Voit seurata esityksiä livestriimin välityksellä tai katsoa tallenteita jälkikäteen YouTubesta.
Vuoden 2021 Uuden tiedon klubit ovat osa Tutkitun tiedon teemavuoden 2021 ohjelmaa.
KATSO TÄSTÄ LINKISTÄ UUDEN TIEDON KLUBIN ESITYKSIÄ YOUTUBESSA
Siria Kohonen (kuvaaja: Kira Leskinen), Anna Heinonen (kuvaaja: Oles Datsko), Timo Kärkkäinen
Tieteiden yön aikataulu 20.1.2022 Tiedekulmassa:
klo 17.00 - 18.00 Uuden tiedon klubi (seuraa livestriimiä tästä linkistä)
klo 18.30 - 20.00 Vuoden politiikkanörtti 2022 -visa (osallistu visaan Zoomin kautta)
Illan päätteeksi pääset testaamaan nippelitietosi Politiikasta-verkkolehden järjestämässä Vuoden politiikkanörtti 2022 -visassa. Visaan osallistutaan Zoom-sovelluksella. Lisätietoja ja Zoom-linkki visan Facebook-tapahtumassa.
“Tutkin historiallista suomalais-karjalaista kansanparannusta kognitiotieteellisestä näkökulmasta. Selvitän, minkälaiset ihmismielen ominaisuudet – kuten ihmisen muistin ominaisuudet tai plasebovaikutus – ovat vaikuttaneet perinteisiin tautikäsityksiin ja parantamiskeinoihin ja miten ne näyttäytyvät parantamista kuvaavissa kertomuksissa ja muisteluissa. Poikkitieteellisessä tutkimuksessani yhdistän kognitiotieteellisen teoreettisen näkökulman arkistoidun folklore- eli kansanperinneaineiston laadulliseen analyysiin. Tutkimuksessani arvioin esimerkiksi, kuinka helposti omaksuttavia ja houkuttelevia tietyt ajattelutavat olivat ja millaiset kansanparannuksen keinot nostattivat plasebovaikutusta ja parantumisen mahdollisuutta enemmän kuin toiset.”
Siria Kohonen (@SiriaKohonen) on teologian maisteri ja folkloristiikan väitöskirjatutkija humanistisessa tiedekunnassa. Hänen tutkimuksensa tuo esiin uusia piirteitä historiallisesta parannusperinteestä. Innostavaa on tutkimuksen haasteellisuus: historiallinen aineisto ei taivu helposti kognitiivisen tutkimuksen sovellettavaksi.
“Tutkin suomalaisissa kommuuneissa ja kimppakämpissä elettyjä suhteita. Tarkastelen haastattelujen ja etnografisen kenttätyön avulla, miten sukupuolittuneet ja seksuaaliset käytännöt, roolit ja sitoumukset muovautuvat kodeissa, jotka eivät rakennu parisuhteen vaan ystävyyden ja kämppissuhteiden varaan. Lisäksi kiinnitän huomiota siihen, miten kodin materiaalinen muoto – seinät, pohjapiirustus, kalustus ja kulkureitit – vaikuttavat kodissa luotuihin suhteisiin. Läheissuhteiden tutkimuksessa ystävyys ja muut moninaiset suhteet ovat jääneet paitsioon perhe- ja parisuhteiden rinnalla. Kommuuni tarjoaa innostavan, konkreettisen paikan, jonka kautta lähestyä ja purkaa parisuhdenormia.”
Anna Heinonen (@aheinonenova) on sukupuolentutkimuksen väitöskirjatutkija humanistisessa tiedekunnassa. Tutkimuksensa avulla hän pyrkii edistämään mahdollisuuksia elää mielekästä elämää moninaisissa ihmissuhdemuodoissa ja luomaan kulttuuria, jossa erilaisia suhdemuotoja tuetaan ja vaalitaan.
“Nykytietämyksen mukaan kaikki luonnonilmiöt voidaan selittää neljän perusvuorovaikutuksen tai voiman avulla: painovoima, sähkömagnetismi, heikko ydinvoima ja vahva ydinvoima. Viime aikoina kokeellisessa hiukkasfysiikassa on ilmestynyt yhä useampia tutkimustuloksia, joita ei voida tyydyttävästi selittää nykyisellä hiukkasfysiikan standardimallilla. Yksi mahdollinen ratkaisu on viides voima – hyvin heikko voima, jonka vaikutuksia havaitsemme vasta nyt, kun mittalaitteemme ovat kehittyneet tarpeeksi herkiksi. Tutkimukseni käsittelee ‘super-heikoksi voimaksi’ nimettyä teoriaa, jossa viides voima toimii eri tavalla kuin mitä on aiemmin ehdotettu ja antaa eri ennusteita lähitulevaisuuden kokeita varten.”
Timo Kärkkäinen on teoreettisen fysiikan tutkijatohtori matemaattis-luonnontieteellisessä tiedekunnassa. Hän on kiinnostunut hiukkasfysiikasta, koska se selittää kaikkein perustavanlaatuisimmalla tavalla sitä, mistä me koostumme sekä aineen pienimpien rakennuspalikoiden toimintaa.
