Helsingin yliopiston avoimen tieteen palkinto jaetaan vuosittain tunnustukseksi merkittävästä avoimen tieteen edistämisestä. Vuoden 2020 palkinnon teemana on oppimisen ja opetuksen avoimuus. Tämä on laaja aihepiiri, johon liittyvät avoimet oppimateriaalit ja oppimisympäristöt, vertaisoppimiseen ja oppijakeskeisyyteen pohjaavat avoimet opetusmenetelmät sekä jatkuvan oppimisen hyödyntäminen.
Palkintoehdotuksia pyydettiin yliopiston yksiköiltä sekä Flamman kautta kaikilta yliopistolaisilta. Palkinnon saajaksi saattoi ehdottaa henkilöä, ryhmää tai hanketta, joka on esimerkillisellä tavalla edistänyt oppimisen ja opetuksen avoimuutta Helsingin yliopistossa. Ehdotuksia saapui runsaasti niin tiedekuntien johdolta, opiskelijoilta kuin yksittäisiltä tutkijoiltakin. Saapuneet ehdotukset arvioi raati, jonka jäseniä olivat vararehtori Paula Eerola, ylikirjastonhoitaja Kimmo Tuominen, johtava tietoasiantuntija Marja Moisio, tutkimuspalveluiden asiantuntija Tiina Käkelä, tietotekniikkapäällikkö Teo Kirkinen, palvelupäällikkö Sari Koski-Kotiranta, digitalisaatiojohtaja Jaakko Kurhila ja yliopistonlehtori Jokke Häsä.
Saapuneiden palkintoehdotusten taso oli erittäin korkea. Ehdotukset kuvasivat hyvin sitä lähtökohtien ja menetelmien moninaisuutta, joilla opetuksen ja oppimisen avoimuutta yliopistossa toteutetaan, sekä sitä, miten laaja käyttäjäkunta voi olla tutkimukseen perustuvilla avoimilla oppimateriaaleilla. Tästä syystä palkintoraati halusi tänä vuonna jakaa Helsingin yliopiston avoimen tieteen palkinnon kahdelle ehdokkaalle, joiden toiminnassa oppimisen ja opetuksen avoimuuden kehittäminen on ollut esimerkillisen laaja-alaista. Palkinnon saavat tutkijatohtori Laura Riuttanen ja Tietojenkäsittelytieteen osaston avoimen opetuksen kehitystyö.
Palkinnon saajat Laura Riuttanen ja Tietojenkäsittelytieteen osaston edustajana Kjell Lemström ovat keskustelemassa tänään 22.10. klo 15 järjestettävässä webinaarissa: Oppimisen ja opetuksen avoimuutta rakennetaan yhteistyöllä. [Linkki Helsingin yliopiston intranetiin, vaatii kirjautumisen yliopiston tunnuksilla]
Tutkijatohtori Laura Riuttanen. Kuva: Veikko Somerpuro
Ilmastonmuutoksen perusteet kaikkien ulottuville
Tutkijatohtori Laura Riuttanen Ilmakehätieteiden keskuksesta (matemaattis-luonnontieteellinen tiedekunta) on rakentanut määrätietoisesti ilmastonmuutoksen ja kestävän kehityksen opetuksen ja oppimisen yhteisöä. Hän on vetänyt kahta hanketta, joissa on tuotettu monialaisesti ilmastonmuutoksen ja kestävän kehityksen opintokonaisuuksia. Molemmissa hankkeissa on käytetty avoimia oppimateriaaleja ja oppimisympäristöjä, sekä hyödynnetty oppijakeskeisyyteen ja vertaisoppimiseen pohjautuvia pedagogisia menetelmiä. MOOC-alustalla (Massive Open Online Course) jaettua Ilmasto.nyt -oppimateriaalia käytetään osana tutkinto-opetusta yhdeksässä korkeakoulussa Suomessa sekä yhdessä pohjoismaisessa yhteistutkinto-ohjelmassa. Ilmasto.nyt on monitieteinen ja kaikille avoin kokonaisuus ilmastonmuutoksen perusteiden oppimiseen ja opettamiseen.
