Uuden tiedon klubi

Uuden tiedon klubi

 

Uuden tiedon klubi pitää sinut ajan hermolla tieteen maailmasta. Klubilla Helsingin yliopiston tutkijat nousevat Tiedekulman lavalle kertomaan tuoreimmasta tutkimuksestaan.

Tule paikan päälle Tiedekulmaan tai seuraa esityksiä livestriimin välityksellä. Voit myös katsoa tallenteita jälkikäteen YouTubesta.

Seuraava Uuden tiedon klubi järjestetään Taiteiden yönä 18.8.2022 – katso lisätiedot alempaa!

KATSO TÄSTÄ LINKISTÄ UUDEN TIEDON KLUBIN ESITYKSIÄ YOUTUBESSA

 

Taiteiden yönä Uuden tiedon klubi tuo yön Tiedekulman lavalle. Miltä näyttää lepakoiden ja Taitan puutamaanien öinen elämä? Miten unirytmimme muuttui korona-aikana? Missä Helsingissä kummittelee? 

Tässä tapahtumassa Helsingin yliopiston tutkijat toimivat kompasseinasi yön tieteeseen. Luvassa on kuusi tieteellistä esitystä yöllisistä ilmiöistä sekä pubivisa, jonka kysymykset liittyvät tieteeseen, taiteeseen ja yöhön. Tiedekulma Cafén baari on avoinna koko tapahtuman ajan ja tarjoaa virkistystä tieteenjanoisille.  

Tervetuloa Tiedekulman Uuden tiedon yöhön! Ohjelma täydentyy elokuun alussa, pysy kuulolla!

Tapahtuman kesto n. klo 17–20.30 (esitykset klo 17–19.30, pubivisa klo 19.30–20.30).

Uuden tiedon klubin 11.5.2022 esiintyjät vasemmalta oikealle: Emilia Huvinen (kuva: Jukka Alasaari), Merja Voutilainen, Liisa Kunnas-Pusa ja Alex Aissaoui (kuva: Foto Profiili 2022)

Uuden tiedon klubin 11.5.2022 esiintyjät vasemmalta oikealle: Emilia Huvinen (kuva: Jukka Alasaari), Merja Voutilainen, Liisa Kunnas-Pusa ja Alex Aissaoui (kuva: Foto Profiili 2022)

 

Uu­den tie­don klu­bil­la näh­tiin 11.5. esi­tyk­siä las­ten li­ha­vuu­den ja ras­kausa­jan yh­tey­des­tä, her­mo­rap­peu­ma­sai­rauk­sis­ta, kivikauden roolista kansallisen menneisyyden rakentumisessa sekä diplo­ma­tias­ta muinaisessa Lähi-idäs­sä. Katso esitykset Tiedekulman YouTubessa!

UUDEN TIEDON KLUBIN ESIINTYJÄT JA ESITYKSET 11.5.:

Emilia Huvinen: Löytyvätkö lasten lihavuuden juuret jo raskausajalta?

“Lasten lihavuusepidemialle on keksittävä ennaltaehkäisykeinoja. Lasten lihavuus aiheuttaa paljon sosiaalista harmia ja kiusaamista sekä esimerkiksi diabetesta jo nuorella iällä. Aikaisempien tutkimusten perusteella tiedämme, että ‘ensimmäiset 1000 päiväämme’ – raskaus mukaan lukien – ohjelmoivat tulevaa terveyttämme. Tutkimukseni tavoitteena onkin selvittää, miten raskaudenaikaiset metaboliset olosuhteet ja äidin raskaudenaikaiset elintavat vaikuttavat lasten terveyteen 5 ja 10 vuoden iässä. Jos pystyisimme tunnistamaan lapsen kannalta haitallisia metabolisia tekijöitä raskauden ajalta, voisimme alkaa suunnata toimenpiteitä jo raskausajalle. Tällä olisi suuri merkitys sukupolvien välisen lihavuuden ja diabeteksen noidankehän katkaisussa.”