SEURAA UUDEN TIEDON KLUBIN ERIKOISILTAA 20.1.2022 KLO 17 TÄSTÄ LINKISTÄ
“Entistä suurempi osa eläinsuojeluvalvonnan toimenpiteistä liittyy lemmikkieläimiin. Tutkimukseni tavoitteena on selvittää lemmikkieläimiin kohdistuvan rikollisuuden piirteitä Suomessa, tekijöiden muuta rikoskäyttäytymistä sekä virkaeläinlääkäreiden toimintaa. Tutkimuksen alustavien tulosten mukaan eläinlääkärin rooli on tärkeä eläinsuojelurikosten oikeuskäsittelyissä sekä silminnäkijänä että asiantuntijana. Lemmikkieläimiin kohdistuvat rikokset ovat sukupuolittuneita: väkivaltaiset teot ovat tavallisimmin miesten, passiiviset laiminlyönnit naisten tekemiä.”
Elli Valtonen on eläinten hyvinvoinnin tutkimuksen tohtorikoulutettava eläinlääketieteellisessä tiedekunnassa. Hän on toiminut 10 vuotta virkaeläinlääkärinä eläinsuojeluvalvonnassa ja hän tehostaa eläimiin kohdistuvien rikosten ehkäisemistä ja paljastamista.
KATSO ELLI VALTOSEN ESITYS YOUTUBESTA
“Tutkimukseni mukaan kilpahevosten suuvauriot kuolainalueella ovat erittäin yleisiä. Vauriot jäävät kuitenkin usein huomaamatta, koska mustelmat ja haavat ovat suun sisällä, ja suun ulkopuolista verenvuotoa näkyy vain harvoin. Kuolaimia on käytetty hevosilla jo 6000 vuotta ja kuolaimiin liittyviä suuvaurioita on kuvattu eläinlääketieteellisessä kirjallisuudessa jo 1800-luvulla. Kilpahevosten suuvaurioita ei kuitenkaan ole aikaisemmin juurikaan tutkittu.”
Kati Tuomola (@KatiTuomola) on eläinlääketieteen lisensiaatti ja eläinten hyvinvoinnin tutkimuksen tohtorikoulutettava eläinlääketieteellisessä tiedekunnassa. Hän on työskennellyt raveissa kilpailueläinlääkärinä 15 vuotta ja havainnut, että ravihevosilla on vakavia suuvaurioita enemmän kuin aiemmin on luultu.
KATSO KATI TUOMOLAN ESITYS YOUTUBESTA
“Tutkin väitöskirjassani Suomen alueella säilyneitä keskiajan kirkkomaalauksia ja erityisesti niiden välittämää maailmankuvaa ja merkityksiä keskiajan yhteisölle. Keskiajan visuaalinen maailma on hyvin rikas ja ainutlaatuinen aineisto. Kuvien ja niiden välittämien tarinoiden, arvojen ja maailmankuvan avulla voi tutkia lukuisia keskiajan yhteisöä koskevia kysymyksiä aina uskomusmaailmasta sukupuolirooleihin ja moraalin käsitteeseen. Kuvien merkitys yhteisössä on valtaisa tänä päivänä ja se on ollut sitä myös myöhäiskeskiajalla (1400–1500-luvut). Yleisesti ottaen aihe avaa ikkunan historiallisiin yhteisöihin ja kuvien merkitykseen ihmisille, yksilön luovuuteen ja visuaaliseen ajatteluun halki aikarajojen.”
Janika Aho on taidehistorian tohtorikoulutettava humanistisessa tiedekunnassa. Keskiajan kuvia on Suomessa aikaisemmin tutkittu ensisijaisesti teologista tulkintataustaa vasten. Janikan tutkimus tuo kirkkomaalaukset niiden sosiaalihistorialliseen kontekstiin ja käsittelee koko kirkkotilaa yhteisöllisenä ja materiaalisena paikkana.
KATSO JANIKA AHON ESITYS YOUTUBESTA
“Perun Andien jäätikkövuoret sulavat vauhdilla ilmastonmuutoksen edessä. Mutta mitä kuuluu alueen ihmisille? Hiljattain julkaistussa tutkimuksessani tarkastelin Perun Andeilla asuvien maanviljelijöiden kokemuksia ilmastohaavoittuvuudesta. Selvitin myös eri ilmastotoimien vaikutusta haavoittuvaisuuden torjumiseen. Tutkimukseni osoitti, ettei maanviljelijöiden haavoittuvuus liity ainoastaan ympäristönmuutoksiin. Yhteiskunnallinen eriarvoisuus sekä epätasa-arvoiset ilmastotoimet loivat asetelman, joka altisti viljelijät suuremmille ilmastoriskeille. Tutkimukseni osoittaa, että ilmastonmuutoksen vaikutukset eivät synny tyhjiössä vaan osana yhteiskunnallisia ilmiöitä."
Anna Marjaana Heikkinen (@AnnaMHeikkinen) on globaalin kehitystutkimuksen väitöskirjatutkija valtiotieteellisessä tiedekunnassa. Tällä hetkellä hän tutkii ilmastohaavoittuvuutta ja vesikonflikteja Perun Andien alueella. Hän on kiinnostunut erityisesti ympäristönmuutoksen poliittisista ja sosiaalisista näkökulmista sekä niiden vaikutuksesta ihmisten arkielämään.