Sisätautien kliininen opettaja Clas-Göran af Björkesten, onko kaikilla ilmavaivoja?
— Jokainen meistä tuottaa suolistokaasuja. Joillakin kaasu poistuu huomaamattomammin, joillakin huonommin tai niin, että se huomataan liiankin hyvin. Toisilla kaasu imeytyy tehokkaammin takaisin elimistöön tai häviää ulostamisen yhteydessä. Toisilla kaasua on niin paljon, että vatsaa turvottaa huomattavasti.
Mikä kaasujen ulos päästämisessä on niin huojentavaa itselle mutta ikävää toisille?
— Suuri osa kaasuista haisee. Rikki voi haista. Samoin suolessa muodostuva metaani. Kaasujen ulos päästäminen helpottaa oloa, koska kaasu vähenee ja venytys suolessa pienenee. Kaikki eivät kuitenkaan pysty päästämään kaasuja ulos, jos ne eivät etene suolessa tai sijaitsevat suolistossa laajemmin. Silloin turvotus voi olla haitallista.
Miksi pavut, herneet ja sipuli aiheuttavat ilmavaivoja?
— Pavut, herneet ja sipuli sisältävät runsaasti ohutsuolessa imeytymättömiä hiilihydraatteja, jotka sitten käymisprosessin seurauksena muodostavat paksusuolessa kaasua. Joillakin tämä käyminen on runsaampaa ja aiheuttaa siten enemmän kaasua tai ainakin enemmän subjektiivisia oireita.
Alue- ja kulttuurintutkimuksen professori Anu Korhonen, miksi pieru naurattaa?
— Pierun naurattavuus liittyy hallitsemattomaan kehollisuuteen. Pieru kuuluu peiteltävään ruumiillisuuteen, mutta se tunkee esiin ja ulos. Kuten Mihail Bahtin sanoisi, se on groteskia kehollisuutta.
Miten kauan paukuttelulle on naurettu?
— Jokaiselta ajalta, jolta on lähteitä, löytyy jonkinnäköistä pieruhuumoria. Miehen pieruun on suhtauduttu naisen pierua sallivammin. Miehen pieru on mielletty myös rationaalisuuden kritiikiksi, joka on näyttänyt hienostuneisuuden hulluuden. Se on ollut miehiseen keskusteluun sopiva välihuuto.
Mitä hyvää pieruhuumori on tuonut ihmiskunnalle?
— Varhaisissa kaskuissa yksi pierun tärkeimmistä tehtävistä on näyttää yhteinen ihmisyys ja tehdä ihmisistä vähän tasa-arvoisempia: olemme kehojemme armoilla ja yhteiseen nauruun kykeneviä.
Tampereen yliopistossa keväällä valmistuneessa viestinnän alaan kuuluvassa kandintyössä todetaan, että kestävässä parisuhteessa voi piereskellä. Onko sama dynamiikka tuttua myös historiasta?
— Myös keskiajan ja uuden ajan huumoriaineistoissa pieru näyttäytyy parisuhteiden sisällä toimivana tuttuuden merkitsijänä. Tuolloin ajateltiin, että naimisiin mennessä tullaan yhdeksi lihaksi.
— Kun ollaan näin intiimisti tekemisissä, pieruista tulee tuttuja ja hyväksyttävämpiä.
Artikkeli on julkaistu Yliopisto-lehdessä 6/2020.