Emilia Huvinen on naistentautien ja synnytysten erikoislääkäri ja lääketieteen tohtori. Hän painottaa, että naiset ovat avainasemassa diabetes- ja lihavuusepidemian torjunnassa ja toivoo osaltaan lisäävänsä raskaudenaikaista hyvinvointia ja toisaalta vähentävänsä lihavuuteen liittyvää stigmaa.

KATSO EMILIAN UUDEN TIEDON KLUBIN ESITYS YOUTUBESSA

Merja Voutilainen: Voidaanko hermorappeumasairauksien eteneminen estää tulevaisuudessa?

“Hermorappeumasairauksiin, kuten ALS:iin, Parkinsonin tautiin tai MS-tautiin ei tällä hetkellä ole niiden etenemistä hidastavaa tai parantavaa hoitoa. Ryhmäni tutkii uusien lääkeainekandidaattien molekyylitason mekanismeja ja terapeuttisia vaikutuksia näissä sairauksissa. Tavoitteena on kehittää uusia hoitoja, jotka voisivat pysäyttää tai jopa korjata hermorappeumataudeissa esiintyvää hermosolutuhoa. Yksi ryhmämme päätavoitteista on kehittää ja optimoida CDNF- ja MANF-hermokasvutekijävariantteja näiden sairauksien hoitoon. Tämä voi mullistaa hermorappeumasairauksien hoidon tulevaisuudessa, jos eläinkokeiden lupaavia tuloksia pystytään onnistuneesti toistamaan potilaskokeissa.”

Merja Voutilainen on regeneratiivisen farmakologian apulaisprofessori farmasian tiedekunnassa. Innostavaa tutkimuksessa on mahdollisuus olla mukana tutkimassa ja kehittämässä täysin uusia lääkehoitoja sairauksiin, joihin ei vielä ole niiden etenemistä hidastavaa tai parantavaa hoitoa.

KATSO MERJAN UUDEN TIEDON KLUBIN ESITYS YOUTUBESSA

Liisa Kunnas-Pusa: Kivikausi suomalaisen menneisyyden osana

“Tutkin kivikauden käsitteen muodostumista ja kivikauden roolia kansallisen menneisyyden rakentumisessa Suomessa 1700-luvulta 1900-luvun alkuun. Eurooppalaiseen kivikauden käsitteeseen vaikuttivat kolonialismi ja kohtaamiset alkuperäiskansojen kanssa, ja arkeologia keskittyi pitkään pohtimaan kansojen alkuperään liittyviä kysymyksiä. Nykyhetken kansallisten identiteettien tai etnisyyksien ulottaminen kaukaiseen menneisyyteen on aina ongelmallista, toisinaan jopa vaarallista. Suomalaisten syrjivää suhtautumista saamelaisiin pyrittiin oikeuttamaan esihistorialla, kun taas skandinaavisessa historiankirjoituksessa myös suomalaiset nähtiin kivikautisena alkuperäiskansana. Menneisyyden tulkinnat kuvastavat aina aikaansa ja vaikuttavat myös nykyisyydessä.”

Liisa Kunnas-Pusa on arkeologian väitöskirjatutkija humanistisessa tiedekunnassa. Häntä kiinnostavat tavat, joilla menneisyyttä käytetään nykyisyydessä erilaisten identiteettien luomiseen ja ylläpitoon.

