Helsingin yliopiston eläinlääketieteellisen tiedekunnan kliinisen tuotantoeläinlääketieteen osasto ja Yliopistollisen eläinsairaalan Tuotantoeläinsairaala toimivat historiallisen Saaren kartanon mailla Mäntsälässä.
Tuotantoeläinsairaalaa johtaa Juhani Taponen, joka on aloittanut silloisessa eläinlääketieteellisessä korkeakoulussa vuonna 1993. Taponen toimi vuosikausia yliassistentin viransijaisena kunnes 2004 hänet valittiin kliinisen opettajan virkaan.
– Kun aloitin, niin toimitilamme sijaitsivat Hautjärven koetilalla kuutisen kilometriä tuohon suuntaan, Taponen osoittaa paronin makuuhuoneen parvekkeelta. Kivisen päärakennuksen toisessa kerroksessa sijaitseva makuuhuone toimii nykyisin neuvottelutilana.
Vuonna 1995 korkeakoulu liitettiin osaksi Helsingin yliopistoa eläinlääketieteelliseksi tiedekunnaksi. Seurasi muutto Hautjärveltä Saaren kartanon maille.
– Vaikka lähtö Hautjärveltä olikin meille vaikea asia, siirto naapurikylälle oli suunnitelluista vaihtoehdoista ehdottomasti paras, sillä seinät eivät ole tärkeitä. Kaikkein tärkeintä on praktiikka-alue – eli kunta tai isompi alue, joka eläinlääkäripalveluita hyödyntää. Meillä oli mahdollisuus pysyä oman, vakiintuneen praktiikka-alueen sisällä ja jatkaa yhteistyötä vakituisten asiakkaidemme kanssa. Näin jälkikäteen katsoen siirrossa oli paljon hyvääkin.
Kiertyneitä kohtuja ja keinosiemennystä
Viidennen vuoden eläinlääketieteen kandidaatit viettävät tuotantoeläinsairaalassa vähintään kahdeksan viikkoa. Jaksoon kuuluu harjoituksia, demo-opetusta ja klinikkaopetusta.
– Oman opetukseni ja tutkimuksen ydinala on lehmien lisääntyminen. Käytännössä teen lisääntymiseen liittyvää praktiikkaa ja opiskelijat kulkevat mukana. Opetan heille muun muassa kohdun ja munasarjojen palpaatio- ja ultraäänitutkimuksia.
Harjoitushallissa opiskelijat pääsevät sananmukaisesti käsiksi tulevaan työhönsä. Hallissa on muun muassa suunnilleen lehmän keskivartalon kokoisia vanerilaatikoita. Laatikon sisällä on keinokohtu, jonka suu kulkee lehmän aidon lantioluuston läpi laatikon reunaan, jossa on emätintä demonstroiva pyöreä reikä.
Kohtuun laitetaan kuollut vasikka erilaisiin asentoihin, ja opiskelijat harjoittelevat, millä keinoin sen sieltä ulos saisi.
Synnytysharjoituslaatikko tarjoaa turvallisen tavan harjoitella synnytysavun antamista. Opiskelijat voivat esimerkiksi harjoitella vasikan kääntämistä kohdussa tai jopa kohtuun kuolleen vasikan pilkkomista, jonka avulla vältetään vaativa keisarileikkaus.
Professuuri tarjoaa mahdollisuuden keskittyä tutkimukseen
Juhani Taposen tutkimukset liittyvät muun muassa lehmien lisääntymisen hallinnassa käytettyihin hormonihoitoihin sekä käytännön alkiotuotantoon, esimerkiksi sukupuolilajitellun sperman käyttöön. Tutkimushankkeita on myös tehty yhteistyönä maatalous-metsätieteellisen tiedekunnan kotieläintieteilijöiden kanssa.
– Olen ollut niin kauan täällä. Työhaastattelussakin kysyttiin, mikä muuttuu, jos valitaan professoriksi, Taponen nauraa.
– Itse en halua nähdä tätä isona muutoksena, ennemmin jatkumona, johon teen hienosäätöä. Muutaman viimeisen vuoden työtilanteeni on ollut avoin, joten en ole voinut sitoutua isoihin projekteihin. Nyt kun tilanne on selvä, voin ryhtyä panostamaan pitkäjännitteisesti tutkimukseen, opetusta kuitenkaan unohtamatta, Taponen päättää.
ELT Juhani Taponen aloitti Helsingin yliopiston eläinlääketieteellisen tiedekunnan kotieläinten lisääntymistieteen professorina 1.8.2018. Uusien professoreiden tervetuliaisluennot pidetään 5.12.2018