Polarisaatio? Dialogi!

Polarisaatio? Dialogi!
Tässä keskustelussa pohdimme, miten ja miksi vuorovaikutus rakoilee yhteiskunnassa, erilaisissa ryhmissä sekä yksilöiden tasolla. Miten voisimme jälleen ymmärtää toisiamme paremmin?
Tässä keskustelussa pohdimme, miten ja miksi vuorovaikutus rakoilee yhteiskunnassa, erilaisissa ryhmissä sekä yksilöiden tasolla. Miten voisimme jälleen ymmärtää toisiamme paremmin?

Polarisaatio? Dialogi!

Keskustelut lehahtavat helposti riidaksi ja jopa erimielisten maalittamiseksi sosiaalisessa mediassa. Moni meistä pelkää osallistua yhteiskunnalliseen keskusteluun. Koronapandemia on sulkenut meidät koteihimme ja vähentänyt aitoa sosiaalista kanssakäymistä merkittävästi. Miten voisimme jälleen ymmärtää toisiamme paremmin? 

Polarisaatio? Dialogi! -keskustelussa asiantuntijat pohtivat, miten ja miksi vuorovaikutus rakoilee yhteiskunnassa, erilaisissa ryhmissä sekä yksilöiden tasolla. Puhumme myös siitä, miten sosiaalinen media vaikuttaa keskusteluiden kärjistymiseen. Keskustelemassa ovat Antti Gronow, Anniina Leiviskä ja Teemu Pauha, etähaastattelussa Katri Saarikivi. Keskustelun juontaa Ville Blåfield

Keskustelussa käsitellään mm. seuraavia ihmisten vuorovaikutukseen ja polarisaatioon liittyviä kysymyksiä: 

Mitä ovat ne tekijät ja asiat, jotka vaikeuttavat dialogia yhteiskunnan, ryhmien ja yksilöiden tasolla? Miten ryhmien väliset jännitteet syntyvät? 

Puuttuuko meiltä yhteinen arvopohja tai ymmärrystä toisten ihmisten asemasta? 

Millainen rooli sosiaalisella medialla on polarisaatiossa? 

Miten vuorovaikutus on muuttunut ja kuinka virtuaaliset ympäristöt vaikuttavat siihen? Millä tavalla dialogista tulisi parempaa? 

Tutustu asiantuntijoihin

Tutustu Polarisaatio? Dialogi! -keskustelun asiantuntijoihin alla.

Antti Gronow

Antti Gronow (@AnttiGronow) on yliopistotutkija ja dosentti Helsingin yliopiston valtiotieteellisessä tiedekunnassa. Hän tutkii ilmastonmuutospolitiikkaa sekä poliittista polarisaatiota verkostonäkökulmasta. 

“Olen tutkinut poliittista polarisaatiota sosiaalisessa mediassa sen kautta, minkälaiset poliittiset kysymykset polarisoivat ihmisiä samansuuntaisesti siten, että samat tahot löytävät itsensä toisilleen vastakkaisista leireistä kysymyksestä riippumatta.” 

Mitä haluaisit muuttaa nykyisessä keskustelukulttuurissa?  

“Pyrkisin vähentämään poliittisten vastustajien leimaamista ja halventavan kielenkäytön käyttämistä tässä yhteydessä. Sosiaalinen media kannustaa helposti sellaisiin tölväisyihin, jotka on tarkoitettu lähinnä samanmielisten yleisölle ja jotka eivät lainkaan kannusta sellaiseen katsontakantaan, jossa poliittisilla vastustajillakin saattaa olla ihan hyväksyttäviä tavoitteita ja näkemyksiä, vaikka ne eroavatkin omista näkemyksistä.

Samaan aikaan on kuitenkin muistettava, että sosiaalisen median pääriitapukarit - eräänlaiset ammattipolarisoijat – muodostavat vain pienen vähemmistön suhteessa väestöön tai edes sosiaaliseen median enemmistöön.” 

Anniina Leiviskä

Anniina Leiviskä (@AnniinaLeiviska) on dosentti ja tutkija Helsingin yliopiston kasvatustieteellisessä tiedekunnassa. Hän työskentelee tällä hetkellä demokratian ja demokratiakasvatuksen teemojen parissa, kontekstina erityisesti poliittinen polarisaatio ja globaalit kriisit, joita kohtaamme tällä hetkellä. Anniina on vastuullinen tutkija monitieteisessä DEMOPOL-tutkimushankkeessa (@DEMOPOLproject).

“Aiheessa kiehtoo sen ajankohtaisuus: on kiinnostavaa pohtia, miten ajankohtaisiin demokraattisten yhteiskuntien haasteisiin on mahdollista vaikuttaa kasvatuksen ja koulutuksen keinoin.” 

Mitä haluaisit muuttaa nykyisessä keskustelukulttuurissa? 

“Toivoisin, että keskustelua käytäisiin enemmän tietoperustaisesti. Esimerkiksi uutisoinnissa hyödynnetään paljon uhkakuvia, jolloin ihmisten valinnat eivät enää välttämättä perustu tietoon. Toivoisin, että myös arvoja koskevissa kysymyksissä kiinnitettäisiin huomiota näkemysten perustelemiseen ja erilaisten näkemysten vastavuoroiseen ymmärtämiseen.”

Teemu Pauha

Teemu Pauha on islamilaisen teologian yliopistonlehtori Helsingin yliopistossa. Hänen tutkimuksensa käsittelee uskonnollista identiteettiä nykymaailmassa. 

“Minusta on kiehtovaa, kuinka satojen vuosien ikäiset uskontoperinteet muuttavat muotoaan reaktiona yhteiskunnallisiin muutoksiin.” 

Mitä haluaisit muuttaa nykyisessä keskustelukulttuurissa? 

“Aito halu ymmärtää toisen ihmisen maailmaa tuntuu olevan harmillisen vähissä. Tämä näkyy muun muassa siinä, kuinka usein vähemmistöjen asioista keskustellaan kuulematta niitä, joita asia eniten koskee. Hyvä esimerkki tästä on parin vuoden takainen kiista burkinien käyttämisestä uimahallissa; keskusteluun osallistui poliitikkoja, virkamiehiä, liikuntatoimen työntekijöitä ja erilaisia asiantuntijoita, mutta en muista nähneeni mediassa yhtään kommenttia burkinia käyttäviltä naisilta itseltään.” 

Hyvä yhteiskunta

Helsingin yliopisto rakentaa hyvää yhteiskuntaa kouluttamalla osaajia ja tutkimalla esimerkiksi demokratiaa ja oikeusvaltiota, yhteiskunnan moninaisuutta, hyvinvointia ja terveyseroja sekä hyvää työelämää. Tutustu tarkemmin!