Miten hyvä uskomus muodostuu?

Länsimaisessa filosofiassa on dominoinut atomistisen tietäjän ideaali. Näkemys ei sovi someaikaan, sanoo professori Maria Lasonen-Aarnio.

Mitä tutkit?

Tutkimuksestani suuri osa kuuluu tietoteorian alaan. Tutkin tiedon ja uskomusten suhdetta. Mietin työssäni, miten tietäminen liittyy tiedolliseen kompetenssiin eli hyviin tapoihin muodostaa uskomuksia.

Onnistuneet uskomukset muodostavat tietoa, mutta hyvät tavat muodostaa uskomuksia eivät silti takaa, että lopputuloksena olisi tietoa. Toisaalta voimme joskus tietää, vaikka uskoisimme ongelmallisella tavalla.

Millaisia sitten ovat hyvät tavat uskoa? Riippuuko tämä esimerkiksi siitä, minkälaisessa ympäristössä yksilö on?

Miten ja mihin tutkimuksesi vaikuttaa?

Uskomusten muodostaminen on niin arkipäiväinen asia, ettemme juuri kiinnitä siihen huomiota. Niitä syntyy jatkuvasti ja ilman, että paneudumme prosessiin mitenkään. Mutta miten meidän oikeastaan tulisi muodostaa ja muokata uskomuksiamme?

Nähdäkseni oikeaa vastausta kysymykseen ei löydetä tarkastelemalla pelkästään mielen sisäisiä prosesseja. Meidän tulee kysyä, mitkä taipumukset tai tavat muodostaa uskomuksia – filosofit puhuvat dispositioista – ovat tiedon kannalta hyviä.

Tiedollisten taipumusten hyvyys voi riippua esimerkiksi sosiaalisesta kontekstista ja yksilöä ympäröivistä rakenteista. Taipumukset, jotka ovat palvelleet meitä hyvin vuosituhansien ajan, voivatkin esimerkiksi sosiaalisen median kaikukopeissa johtaa vääristyneeseen kuvaan maailmasta.

Mikä alallasi inspiroi sinua erityisesti juuri nyt?

Länsimaisessa filosofiassa on dominoinut atomistisen tietäjän ideaali: tiedollisesti hyvä yksilö muodostaa uskomuksensa omiin aistihavaintoihinsa ja järkeensä nojaten. Tämä ideaali ei kuitenkaan huomioi, että suuri osa tiedostamme perustuu muiden sanomisiin ja viime kädessä luottamukseen.

Monet viimeaikaiset ilmiöt korostavat erilaisten rakenteiden tiedollista tärkeyttä: jos evidenssiä esimerkiksi suodattavat näkymättömät filtterit tai joudutaan tiedolliseen kaikukoppiin, täysin järkeväkin yksilö voi ajautua vääristyneeseen käsitykseen asioista.

Minua inspiroikin entistä strukturaalisempi näkökulma tietoon, joka huomioi esimerkiksi yksilön sosiaalisen ympäristön.

Maria Lasonen-Aarnio on teoreettisen filosofian professori humanistisessa tiedekunnassa.

Katso Maria Lasonen-Aarnion uuden professorin juhlaluento 25.5.2021 YouTubessa.

Tutustu muihin uusiin professoreihin.

Professori Maria Lasonen-Aarnio.

Maria Lasonen-Aarnio

Teoreettisen filosofian professori