KATSO LIISAN UUDEN TIEDON KLUBIN ESITYS YOUTUBESSA

Alex Aissaoui: Diplomatian alkulähteillä muinaisessa Lähi-idässä

"Lähestyn laadullisen tekstianalyysin keinoin maailmanpolitiikan tutkimuksen keskeisiä käsitteitä soveltamalla niitä muinaisen Lähi-idän historiaan. Aineistoni nojaa Lähi-idässä 2. vuosituhannella eaa. käytyyn poliittiseen kirjeenvaihtoon. Väitän tutkimuksessani, että voimme jo tuolloin nähdä Lähi-idän alueen valtioiden välillä pitkälle vietyä diplomaattista vuorovaikutusta, joka täyttää valtiojärjestelmän tunnusmerkistön. Tämä valtiosuhteiden historian vaihe on jäänyt valtio-opillisessa tutkimuksessa toistaiseksi anekdootin tasolle. Keskeinen tutkimuskysymykseni on, missä määrin diplomatia, kansainvälinen oikeus, suvereniteetti, voimatasapaino ja suurvaltojen välinen rivaliteetti ovat historian valossa pysyviä pikemminkin kuin tiettyyn aikakauteen kytkeytyviä ilmiöitä."

Alex Aissaoui on maailmanpolitiikan tutkimuksen väitöskirjatutkija valtiotieteellisessä tiedekunnassa. Kiehtovaa tutkimuksessa on se, miten oppiaineiden välinen vuoropuhelu valtio-opin ja muinaisen historian välillä on mahdollista vuosituhantisessa aikaperspektiivissä. 

KATSO ALEXIN UUDEN TIEDON KLUBIN ESITYS YOUTUBESSA

Uuden tiedon klubin esiintyjät 20.4.2022 vasemmalta oikealle: Iida Turpeinen, Päivi Luoma, Riina Virta ja Veera Hatakka.

Uuden tiedon klubin esiintyjät 20.4.2022 vasemmalta oikealle: Iida Turpeinen, Päivi Luoma, Riina Virta ja Veera Hatakka.

Uuden tiedon klubilla nähtiin esityksiä mm. luonnontieteistä kirjallisuudessa, kiertotaloudesta, ydinmateriaalivalvonnasta ja värinkuvauksesta.

UUDEN TIEDON KLUBIN ESIINTYJÄT JA ESITYKSET:

Veera Hatakka: Värinkuvaus suomen kielessä

“Tutkin suomen kielen värinkuvausta. Selvitän, millaisia väri-ilmauksia kielenkäyttäjällä on käytössään ja millaisia merkityksiä nämä ilmaukset saavat. Olen erityisesti kiinnostunut värikategorioiden raja-alueiden kuvaamisesta sekä kontekstin vaikutuksesta väri-ilmausten valintaan ja merkityksiin. Pohdin tutkimuksessani vastauksia mm. seuraaviin kysymyksiin: Missä kulkee värin ja värittömyyden raja? Miten tarkasti tieto väristä on mahdollista välittää kielen keinoin? On tärkeää pitää mielessä, että väriavaruus ja värikategoriat ovat ihmisyhteisöjen luomia käsitejärjestelmiä, joita olemme kuitenkin oppineet pitämään absoluuttisina tosiasioina.”

Veera Hatakka on kielentutkimuksen väitöskirjatutkija humanistisessa tiedekunnassa. Kielentutkijana Veera haluaa korostaa erityisesti sitä, että värinkuvaus on jokapäiväisessä vuorovaikutuksessa tapahtuvaa merkityksenantoa. Laajemmin tutkimuksessaan hän pohtii kielen suhdetta havaintoon ja tapaamme jäsentää maailmaa.

KATSO VEERAN ESITYS VÄRINKUVAUKSESTA SUOMEN KIELESSÄ TÄSTÄ LINKISTÄ

Iida Turpeinen: Bakteeri runoilijana? Luonnontieteistä amerikkalaisessa nykykirjallisuudessa

“Tutkin väitöskirjassani, miten angloamerikkalainen, eli yhdysvaltalainen ja kanadalainen nykykirjallisuus kommentoi ja hyödyntää luonnontieteellistä tietoa. Tutkin mm. teosta, jossa bakteereja käytetään ‘elävänä kirjastona’ tallentamalla runoutta niiden perimään. Minua kiehtoo erityisesti se, miten nykyinen ekokatastrofi ja samalla tieteellisen tiedon legitimiteetin kyseenalaistaminen on saanut monet kirjailijat kiinnostumaan tieteelliseen tietoon liittyvistä kysymyksistä ja luonnontieteellisen tiedon rajoista. Tätä kautta tutkimani teokset voi nähdä osana laajempaa pyrkimystä löytää ekologisesti ja tiedollisesti kestävämpiä olemisen ja elämisen tapoja.”

