolisten sidosryhmien kanssa monimutkaisten yhteiskunnallisten ja ekologisten kysymysten käsittelemiseksi, voidaan havaita tiedon ja esimerkkien puutetta siitä, miltä tämä tarkoittaa käytännössä. Kehittämällä aloitteita yhdessä sidosryhmien kanssa ja välittämällä prosessin kaikki osa-alueet pyrin tuottamaan paitsi tutkimustuloksia, jotka auttavat ratkaisemaan joitain näistä viheliäisistä ongelmista, mutta myös tuottamaan tietoa tieteidenvälisten hankkeiden metodologisista ja käytännön haasteista. Haluan myös edistää paradigmamuutoksen sen suhteen, kuinka poikkitieteellistä tutkimusta tarkastellaan, arvostetaan ja kannustetaan akateemisessa ympäristössä.

Johdan parhaillani tutkimushanketta nimeltä ”Tonttien yhdistäminen”, jossa tarkastellaan kaupunkialueiden puutarhojen mahdollisuuksia rakentaa sosiaalista pääomaa ja sosiaalista yhteenkuuluvuutta Vantaan kaupungissa. Tutkimushanke rahoitetaan osana Lahiöohjelmaa ja se on kehitetty yhteistyössä ympäristösuunnittelijoiden ja Vantaan kaupungin virkahenkilöiden kanssa.

2. Mikä on inspiroinut sinua viime aikoina?

Viime aikoina olen saanut inspiraatiota erilaisista asiantuntijaryhmistä ja päätöksentekijöistä, jotka ovat käsitelleet pahimman ongelmamme - COVID-19-pandemian - viimeisintä ja näkyvintä ilmentymää. Ymmärrän, kuinka paljon paineita heillä on oltava ja kuinka paljon tietoa heidän täytyy käsitellä ja tehdä poliittisia päätöksiä nopeasti, kun panokset ovat niin korkeat. Kyllä, he tekevät virheitä (koska kaikki viheliäiset ongelmat ovat ainutlaatuisia eikä ole olemassa oikeita vastauksia eikä ratkaisuohjeita), mutta ilman heitä tilanteemme ja terveytemme olisi niin paljon pahempi.

3. Min­kä­lai­sen vai­ku­tuk­sen toi­vot tut­ki­muk­se­si te­ke­vän yh­teis­kun­nal­le?

Toivon tutkimukseni vaikutuksen hyvin laajassa mielessä hyödyntävän monialaisen tiedon integroinnin potentiaalia viheliäisten sosio-ekologisten ongelmien ratkaisemiseksi sekä kestävän ja oikeudenmukaisen muutoksen mahdollistamiseksi kaupungeissa.

4. Voit­ko mai­ni­ta kau­pun­gin tai kau­pun­git, joil­la on ol­lut tär­keä roo­li elä­mäs­sä­si?

On viisi kaupunkia, joilla on ollut tärkeä rooli elämässäni: kotikaupunkini Melbourne, Australiassa, jossa vartuin. Delft, Alankomaissa, jossa suoritin maisteriopintoni ja solmin elinikäisiä ystävyyssuhteita ympäri maailmaa. Nepalin pääkaupunki Katmandu ja Kambodžan pääkaupunki Phnom Penhn ovat puolestaan antaneet aivan toisenlaisen näkemyksen siitä, mitä kaupunki voi olla. Ja tietysti Helsinki, jossa asun ja työskentelen nyt. Täällä hyvinvointijärjestelmä, rakenteet ja kulttuuri tukevat perheitä ja tunnustavat myös lasten oikeuden kaupunkiin.