Uusia ta­ri­noi­ta da­ta­jour­na­lis­min kei­noin

Datajournalismin keulahahmo Simon Rogers uskoo laadukkaaseen journalismiin ja toivoo, että toimittajille annetaan riittävästi aikaa tehdä työnsä kunnolla.

Simon Rogersia on kutsuttu datajournalismin uranuurtajaksi – eikä syyttä. Työskenneltyään toimittajana Guardian-sanomalehdessä, missä hän loi lehden arvostetun dataosaston, Rogers työskenteli jonkin aikaan Twitterillä ja on nykyisin Googlen leivissä. Hän on myös kirjailija ja luennoi datajournalismista University of California, Berkeley -yliopistossa. Rogersin intohimoinen suhde journalismiin on ilmiselvä.

– Journalismi on parhaimmillaan, kun se osallistaa yhteisön ja ottaa sen jäsenet mukaan sen sijaan, että journalisti kehuskelisi omilla tiedoillaan, Simon Rogers toteaa.

Sama koskee datajournalismia, jossa pyritään muuttamaan suuri määrä tietoja järkeväksi ja merkitykselliseksi kokonaisuudeksi. Rogersin mukaan kyse ei ole uusimmista työkaluista tai monimutkaisimmista analyyseista, vaan kertomus ratkaisee.

Ted Cruz + aseet + lava-autot

Simon Rogers vieraili pohjoismaisessa NODA-datajournalismikonferenssissa, joka järjestettiin Helsingissä 21.–23.4.2016. Helsingin yliopiston Svenska social- och kommunalhögskolan osallistui konferenssin järjestelyihin.

Datajournalismia voidaan käyttää työkaluna, jolla analysoidaan merkittäviä yhteiskunnallisia ilmiöitä ja jäsennellään valtavia tietomääriä, mutta se voi myös tuottaa puhdasta viihdettä. Rogers itse puhuu yhtä sujuvasti aselaeista ja Ison-Britannian EU-kansanäänestyksestä kuin Kim Kardashianista.

Rogers työskentelee tällä hetkellä Googlen datatoimittajana ja on esimerkiksi visualisoinut hakusanoja, jotka ovat olleet suosituimpia republikaanisten presidenttiehdokkaiden vaaliväittelyiden aikana, sekä asioita, joita ihmiset googlettavat etsiessään tietoja Ted Cruzista. Näitä ovat muuten aseet ja lava-autot.

Aika ja yhteistyö ovat menestyksen avaimet

Toinen datajournalismin menetelmä perustuu joukkoistamiseen (crowdsourcing). Jos tietoa ei ole saatavilla tai se on hajautettu eri paikkoihin, ilmiötä voidaan kartoittaa suuren ryhmän yhteisvoimin.

– Ihmiset eivät aina ymmärrä, miten paljon aikaa ja vaivaa onnistuneen hankkeen joukkoistaminen vaatii. Se ei tapahdu kahdessa päivässä. Jos projekti halutaan toteuttaa kunnolla, aikaa on oltava tarpeeksi. Onnistuneen ja hyvin toteutetun joukkoistamishankkeen lopputulos on usein huomattavasti parempi kuin se, mitä olisi saatu aikaan yksin, Rogers sanoo.

Rogers on tehnyt menestyksekkään uran datajournalismin alalla ja seurannut kehitystä läheltä. Kuinka usein hän törmää artikkeleihin ja projekteihin, jotka onnistuvat tekemään vaikutuksen häneen?

– Tiedän, että työskentelin aiemmin The Guardian -sanomalehdessä, mutta lehden The Counted -hanke oli todella vaikuttava ja tärkeä. Guardian keräsi tietoja, joita ei ollut aiemmin saatavilla, ja antoi tiedoille ihmiskasvot.

The Counted esittelee kaikki poliisien surmaamat henkilöt Yhdysvalloissa vuonna 2015. Vuorovaikutteinen sivusto sisältää tilastoja, grafiikkaa ja kunkin uhrin henkilökuvat.

Datajournalismia voi nyt opiskella

Maailman suuret mediatalot tekevät tappiota ja leikkaavat toimituksiaan, mutta datajournalismin alalla tilanne on päinvastainen. Taitava datajournalisti löytää töitä helposti. Tämä on yksi syistä, joiden vuoksi Helsingin yliopiston Svenska social- och kommunalhögskolan järjestää datajournalismiin keskittyvän kurssin ensi syksynä.

– Viiden opintopisteen kurssi sisältää työpajoja, ja kurssilla vierailee luennoitsijoita, esimerkiksi Peter Sjöholm ja Jens Finnäs, kertoo Carl-Gustav Lindén, joka on ollut järjestämässä kurssia.

Simon Rogersin vinkkejä datajournalismiin