Kun Mari Laaksosen tyttövauva oli viiden viikon ikäinen, lähipiirille alkoi paljastua, että pienokaisen äiti voi huonosti.
— Mieheni otti asian esiin neuvolan tarkastuskäynnillä. Hän sanoi, ettei osaa auttaa eikä tiedä, mitä pitäisi tehdä. Onneksi hän alkoi puhua asiasta, Mari Laaksonen muistelee.
Laaksonen oli sairastunut hiljan synnyttäneenä äitinä masennukseen, joka vaikutti vauvan hoitoon. Esimerkiksi imetys ei onnistunut. Laaksonen pääsi hoitoon, mutta se tapahtui hitaasti ja monen mutkan kautta.
Aluksi Laaksonen meni vauvansa kanssa vanhempiensa luo asumaan muutamaksi päiväksi. Aviomiehen työ oli kiireistä ja hän matkusti paljon. Mies ei voinut riittävästi auttaa vaimoaan arjessa, vaikka olisi halunnut.
Mari Laaksosen äiti huomasi heti, että tyttärellä ei ole kaikki hyvin.
Odottavien masennus ei aina näy
Laaksosen kokemuksissa on monta synnytysmasennukseen liittyvää tunnusomaista piirrettä. Terveydenhuolto ei aina tunnista ja hoida masentuneita äitejä.
Kun masennus viimein havaitaan, jatkohoitoon pääseminen saattaa takkuilla.
Vastasynnyttäneiden äitien masennuksesta media on kertonut paljon. Moni kuitenkin sairastuu masennukseen jo odotusaikanaan.
— Odottavien ja synnyttäneiden äitien masennus tunnetaan hyvin tutkimuksen perusteella. Silti etenkään odottavien äitien masennusta ei kovin hyvin tunnisteta terveydenhuoltojärjestelmässä. Se on todella huolestuttavaa, psykologian akatemiaprofessori Katri Räikkönen Helsingin yliopistosta toteaa.
Raskausaika laukaisee oireet
Masennusta esiintyy 10–18 prosentilla naisista raskauden aikana. Mieli on ehkä oireillut jo ennen raskautta, mutta raskausaika käynnistää masennuksen. Hormonaaliset, psykologiset ja sosiaaliset seikat vaikuttavat masennuksen taustalla.
Helsingin yliopiston kehityspsykologian tutkimusryhmän tekemästä Predo-tutkimuksesta ilmenee selkeä tulos: lähes 60 prosentilla masentuneista vastasynnyttäneistä psyykkisiä oireita oli ollut jo raskauden aikana.
— Kansainvälisten tutkimusten mukaan vain 28 prosenttia masentuneista äideistä saa oireen mukaista hoitoa ajoissa. Tällaista tilannetta ei pitäisi syntyä, Räikkönen painottaa.
Äidin masennusoireet ovat myös yhteydessä ennenaikaisen synnytyksen riskiin.
Hoito ei voi odottaa
Mari Laaksosen sairastuminen oli tyypillinen myös siinä suhteessa, että hän oireili jo raskausaikana.
— Itkin paljon ja ihmettelin omaa oloani. Usein tuntui siltä, että tämänkö nyt muka pitäisi olla ihanaa ja elämän parasta aikaa. Asiaa ei yhtään auttanut, kun monet sanoivat, että mieli-
alan vaihtelut ja oikuttelut kuuluvat asiaan raskauden aikana.
Laaksosen mielestä terveydenhuollon olisi tullut puuttua hänen oireiluunsa jo odotusaikana, etenkin kun häntä hoidettiin osin fibromyalgian aiheuttaman synnytyspelon takia Tampereen yliopistollisessa sairaalassa.
Kun tytär oli neljän kuukauden ikäinen, Laaksonen pääsi viimein keskustelemaan neuvolapsykologin kanssa.
— Siinäkin vaiheessa minulle ensin sanottiin, että meillä löytyisi lääkärinaika kahden viikon päähän.
Laaksonen sai puhuttua suoraan.
— Sanoin heti, etten tiedä, missä olen kahden viikon päästä, jos en nyt heti saa apua. Lääkäriaika löytyi, masennustesti tehtiin ja lääkehoito masennukseen alkoi saman tien.
