Työelämän kielen tutkimuksessa on jo jonkin aikaa puhuttu työelämän tekstualisoitumisesta. Tutkimuksen mukaan esimerkiksi hoito- ja hoivatyö on muuttunut yhä leimallisemmin tekstityöksi.
– Kun vaikkapa kotihoidon työntekijä vierailee vanhuksen luona, hoitotoimet kirjataan, kertoo tekstityön kurssin vastuuopettaja, yliopistonlehtori Suvi Honkanen.
Kirjaaminen eli määrätynlaisen tekstin kirjoittaminen on hoitotyön keskeinen osa: kirjaukset todentavat hoidon tapahtuneeksi ja antavat seuraavalle työntekijälle tiedon, jonka pohjalta hoitoa seuraavalla kerralla jatketaan. Teksteillä on keskeinen osa työn arjessa myös monilla muilla aloilla.
Suomen kielen opiskelijoille tämänkaltaiset työelämän kielen tutkimuksen tulokset ovat olennaisia monesta syystä. Peruskoulun äidinkielen ja kirjallisuuden opettajat voivat käyttää ymmärrystä tekstityön laaja-alaisuudesta vaikkapa opetuksen suunnittelun tukena, tai omien opiskelijoidensa motivoimiseen.
– Hyvät tekstitaidot eivät ole olennaisia vain koulumaailmassa tai akateemisissa jatko-opinnoissa, vaan niitä tarvitsevat kaikki kokista pienyrittäjään.
Tekstin alalla -blogi esittelee ammatteja, joissa ei aina tarvita kielen tai kirjallisuuden opintoja
Tekstin alalla -blogissa julkaistaan vuosittain 10–14 haastattelujuttua, joissa kerrotaan, millaisia tekstitaitoja työelämässä tarvitaan. Monissa urakyselyissä toistuu havainto siitä, että työelämässä pärjätään ja sinne sijoitutaan usein nimenomaan hyvien viestintä- ja vuorovaikutustaitojen avulla.
Blogitekstien keskiössä ovat ammatit, joihin sijoittuminen ei edellytä kielen tai kirjallisuuden opintoja. Vuoden ensimmäisessä jutussa sukellettiin valtioneuvoston kanslian koronaviestijöiden arkeen.
– Haastateltavina on ollut esimerkiksi lentokonemekaanikko, kiinteistönvälittäjä, kuntapoliitikko, uutisankkuri sekä rikostutkijana työskentelevä poliisi, Honkanen toteaa.
Tekstin alalla -blogi on osa Tekstityön kurssia – suuri hyöty myös työelämään
Kurssille osallistuvista opiskelijoista suurin osa on ollut Kotimaisten kielten ja kirjallisuuksien kandiohjelman omia opiskelijoita, joiden opintosuunta on suomen kieli tai kotimainen kirjallisuus. Mukana on kuitenkin vuosittain myös luokanopettajaopiskelijoita, jotka erikoistuvat äidinkielen ja kirjallisuuden opettamiseen. Iso osa kurssin osallistujista tähtääkin äidinkielen ja kirjallisuuden opettajiksi tai suomi toisena kielenä -opettajiksi.
– Kuten kaikilla suomen kielen kursseilla, mukana on kuitenkin myös opiskelijoita, joiden ammatilliset tavoitteet ovat muualla eli esimerkiksi kustannusalalla, viestintätehtävissä, kielenhuoltajina erilaisissa organisaatioissa kuten Kelassa, verohallinnossa ja muualla julkishallinnossa, kieli- ja viestintäkonsultteina, hallinnossa tai yksityisellä sektorilla.
Yhteiskunnallinen vuorovaikutus tärkeää
Pedagogisten ja suomen kielen asiantuntijuuteen liittyvien tavoitteiden ohessa blogilla on ollut tavoitteena myös yhteiskunnallinen vuorovaikutus.
Ideana on ollut nostaa esiin kysymyksiä, joista Suomessa keskustelevat monet tekstityöhön ja työelämän tekstitaitoihin perehtyneet tutkijat, mutta jotka koulutuksen kautta vaikuttavat laajemmin käytännössä koko muuhun yhteiskuntaan. Kaikissa haastatteluissa nousee esiin esimerkiksi hyvien tekstitaitojen merkitys työn tekemisen arjessa melkeinpä alasta riippumatta. Kurssin yhtenä ideana on herättää opiskelijat pohtimaan tekstien merkitystä eri ammateissa.
Opiskelijoille blogi toimii näyttönä omasta osaamisesta. Onkin huomattu, että blogista ovat kiinnostuneet myös monet käytännön koulutustehtävissä toimivat yhteisöt, myös yliopiston ulkopuolella.
– Tällä tavalla blogi rohkaisee pohtimaan, millaisiin taitoihin kielen ja kirjoittamisen opetuksessa voitaisiin tulevaisuudessa panostaa, Honkanen kertoo. – Juuri tämänkaltaisiin kysymyksiin myös suomen kielen opiskelijoiden odotetaan tulevina asiantuntijoina pystyvän ottamaan tulevaisuudessa kantaa.
Yhteiskunta ja työelämä ovat täynnä tekstejä. Suomen kielen asiantuntijan koulutus antaa välineitä ymmärtää, miten tekstit toimivat, miksi ne ovat sellaisia kuin ovat, ja kuinka niitä voisi tarvittaessa muuttaa.
– Monelle opiskelijalle on kurssin aikana syntynyt iso oivallus, että tällaista osaamista voitaisiinkin tarvita tosi monenlaisissa työyhteisöissä, Honkanen kertoo.