Jane ja Aatos Erkko -professuuria Helsingin yliopiston tutkijakollegiumissa hoitava Ann Phoenix tutkii parhaillaan 11–14-vuotiaiden suomalaisten poikien maskuliinisuuksien muotoutumista. Aiemmin hän on pureutunut samaan tutkimusaiheeseen muun muassa Isossa-Britanniassa.
Sukupuolentutkimus ja erilaiset maskuliinisuudet kiehtovat Phoenixia.
Edelleen jotkut sosiaaliset rakenteet uusintavat maskuliinisuuden ja feminiinisyyden vastakkainasetteluja.
− Miesten hegemonisen maskuliinisuuden asema yhteiskunnassa on laajaa avaamista vaativa kysymys. Läheskään kaikki miehet eivät sovi niihin tunnuspiirteisiin, joita miehisyydeltä perinteisesti odotetaan.
Vaikka yhteiskunta on muuttunut, edelleen jotkut sosiaaliset rakenteet uusintavat maskuliinisuuden ja feminiinisyyden vastakkainasetteluja.
− Esimerkiksi Isossa-Britanniassa pojilta on tyypillisesti odotettu kouluissa menestystä urheilussa ja liikunnassa, ei niinkään muussa koulutyössä.
Psykososiaalisten tieteiden tutkijana Phoenix on kiinnittänyt viime aikoina paljon huomiota myös siihen, että miehet näyttäisivät hyötyvän naisia enemmän parisuhteesta tai avioliitosta iästä riippumatta. Eräänä avainseikkana on mahdollisuus purkaa tunteita.
− Yksin elävillä ja yksinäisillä miehillä on enemmän terveydellisiä ja toimeentulon ongelmia sekä työttömyyttä. Nämä kaikki muodostavat pahimmillaan itseään vahvistavan negatiivisen kehän. Lisäksi nuoret miehet tekevät nuoria naisia useammin itsemurhia.
Itsen ja identiteetin määrittelyä
Ann Phoenix pitää tärkeänä, että hän kytkeytyy tutkijana maahan, jossa viettää tutkimuskauttaan.
− Olen seurannut mielenkiinnolla, kuinka suomalaiset määrittelevät itsensä esimerkiksi suhteessa maahanmuutto- ja pakolaiskysymyksiin.
Tämä seikka muodostaa yhden olennaisen tutkimusulottuvuuden nuorten poikien maskuliinisuuksien ja identiteetin tarkastelemisessa.
Phoenixin on tarkoitus kerätä tutkimusaineistoa kouluissa, joissa on suomalaisia oppilaita eri etnisistä taustoista sekä oppilaita Suomeen tulleista etnisistä ryhmistä. Hänen apunaan tutkimuksessa toimii nuorisotutkija Marja Peltola.
− Tutkimustuloksia ei vielä ole, mutta odotan innolla pääseväni analysoimaan haastattelu- ja havainnointiaineistoa. Tarkoituksena on selvittää visuaalisia, musiikillisia ja eri paikkoihin liittyviä merkityksiä asemoivien testien avulla, kuinka pojat rakentavat itselleen identiteettejä.
Mieheyden malleja hakemassa
Phoenixin mukaan merkittävä yhdistävä tekijä maskuliinisuuden ilmaisumuodoissa on populaarikulttuurin tarjoama kuvasto. Malleja niin pukeutumiseen kuin musiikin kuunteluun haetaan täältä.
Mutta erojakin on eri maiden ja etnisten ryhmien välillä: Isossa-Britanniassa taustaltaan afrokaribialaiset pojat edustavat kouluissa tyypillisesti vahvaa maskuliinisuutta ja aasialaislähtöiset pojat toista ääripäätä.
− On kuitenkin kiinnostavaa nähdä, miten tämä tulee muuttumaan kulttuurien sekoittuessa entisestään toisiinsa, Phoenix pohtii.