Puolaa hallitsee yksi mies, Kinga Polynczuk-Alenius sanoo

Laki ja oikeus -puolue voitti Puolan parlamenttivaalit. Miksi oikeusvaltio on maassa ahtaalla?

Murzyn pitäisi työskennellä ilmaiseksi. Näin pohtivat puolalaiset lapset Wrocławin kaupungissa, kun Kinga Polynczuk-Alenius teki kenttätutkimusta eettistä kuluttamista käsittelevää väitöskirjaansa varten. Lasten tehtävä oli miettiä, kuinka paljon palkkaa kunkin tulisi saada tuotantoketjussa.

Sana murzyn tarkoittaa tummaihoista. Keskustelu järkytti tutkijaa.

— Orjuudella vitsailun ei pitäisi olla hyväksyttävää. Kuitenkin iso osa väestöä kokee sanan neutraalina, eikä sen käyttöä kritisoida tarpeeksi, Polynczuk-Alenius sanoo.

Tutkija päätti, että vielä joskus tutkisi kotimaassaan Puolassa vallitsevaa rasismia. Tämänhetkisessä pestissään Helsingin yliopiston tutkijakollegiumissa Polynczuk-Alenius pureutuu kysymykseen täysipäiväisesti.

Yhden miehen valta

Puolan poliittisesta linjasta on keskusteltu Euroopan unionissa paljon sen jälkeen, kun kansallismielinen oikeistopuolue Laki ja oikeudenmukaisuus eli PiS sai enemmistön parlamentissa vuonna 2015. EU:n puheenjohtajamaana Suomenkin on otettava kantaa oikeusvaltiota rapauttaviin pyrkimyksiin.

— Tällä hetkellä Puolassa hallitsee käytännössä yksi mies, Lain ja oikeudenmukaisuuden puheenjohtaja Jarosław Kaczyński. PiS on ottanut valtion median äänitorvekseen, Polynczuk-Alenius toteaa.

Kohua on aiheuttanut muun muassa puolueen heinäkuussa hyväksymä laki, jonka mukaan erillinen puolueen jäsenistä koostuva valvontaelin voi rangaista puolalaistuomareita, jos he eivät toimi riippumattomasti. Nyt EU:ssa pohditaan, pitäisikö jäsenmaiden tukiaiset kytkeä demokratian ja ihmisoikeuksien noudattamiseen.

— Puola on demokratia, mutta ei liberaali demokratia. Maassa on kuitenkin oppositiomedioita, jotka tuovat esiin eri näkökulmia kuin valtionmedia.

Ainakaan vielä opposition ääntä ei ole tukahdutettu yhtä suoraviivaisesti kuin Unkarissa. Kymmenet tuhannet puolalaiset ovat marssineet kaduilla vastustamassa valtapuolueen politiikkaa.

Toisaalta PiS otti selkeän voiton lokakuun parlamenttivaaleissa. Sosiaaliturvan parannukset ovat merkinneet puolalaisille ainakin toistaiseksi enemmän kuin oikeuslaitoksen ja median kokemat takaiskut.

Juutalaisten kaupunki

Polynczuk-Aleniuksen kotikaupunki Białystok pääsi Euroopan uutislähetyksiin heinäkuussa. Äärioikeistolainen joukko hyökkäsi keskelle kaupungin historian ensimmäistä Pride-kulkuetta heitellen kiviä ja lasipulloja.

— Nimi Pride-kulkue kiellettiin, koska Puolassa ajatellaan, ettei homoudessa ole mitään aihetta ylpeyteen.

1900-luvun alussa lähes puolet Białystokin asukkaista oli juutalaisia. Yli 80 prosenttia juutalaisväestöstä karkotettiin ja tapettiin juutalaisvainojen aikaan, loput lähtivät muualle. Nyt juutalaisia on kaupungissa vain kymmenkunta.

Historia elää kuitenkin kaupungin arkkitehtuurissa. Vuonna 2008 Białystokin yliopisto-opiskelijat perustivat juutalaisten muistopolun, jonka varrella on muun muassa synagogia.

Polynczuk-Alenius huomasi muistomerkkien runsauden vasta hiljattain, kun alkoi tehdä kotikaupungissaan kenttätutkimusta. Muistopolun huono kunto kuitenkin havahdutti.

— Muistoreitin varrella olevia rakennuksia ei ollut huollettu. Moni muistomerkki jäi melkein piiloon aitojen taakse.

Tutkija koki oivalluksen: kun puhutaan rasismista Puolassa, ei ole mahdollista sivuuttaa Puolan historiaa.

— Puolassa ei vieläkään ole käsitelty avoimesti juutalaisvainojen kauhuja. Ilmassa on jälleen merkkejä antisemitismistä. Ihmiset pelkäävät, että juutalaiset ”palaavat valtaan”.

Maailmanlaajuinen kysymys

Puolassa rasismiin liittyy uskonnollisuuteen pohjautuva vahva kansallinen identiteetti, tutkija toteaa.

