Tutkijat yrittävät etsiä ratkaisua ihmiskunnan tärkeisiin kysymyksiin myös kehittämällä uusia materiaaleja.
- Miten materiaalit toimivat?
- Miten älykkäät materiaalit auttavat meitä?
- Voimmeko jopa opettaa materiaaleille erilaisia asioita tai saada ne toimimaan haluamallamme tavalla?
- Millaisia haasteita tutkijoilla on vastassaan, kun he kehittävät uusia materiaaleja?
- Ovatko tutkijat yksimielisiä siitä, mitä ovat älykkäät materiaalit?
Chasing for Smart Material -Podcast-sarjan on toimittanut viestinnän asiantuntija Riitta-Leena Inki: comms-kumpula@helsinki.fi.
Hän päätti selvittää, mitä ovat älykkäät materiaalit, ja lähti kysymään asiaa Helsingin yliopiston tutkijoilta.
Helsingin yliopisto on kansainvälinen tiedeyhteisö. Tässä Podcast-sarjassa haastatellaan tutkijoita, jotka ovat kotoisin eri puolilta maailmaa: Englannista, Pohjois-Irlannista, Portugalista, Uzbekistanista ja Suomesta. Tutkimusryhmän maine on houkutellut tutkijoita Helsingin yliopistoon, ja osa heistä on muuttanut Suomeen henkilökohtaisten syiden vuoksi. Tutkijat kertovat myös, kuinka he viihtyvät Suomessa ja viettävät vapaa-aikaansa.
Kuuntele kaikki jaksot Soundcloudissa
Jakso 1: Kings of Chemistry
Ensimmäisessä jaksossa tapaamme kaksi materiaalikemistiä Helsingin yliopiston materiaalikemian laboratorioon.
Tässä jaksossa nanoselluloosan kehittäjä Alistair King ja Peter King ALD-laboratoriosta kohtaavat. Onko heillä muuta yhteistä kuin sukunimi? Huumorintaju ainakin. Puolijohdeteollisuuden käyttämät pinnoitteet hyödyntävät eri materiaalien ominaisuuksia, ja niitä pystytään käyttämään nanomittakaavaan kutistuvissa prosessoreissa. Puussa olevien antibakteeristen aineiden käyttöönotossa on edistytty. Sanomalehdestä ja vanhoista vaatteista voidaan uuden liuotusmenetelmän avulla valmistaa kuituja, joilla voidaan korvata puuvilla. Tulevaisuudessa tarvitaan nopeampia, tehokkaampia ja vähemmän virtaa kuluttavia laitteita.
Jakso 2: The Beauty of the Atom
Toisessa jaksossa vierailemme Flyura Djurabekovan ja Kai Nordlundin kodissa ja pääsemme tutustumaan myös tämän kiireisen fyysikkopariskunnan kissanpentuun, jonka nimi on Toulouse.
Millainen maailma on materiaalifyysikoiden silmin? Flyura Djurabekova ja Kai Nordlund ovat tieteelle omistautunut pariskunta. Heidän elämäänsä sähköistää pieni kissanpentu, Toulouse. Yhden elektronin transistori tulee, kuka kehittää sen ensimmäiseksi? Aine voidaan pilkkoa atomeiksi ja järjestellä uusiksi, jotta siihen saadaan haluttuja ominaisuuksia. Tiesitkö, että puolijohdeteollisuuden tärkein raaka-aine pii koostuu lähestulkoon samoista aineista kuin hiekka. Kiihdytinlaboratoriossa voidaan jäljittää myös taideväärennöksiä.
Jakso 3: War against Cancer
Kolmannessa jaksossa Riitta-Leena Inki tapaa kaksi tutkijaa, jotka ovat tehneet yhteistyötä vuodesta 2007. Mirkka Sarparanta on Kumpulan kampukselta radiokemian laboratoriosta TRIM-tutkimusryhmästä ja Hélder Santos on farmasian professori Viikin kampukselta.
Mirkka Sarparanta ja Hélder Santos ovat tehneet yhteistyötä yli kymmenen vuoden ajan. He kehittävät nanolääkkeitä, joilla voidaan tuottaa potilaalle turvallisempia ja tehokkaampia syöpälääkkeitä. Nanolääke pystytään kohdistamaan tarkemmin kohteeseensa. Se toimii kuin GPS:n avulla kulkeva ajoneuvo, joka vie matkustajansa määränpäähän ennalta ohjelmoidusti. Kuvantamisen avulla voidaan kurkistaa potilaan sisään ja tarjota henkilökohtaisesti räätälöityä lääkettä tulevaisuudessa. Kun lääke tehoaa pienempinä annoksina, tulevatko hoidot myös hinnaltaan edullisemmiksi?
Tutustu tarkemmin Mikka Sarparannan tutkimukseen Tracers in Molecular Imaging (TRIM) Hélder Santosin tutkimukseen Nanomedicines and Biomedical Engineering.
Lisätietoja
Viestinnän asiantuntija Riitta-Leena Inki
Sähköposti: riitta-leena.inki@helsinki.fi
Puhelin: +358 50 448 5770
Twitter: @inkiriitta