Iida Turpeinen on yleisen kirjallisuustieteen väitöskirjatutkija humanistisessa tiedekunnassa. Hän työskentelee osana ryhmää, jossa tutkitaan, miten luonnontieteiden kehitys on innoittanut kirjallisia kokeiluja kautta historian.

KATSO IIDAN ESITYS LUONNONTIETEISTÄ AMERIKKALAISESSA NYKYKIRJALLISUUDESSA TÄSTÄ LINKISTÄ

Päivi Luoma: Datan rooli kiertotaloudessa

“Tutkimuksessani tarkastelen tulevaisuuteen suuntautuen sitä, miten data voi olla avuksi kiertotalouden toteuttamisessa. Meillä on mielenkiintoisia tuloksia muun muassa siitä, miltä tekstiilien kiertotalous ja datan rooli siinä näyttää vuonna 2035. Esityksessäni nostan kolme mahdollista tulevaisuuskuvaa, joissa on rajapintaa meidän jokaisen arkeen. Tavoitteenani on osaltani tehdä maailmasta puhtaampaa, ja ilman kiertotaloutta emme voi rakentaa kestävää tulevaisuutta. Mielenkiintoisimmat mahdollisuudet löytyvät usein rajapinnoilta: tästä syystä katson mielenkiinnolla datan ja digitalisaation suuntaan.”

Päivi Luoma on metsätieteiden väitöskirjatutkija maa- ja metsätieteellisessä tiedekunnassa. On ainutlaatuista kansainvälisesti, että datan ja kiertotalouden rajapintaa tarkastellaan näin tulevaisuusorientoituneesti.

KATSO PÄIVIN ESITYS DATAN ROOLISTA KIERTOTALOUDESSA TÄSTÄ LINKISTÄ

Riina Virta: Kurkistus ydinpolttoaineen sisälle

“Ydinmateriaalivalvonnalla varmistetaan, ettei kukaan saa luvattomasti käsiinsä materiaaleja, joita voisi käyttää ydinaseen valmistamiseen. Tutkin kuvantamismenetelmiä, joilla voidaan varmentaa käytettyä ydinpolttoainetta ennen sen loppusijoittamista luolastoon maan alle. Mittaamme tarkoitusta varten kehitetyllä laitteistolla polttoainenipun lähettämiä gammasäteitä ja muodostamme kohteesta poikkileikkauskuvan hyödyntämällä matemaattisia käänteismenetelmiä. Ydinmateriaalivalvonta on perusedellytys rauhanomaiselle ydinvoiman käytölle. Mikä olisi sen hienompaa ja tärkeämpää kuin turvata seuraavien sukupolvien rauhanomainen sekä turvallinen elämä ja energiantuotanto!”

Riina Virta toimii tutkijana Säteilyturvakeskuksessa ja Fysiikan tutkimuslaitoksessa (Helsinki Institute of Physics, HIP). Suomessa ollaan maailman kärjessä aloittamassa loppusijoitusta 2020-luvun puolivälissä, eli Riina tutkimusryhmineen pääsee suunnittelemaan ja toteuttamaan jotain aivan ensimmäisenä maailmassa.

KATSO RIINAN ESITYS YDINMATERIAALIVALVONNASTA TÄSTÄ LINKISTÄ

 

Uuden tiedon klubilla nähtiin 2.3. esityksiä mm. avaruudesta ja ensihoidosta. Katso esitysten tallenteet Youtubessa!

