Aivojen liikealueiden hermosoluja tuhoavaan Parkinsonin tautiin sairastuu jopa kaksi prosenttia yli 60-vuotiaista. Taudin syytä ei tunneta, mutta viimeisimpien 15 vuoden aikana tärkeäksi tutkimuskohteeksi on noussut aivoissa liikkeitä säätelevillä alueilla erilaisia tehtäviä hoitava proteiini, alfa-synukleiini.
Helsingin yliopiston farmasian tiedekunnassa väittelevä proviisori Tommi Kilpeläinen on väitöstutkimuksessaan kehittänyt PREP-entsyymin estämiseen uuden sarjan yhdisteitä, jotka pystyivät aiempia huomattavasti tehokkaammin vähentämään hermosoluille haitallisen alfa-synukleiinin takertumista toisiinsa soluviljelmissä. PREP-entsyymi on solun sisäinen aivoissa, ja muuallakin elimistössä, esiintyvä proteiini joka vaikuttaa alfa-synukleiinin toisiinsa takertumiseen.
– Lisäksi löysimme näihin yhdisteisiin liittyen kokonaan uudenlaisen PREP-entsyymin kautta vaikuttavan lääkeainekandidaatin. Jo seitsemän päivän hoito tällä yhdisteellä vähensi merkittävästi alfa-synukleiinimuodostumia hiirimallin liikkeistä vastaavilla aivoalueilla. Jatkokehitys kohti kliinisiä kokeita vaikuttaakin tutkimustiedon pohjalta mahdolliselta, Kilpeläinen toteaa.
Virheellisiä muotoja, takertumista ja solukuolemia aiheuttava proteiini
Alfa-synukleiini on altis saamaan virheellisiä muotoja, jotka takertuvat helposti toisiinsa. Kun tällaiset toisiinsa tarttuneet proteiinit kertyvät hermosolujen sisälle, solut kuolevat. Alfa-synukleiinit pystyvät myös siirtymään solusta toiseen ja levittämään hermosolutuhoja aivoissa.
Tutkijat ovat jo aiemmin pystyneet vähentämään haitallisia alfa-synukleiinimuodostumia soluviljelmissä ja koe-eläinmalleissa estämällä PREP-nimisen entsyymin toimintaa. Parhaimmillaan PREP-estäjien avulla liikehäiriöt on saatu eläinmallissa poistettua kokonaan.
Tyypilliset PREP-estäjät eivät kuitenkaan ole soluviljelmissä osoittautuneet parhaiksi mahdollisiksi vähentämään haitallisia alfa-synukleiinimuodostumia tai nopeuttamaan niiden pilkkoutumista. Tulokset on lisäksi saavutettu malliyhdisteillä, jotka eivät ole patentoitavissa. Niiden jatkokehitys lääkeyhtiöiden kanssa on ollut lähes mahdotonta.
Väitös:
Proviisori Tommi Kilpeläinen väittelee 4.6.2021 kello 12 Helsingin yliopiston farmasian tiedekunnassa aiheesta "Development and biological characterization of novel ligands for protein-protein interaction-based effects of prolyl oligopeptidase". Väitöstilaisuus järjestetään etätapahtumana, jonka osallistumistiedot löytyvät Helsingin yliopiston tapahtumakalenterista. Väitöskirja on myös elektroninen julkaisu ja luettavissa Heldassa.