Atooppinen ihottuma on krooninen ihosairaus, joka alkaa useimmiten jo lapsuudessa ja ilmenee kuivien, punaisten ja kutiavien ihottumien muodossa. Psoriaasi puolestaan on krooninen ihottuma, joka alkaa yleensä vasta aikuisiässä ja ilmenee tarkkarajaisina, hilsehtivinä läiskinä. Molemmat sairaudet johtavat selvästi heikentyneeseen elämänlaatuun.
Toistaiseksi on epäselvää, miksi jotkut saavat atooppisen ihottuman tai psoriaasin ja toiset taas eivät, mutta sekä perimällä että ympäristötekijöillä on tähän osuutta. Ihon mikro-organismit ovat todennäköisesti tärkeä linkki ulkoisen ympäristön ja ihon immuunijärjestelmän vuorovaikutuksessa.
Terveessä ihossa elää tuhansia mikrobilajeja – bakteereita, sieniä ja viruksia – joiden koostumus vaihtelee ihmisen iän, ihoalueiden ja yksilöiden välillä. Suurin osa ihon bakteereista kuuluu niin sanottuun normaaliflooraan eli ne eivät ole taudinaiheuttajia, vaan niiden tehtävä on rajoittaa taudinaiheuttajabakteerien kasvua.
– Ihon ja suoliston mikrobien monimuotoisuudella ja tasapainolla on merkittävä vaikutus terveyteemme. Viimeaikaiset tutkimukset osoittavat, että ihon mikrobit voivat sekä suojata sairauksilta että auttaa ihoa paranemaan nopeammin, kertoo professori Harri Alenius.
Alenius toimi koordinoijana EU:n rahoittamassa laajassa MAARS-tutkimuksessa, jossa tarkasteltiin ihon bakteerien merkitystä atooppisessa ihottumassa ja psoriaasissa. Helsingin yliopisto ja Karoliininen Instituutti olivat keskeisesti mukana hankkeessa.
Tyypillinen ihon taudinaiheuttajabakteeri on Staphylococcus aureus -bakteeri, joka usein valtaa ihottumakohdat atooppisessa ihottumassa.
Nature Communications -tiedelehdessä vastikään julkaistun MAARS-tutkimuksen tulokset osoittivat, että S. aureus bakteeria on paljon enemmän atooppisessa ihottumakohdassa kuin terveissä, ja samalla terveyttä edistävien bakteerien, kuten Lactobacillus, Cutibacterium ja Finegoldia, määrä on vähentynyt. Lisäksi havaittiin, että S. aureuksen runsaus ja bakteerin tuottamat toksiinit ja aineenvaihduntatuotteet vaikuttivat ihon tukirakenteeseen ja puolustusmekanismeihin.
Psoriaasissa ihon mikrobiston koostumus oli muuttunut, mutta mikään yksittäinen bakteeri ei ollut vallitseva ihottuma-alueella.
– Tällä hetkellä tiedämme melko vähän ihon mikro-organismien roolista ihosairauksien kehittymisessä. Nämä uudet löydökset auttavat ymmärtämään paremmin ihon mikrobien ja elimistön keskinäistä vuorovaikutusta tautimekanismien kannalta, mikä mahdollistaa uudenlaisten hoitomenetelmien kehittämisen, sanoo dosentti Nanna Fyhrquist, julkaisun ensimmäinen kirjoittaja.
Tulehduksellisia suolistosairauksia hoidetaan jo nykyään siirtämällä suolen normaaleja mikro-organismeja terveiltä ihmisiltä sairaille. On mahdollista, että myös kroonisia, tulehduksellisia ihosairauksia voitaisiin hoitaa luomalla iholle olosuhteet, jotka hyödyttävät terveyttä edistävien mikrobiyhdyskuntien runsautta ja tasapainoa, tutkijat toteavat.
MAARS-hankkeen suomalaisesta kliinisestä materiaalista vastasivat professori Annamari Ranki ja professori Antti Lauerma Helsingin yliopistosta ja HUSin iho- ja allergiasairaalasta. Professori Harri Alenius ja dosentti Nanna Fyhrquist ovat mukana Helsingin yliopiston lääketieteellisen tiedekunnan Ihmisen mikrobiomit (HUMI) -tutkimusohjelmassa ja työskentelevät lisäksi Karoliinisessa Instituutissa.
Lisätietoja:
Professori Harri Alenius, Helsingin yliopisto ja Karolinska Institutet
Puh. +46 70-75761 76, sähköposti: harri.alenius@helsinki.fi
Alenius Lab
Dosentti Nanna Fyhrquist, Helsingin yliopisto ja Karolinska Institutet
Puh. 050 314 7944, sähköposti: nanna.fyhrquist@helsinki.fi
Professori Annamari Ranki, Helsingin yliopisto ja HUS
Sähköposti: Annamari.Ranki@hus.fi, puh. 0400 875761
Professori Antti Lauerma, Helsingin yliopisto ja HUS
Sähköposti: antti.lauerma@helsinki.fi puh. 09 471 86304
Viite: Nanna Fyhrquist & al. Microbe-host interplay in atopic dermatitis and psoriasis. Nature Communications. https://www.nature.com/articles/s41467-019-12253-y
MAARS (Microbes in Allergy and Autoimmunity Related to the Skin)