Toinen Riuttasen johtamista hankkeista on Climate University. Siihen osallistuu 11 suomalaista korkeakoulua, ja vuoden 2020 lopussa hankkeessa on tuotettu yhdeksän verkkokurssia. Climate University tuottaa myös materiaalia opettajien täydennyskoulutukseen sekä lukio-opetukseen. Opiskelijoiden oppimistuotoksia hyödynnetään hankkeen Solutions.Now -kurssilla, jossa opiskelijaryhmät ratkovat yritysten ilmastonmuutokseen ja kestävyyteen liittyviä ongelmia. Hanke on saanut myös laajempaa huomiota: Climate University oli syyskuussa 2020 mukana Hacking Higher Education -opetuksenkehittämiskilpailussa, ja eteni kisan finaaliin.
Merkittävä avoimen oppimisen kulttuuri luodaan systemaattisella kehitystyöllä
Tietojenkäsittelytieteen osasto (matemaattis-luonnontieteellinen tiedekunta) on avointen verkkokurssien sekä niiden kehittämisen ja hyödyntämisen kansainvälinen edelläkävijä, jonka tavoitteena on oppimisen ja tiedon demokratisointi. Osaston avointen verkkokurssien valikoima kattaa yli kolmekymmentä kurssia ohjelmoinnin perusteista aina kyberturvallisuuteen ja tekoälyyn. Näistä kursseista tunnetuin on Elements of AI, maailman suosituin tekoälykurssi, jolla on yli 500 000 opiskelijaa yli 170 maasta.
Tietojenkäsittelytieteen osastolla on tehty myös lukuisia avoimeen opetukseen liittyviä innovaatioita ja kokeiluja. Osastolla on kehitetty oma avoin verkkokurssialusta mooc.fi, joka on Helsingin yliopiston lisäksi käytössä kymmenissä yliopistoissa ympäri maailman. Osaston verkkokursseja tarjotaan myös lukioihin ja vuonna 2019 neljännes kaikista Avoimen yliopiston rekisteröimistä ei-tutkinto-opiskelijoiden suorituksista tuli tietojenkäsittelytieteen osaston järjestämästä opetuksesta. Suurin osa osaston verkkokursseista on julkaistu avoimella Creative Commons –lisenssillä. Näin myös Helsingin yliopiston ulkopuoliset voivat kehittää ja laajentaa tietojenkäsittelytieteen osastolla luotuja oppimateriaaleja.
Opettajien aktiivinen osallistuminen verkko-opetuksen ja -kurssien kehittämiseen ja sitä tukeva toimintakulttuuri on mahdollistanut osaston avoimen opetuksen laajuuden. Tutkimusvetoinen oppimisanalytiikka on ollut keskeisessä asemassa kurssien pedagogisessa kehittämisessä. Opetusmenetelmät ovat oppijakeskeisiä ja perustuvat pitkälti vertaisoppimiseen. Opiskelijat osallistuvat myös oppimateriaalin kehittämiseen sekä uuden oppisisällön luomiseen.
Pedagogisia innovaatioita ja hyviä käytäntöjä
Palkintoraati halusi nostaa esiin myös seuraavat ansioituneet palkintoehdokkaat:
- Maatalous-metsätieteellisen tiedekunnan opetuksesta vastaavan varadekaanin Janna Pietikäisen työ opiskelijalähtöisten ja yhteisöllisten avoimen opetuksen ja oppimisen toimintamallien kehittämisessä.
- Maatalous-metsätieteellisen tiedekunnan lukioyhteistyöhanke Kiertotalous.nyt
- Tieteen termipankki (humanistinen tiedekunta)
- Rethinking health: the fundamentals of value-based healthcare –verkkokurssi (lääketieteellinen tiedekunta)
- Oppimispeli The Durga Puja Mystery (humanistinen tiedekunta)
- DigiPhil -tutkimusryhmän työ etiikan verkko-opetuksen kehittämisessä (valtiotieteellinen tiedekunta)