 

Teemu Willamo: Tähtien magneettiset aktiivisuussyklit

“Yötaivaan tähdet näyttävät hyvin mitättömiltä pisteiltä – mutta ovat todellisuudessa samanlaisia käsittämättömän kirkkaita plasmapalloja kuin Aurinko, vaikka paljon kaukaisempia. Tutkimukseni käsittelee magneettisia aktiivisuussyklejä nuorissa tähdissä, jotka muistuttavat Aurinkoa sellaisena kuin se oli yli 4 miljardia vuotta sitten. Auringossa on havaittu auringonpilkkuja säännöllisesti 1600-luvulta alkaen, ja näiden määrä vaihtelee noin vuosikymmenen mittaisissa sykleissä. Muita käytännön esimerkkejä siitä, miten Auringon aktiivisuuden voi helposti havaita, ovat revontulet, joita esiintyy sitä useammin mitä aktiivisemmassa vaiheessa sykliään Aurinko on. Tutkimuksessani olen löytänyt uusia esimerkkejä tähdistä, joissa näitä syklejä esiintyy.”

Teemu Willamo on tähtitieteen väitöskirjatutkija matemaattis-luonnontieteellisessä tiedekunnassa. Hän on kiinnostunut siitä, millainen Aurinko on muiden tähtien joukossa, millainen sen historia on ja millaiseksi se tulee kehittymään.

KATSO TEEMUN ESITYS YOUTUBESSA TÄSTÄ LINKISTÄ

Maxime Grandin: Dune Aurora and Citizen Science

“In early 2020, a new form of polar aurora now known as ‘dune aurora’ was discovered thanks to citizen scientists. These ‘dunes’ take the appearance of parallel stripes in the green, diffuse auroral emission, and have been reported during a handful of events by Finnish amateur astrophotographers. We think that the dunes occur when the aurora illuminates a quite elusive type of atmospheric wave called ‘mesospheric bore’, which can propagate horizontally over large distances and modulate the atomic oxygen density at about 100 km altitude. While this is still the beginning of the dune aurora studies, these discoveries open new opportunities to study the most mysterious region of our atmosphere, where measurements are scarce due to physical and technological constraints.”

Maxime Grandin (@Maxime_Grandin) is a postdoctoral researcher in space physics at the Faculty of Science. Maxime hopes that citizen science might play an important role in bridging the gap between scientists and the rest of the society and hence contribute to increasing trust in science.

WATCH MAXIME'S PRESENTATION ON YOUTUBE VIA THIS LINK

Christoffer Ericsson: Ensihoitajien työssäjaksamiseen vaikuttavat tekijät

“Ensihoidon opettajana näen paljon nuoria, osaavia ja innokkaita vastavalmistuneita ensihoitajia. Osa heistä päättää valitettavasti myös vaihtaa alaa aikaisessa vaiheessa uraa. Tähän on vaikuttanut niin koronatilanne ja hoitoalan arvostus mutta myös ensihoitotyössä jo pitkään vallinneet kuormitus- ja ympäristötekijät. Tutkimuksessani selvitän tätä ilmiötä useasta näkökulmasta; ensihoitotehtävien vaikutusta suomalaisten ensihoitajien työuupumiseen ja myötätuntouupumiseen, suomalaisen ensihoitotyön vaatimuksia ja resursseja sekä ensihoidon työkulttuurin vaikutusta vastavalmistuneiden pohjoismaisten ensihoitajien psykologisen resilienssin kehittymiseen.”

Christoffer Ericsson (@ChrideEricsson) on väitöskirjatutkija Helsingin yliopiston lääketieteellisessä tiedekunnassa ja toimii ensihoidon koulutusvastaavana ammattikorkeakoulu Arcadassa. Tavoitteena on, että tutkimustuloksilla voisimme saada kansainvälisesti tarkasteltua ajankohtaista tietoa ensihoidon työhön liittyvistä tekijöistä, joihin on aiheellista tarttua, jos haluamme pitää korkeakoulutettuja ensihoitajia alalla pidempään.

KATSO CHRISTOFFERIN ESITYS YOUTUBESSA TÄSTÄ LINKISTÄ