Korona-aika on kuormittanut korkeakouluopiskelijoita. Jopa 60 % professori Katariina Salmela-Aron toteuttamaan tutkimukseen osallistuneista Helsingin yliopiston opiskelijoista* koki olevansa joko täysin uupunut tai uupumisriskissä loppuvuodesta 2020.
Yliopisto tukee opiskelijoiden hyvinvointia muun muassa kehittämällä etäopetusta- ja etäohjausta sekä järjestämällä erilaisia verkkotapahtumia.
– Etäajan opetuksen pedagogiikka on kehittynyt koko ajan, kuten myös ne digitaaliset välineet ja palvelut, joilla opiskelijoiden jaksamista voidaan tukea. Aitojen kampuskohtaamisten arvoa opetuksessa ja ohjauksessa on kuitenkin vaikea korvata, toteaa Helsingin yliopiston kehitysjohtaja Susanna Niinistö-Sivuranta.
Kampuskohtaamiset ja yhdessä tekeminen ovat tärkeitä erityisesti opintojensa alussa oleville opiskelijoille. Siksi yliopisto järjestää syksyllä tuutorointia ja yhteisöllistä tekemistä ensimmäisen vuoden opiskelijoiden lisäksi toisen vuoden opiskelijoille, jotka ovat joutuneet pysymään pandemia takia nyt kotona.
Ministeriön avustus auttaa hyvinvoinnin tukemisessa
Yliopiston mahdollisuuksia tukea opiskelijoita parantaa Opetus- ja kulttuuriministeriöltä saatu hankeavustus. Ministeriö myönsi tammikuun lopussa korkeakouluille sekä ylioppilas- ja opiskelijakunnille yhteensä 6 miljoonan euron edestä erityisavustuksia sellaisiin toimenpiteisiin, joilla vahvistetaan opiskelijoiden ohjauksen ja hyvinvoinnin tukea.
– Olemme iloisia avustuksesta, sillä sen avulla voimme entisestäänkin vahvistaa yliopiston opintopsykologipalveluita ja muuta matalan kynnyksen tukea. Kehitteillä on myös kaikille opiskelijoille suunnatun hyvinvointikurssin laajentaminen, kertoo Niinistö-Sivuranta.
Myös ylioppilaskunta on tyytyväinen niihin panostuksiin, joita ministeriön hankeavustuksella voidaan tehdä, kertoo HYYn sosiaalipoliittinen asiantuntija Matias Takala.
– Ylioppilaskunta oli mukana hankeavustuksen hakuvaiheessa kommentoimassa hakemuksen luonnosta. Oli hyvä, että HYY otettiin mukaan pohtimaan sitä, mitkä ovat yliopistolla vaikuttavimpia keinoja puuttua korona-ajan tuomiin hyvinvointihaasteisiin. Opintopsykologiresurssin lisääminen on ollut ylioppilaskunnan tavoite pitkään, ja iIoitsemme suuresti uuden opintopsykologin palkkaamisesta, kertoo Takala ja jatkaa:
– Myös kaikille opiskelijoille tarjottava uusi hyvinvointikurssi auttaa opiskelijoita vaikeassa tilanteessa. Hyvinvointikurssi on loistava uusi avaus, jonka myötä yliopisto ottaa entistä aktiivisemman roolin opiskelijoiden hyvinvoinnin edistäjänä. Tämä ei kuitenkaan ole mahdollista ilman riittävää rahoitusta yliopistoille.
Puoliväliriihessä tarvitaan hyvinvointia tukevia päätöksiä
Maan hallituksen tavoitteena on, että korkeakoulututkinnon suorittaneiden määrää kasvatetaan kansallisesti nykyisestä 41 prosentista 50 prosenttiin vuoteen 2030 mennessä. Helsingin yliopisto pitää välttämättömänä, että korkeakoulujen resursseja lisätään vähintään samassa suhteessa aloituspaikkojen kanssa. Hallituksen tavoitteena olevan 10 000 uuden aloituspaikan lisäämiseksi korkeakoulujen vuosittaisia määrärahoja tuleekin lisätä 100 miljoonalla eurolla.
– Rahoituksemme heijastuu väistämättä sekä koulutuksen laatuun että siihen tukeen, jota voimme opiskelijoille antaa. Odotamme, että hallitus päättää tarvittavista pitkäjänteisistä investoinneista yliopistoihin tulevassa puoliväliriihessään, Niinistö-Sivuranta sanoo. Takala on samoilla linjoilla.
– Yliopistojen riittävä perusrahoitus on tärkeää myös opiskelijoiden hyvinvoinnin turvaamiseksi. Lisäksi on muistettava, että opiskelijat tarvitsevat palveluita ja tukea myös kampusten ulkopuolella. Terapiatakuu-kansalaisaloite on erinomainen esimerkki suunnasta, johon ylioppilaskunta haluaa yhteiskuntaamme kehittää. Samalla YTHS:n toimintaedellytykset on turvattava ja matalan kynnyksen mielenterveyspalveluihin panostettava kunnallisella tasolla.
– Myös opintososiaaliset etuudet, kuten opiskelijahintaiset palvelut ovat merkittävä osa opiskelijoiden turvaverkkoa. HYY toivoo tekoja, joilla opiskelijoille palveluita tuottavat tahot kuten opiskelijaruokalat selviävät pandemiasta, Takala sanoo.
Yhdistyneet kansakunnat (YK) on varoittanut maailmaa koronan jälkeen uhkaavasta mielenterveyskriisistä. Korkeakouluopiskelijoiden hyvinvointiin panostamisen kiireellisyyttä lisää se, että tutkimusten mukaan opiskelijoiden mielenterveysongelmat kasvoivat jo ennen pandemiaa.
– Panostus opiskelijoiden hyvinvointiin ei saa jäädä korona-ajan poikkeamaksi, toteaa Takala.
*N = tutkimukseen osallistuneiden opiskelijoiden määrä. Helsingin yliopiston opiskelijoille kohdistamaan kyselyyn vastasi 1573 opiskelijaa marras-joulukuussa 2020. Naisia oli vastaajista valtaosa, 80 prosenttia, mikä voi osaltaan selittää suuria uupumuslukuja. Vastaajien keski-ikä oli 26 vuotta. Suurin osa oli ensimmäisen (28 %) tai toisen (22 %) vuoden opiskelijoita.
- Helsingin yliopisto on koonnut palvelut, joiden kautta opiskelija löytää tukea mielen hyvinvointiin tänne.
- Yliopiston rehtori Sari Lindblomin ajatuksia opiskelijoiden hyvinvoinnista voi katsoa täältä.
Lisätietoja:
Yhteyspäällikkö Tanja Remes
0504150286