Seuraukset voivat olla pitkälliset
Raskaus- ja pikkuvauvavaiheen masennus aiheuttaa monia kauaskantoisia seurauksia sekä yksilöiden että yhteiskunnan kannalta. Masentuneen äidin lapsella voi myöhemmin elämässä olla vaikeuksia koulussa, työelämässä ja parisuhteissa.
Helsingin yliopiston Predo-tutkimus osoittaa, että äidin masennusoireet ennustavat lapsella psykiatrisia oireita noin 3,5 vuoden iässä. Masentuneiden äitien lapset kehittyivät heikommin ja hitaammin kielellisissä, motorisissa ja sosiaalisissa taidoissa.
Erityisen haitallista lapselle on se, jos äiti sairastaa masennusta sekä raskauden aikana että pikkuvauvavaiheessa.
— Hoitamaton masennus voi vaikuttaa monin tavoin kielteisesti sikiön ja lapsen kehitykseen. Vaikutukset eivät ole yksittäisiä ja tarkkarajaisia. Kyse on laaja-alaisista neurokognitiivisista, emotionaalisista ja sosiaalisista seurauksista sekä kerrannaisvaikutuksista, Räikkönen luonnehtii.
Masentuneiden äitien hoidossa tulisi nykyistä enemmän ottaa puoliso ja muu lähipiiri äidin tueksi ammattilaisten ohella. Äidin ei missään nimessä tulisi yrittää sinnitellä yksin pienokaisen kanssa. Seuraukset voivat olla pitkälliset kummallekin.
Kuinka luottamus rakentuu?
Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tutkimuspäällikkö Tuovi Hakulinen kertoo, että äitiysneuvolat ja lastenneuvolat tavoittavat liki kaikki odottavat ja vasta synnyttäneet äidit: äitiysneuvolassa asioi 99,7 ja lastenneuvoloissa 99,5 prosenttia perheistä. Se antaa hyvät lähtökohdat ongelmien selvittämiseen.
Äideiltä ja isiltä kysytään neuvolassa voinnista ja mielialasta.
— Suurin osa masennustiloista on lieviä ja hoidettavissa neuvolan terveydenhoitajan antamalla psykososiaalisella tuella. Tukea tarjotaan koko perheelle, Hakulinen toteaa.
Terveydenhoitajan ja äidin vuorovaikutus ja luottamuksen syntyminen vaikuttavat siihen, tuleeko masennus ilmi. Vaikka äiti käy monta kertaa neuvolassa raskauden ja pikkulapsivaiheen aikana, terveydenhoitaja saattaa vaihtua. Se ei vahvista äidin luottamusta.
— Osa masentuneista äideistä voi eri syistä vähätellä tai normalisoida oloaan. He eivät kerro neuvolassa oireistaan.
Vertaistuki auttaa äitejä
Äidit irti masennuksesta -yhdistyksessä eli ÄIMÄssä äitien psyykkiset ongelmat tunnetaan hyvin. Vuonna 2018 yhdistykseen otti yhteyttä noin 350 naista tai perhettä. Valtaosa yhteydenotoista koski masennusta ja muita mielenterveyden ongelmia.
Yhdistyksen vertaisryhmien vetäjät ovat itse sairastaneet
äitiysajan masennuksen. Mari Laaksonen on yksi vertaisryhmien vetäjistä. Hän asuu nykyisin Rovaniemellä perheensä kanssa ja ohjaa paikallista tukiryhmää.
— Omalla kohdallani ystävien ja perheen tuki on ollut korvaamatonta masennuksen voittamisessa, Laaksonen sanoo.
Vertaistukiryhmien ja vapaaehtoistoiminnan koordinaattori Marika Järvinen kertoo, että ryhmiin osallistuu paljon etenkin korkeasti koulutettuja naisia. Vertaistuki on tärkeää siksikin, että terveydenhuoltojärjestelmän valmius auttaa masentuneita odottajia ja vastasynnyttäneitä vaihtelee paljon alueellisesti.
Koko perheen tukeminen on tärkeää, Järvinen korostaa. Myös palvelurakenteella on merkitystä.
— Esimerkiksi Järvenpäässä on hyvä perhekeskusmalli, jossa perhekerhot, neuvola, perhetyö ja lapsiperheiden palvelut toimivat saman katon alla. Hyvinkäällä taas toimii hyvä palvelumalli, jossa viiveettä osataan ohjata masentunut äiti oikeaan hoitopaikkaan.