— Globaalissa maailmassa pitäisi luopua tiukoista kansallisen identiteetin määritelmistä, mutta puolalaiset eivät ole sitä tehneet. Katolilaisuudesta nousevia arvoja käytetään joskus tekosyynä rasismille. Lainaan filosofi Michel Foucault’n ajatusta: rasismi ei välttämättä liity toiseen ryhmään, vaan oman rodun puolustamiseen.

Puola ei ole ainoa maa, jossa ajatus kansallisesta hengestä kukoistaa. Populismi ja nationalismi ovat vahvistuneet niin Euroopassa kuin muillakin mantereilla. Muuttoliike tuo uusia ihmisiä, joille täytyisi tehdä tilaa kulttuurissa.

Vuonna 2015 Syyrian sodan aiheuttaman pakolaiskriisin aikaan Puolan pääpuolueen ohjailema valtionmedia toisti tylyä viestiä: älkää tulko tänne. EU:n pyrkimys jakaa pakolaiset jäsenmaiden kesken törmäsi Puolassa PiS-muuriin: puolueen puheenjohtajan mukaan pakolaiset tuovat loisia ja sairauksia.

Ihminen vai pelinappula?

Yleensä rasismin synty vaatii ihmisten tai ihmisryhmien törmäämisiä, mutta Puolan väestö on lähes kokonaan yhtä ja samaa etniseltä taustaltaan.

— Miten voi olla rasismia ilman että ihmiset tapaavat rasismin kohteen? Vaikka Puolassa ei ole ollut pakolaisryntäystä, mediassa maahanmuuttajat esitetään ongelmana. Pakolaiset ovat poliittisten kampanjoiden pelinappuloita, Kinga Polynczuk-Alenius arvioi.

Puolan valtamedia vahvistaa kuvaa siitä, etteivät muualta tulevat sovi kansalliseen identiteettiin.

Puolalaiset itse matkustavat nykyisellään innokkaasti. Polynczuk-Aleniuksen tutkimusaineistoa ovat myös puolalaiset matkailu- ja lifestyle-blogit. Niiden perusteella matkustaja ei aina mieti, mitä valta-asemia turismiin liittyy.

— Tutkimukseni ydin on tämä: miten tiedostamattomat rasistiset käytännöt luovat maailmanlaajuisen hierarkian, jossa valkoiset ovat paremmassa asemassa kuin muut, Polynczuk-Alenius luonnehtii.

 

Tutkijatohtori Rūta Kazlauskaitė kertoo Puolan yhteiskunnan polarisoitumisesta Tiedekulman videolla.

Vaalit osoittivat Puolan kahtiajaon

Tutkijatohtori Ruta Kazlauskaite Helsingin yliopistosta näkee Puolan lokakuisten parlamenttivaalien tuloksen heijastavan Puolan syvää yhteiskunnallista kahtiajakoa. Vaalit voitti jälleen kansalliskonservatiivinen ja populistinen PiS, Laki ja oikeus -puolue.

— Vaalitulos osoitti kiistatta sen, että maa on jyrkästi jakautunut lännen kaupunkien vauraaseen ja koulutettuun sekä toisaalta itäosien konservatiiviseen ja köyhään maaseutuväestöön, Kazlauskaite toteaa.

Idässä äänestettiin enemmän hallitsevaa Laki ja oikeus -puoluetta, länsiosissa kannatettiin oppositiopuolueita. Jarosław Kaczyńskin johtama PiS suuntasi kaksiteräisen kampanjansa tehokkaasti hyödyntämällä Puolan kahtiajakoa: se puolusti uskonnollisia, kansallisia ja perinteisiä arvoja samalla, kun se yhdisti sanomaansa avokätisen sosiaalipolitiikan.

— Vaikka kaikki Laki ja oikeus -puolueen kannattajat eivät hyvällä katso puolueen puuttumista median ja oikeuslaitoksen toimintaan, puolueen takaamat sosiaalituet merkitsevät paljon äänestäjien arjessa. He äänestivät PiS-puoluetta, koska pelkäsivät opposition valtaan päästessään leikkaavan sosiaaliohjelmia ja -tukia, Kazlauskaite arvioi.

Sosiaalisen epätasa-arvon hyödyntäminen voi tulevissa vaaleissa kuitenkin kääntyä Lakia ja oikeutta vastaan, tutkija pohtii. Äänet voivat sataa pikemmin vasemmistopuolueiden laariin.

Pieniä viitteitä valta-aseman murentumisesta näkyi jo vaaleissa, vaikka PiS sai enemmistön parlamentin 460-paikkaiseen alahuoneeseen. Ylähuoneessa PiS menetti aiemman enemmistöasemansa.

Kazlauskaite pitää tätä merkittävänä käänteenä.

— PiS-puolueen menettämä enemmistö ylähuoneessa merkitsee, että oppositio kykenee nyt ainakin viivyttämään valtapuoluetta sen lainsäädäntötyössä.

Janne Ora

Artikkeli on julkaistu Yliopisto-lehdessä 9/2019.