Harvassa työssä voi vahingossa asettua yöpuulle norsujen kulkureitille. Tai kuulla leijonan raapaisevan telttakangasta yön pimeydessä. Miquel Torrents-Ticó on kenttätyömatkoillaan kokenut molemmat.
Torrents-Ticó tutkii ihmisen ja muun luonnon suhteita. Yksi hänen tehtävistään on ollut arvioida luonnon tilaa Sibiloin kansallispuistossa Keniassa. Torrents-Ticó keskittyi petoeläimiin, muun muassa hyeenoihin.
Lajien yleisyyden lisäksi tarkoituksena oli selvittää, kuinka paikallisen daasanach-yhteisön tiedot pedoista erosivat tieteellisin menetelmin kerätystä aineistosta. Kaksi tietolähdettä yhdistämällä saa kattavamman kokonaiskuvan lajien esiintyvyydestä.
— Tieteellinen tutkimus rajoittuu usein tutkimuspaikkaan ja -aikaan sekä käytettyyn teknologiaan. Paikallinen perimätieto taas on siirtynyt sukupolvelta toiselle vuosituhansien ajan ja ollut sidoksissa ympäröivän luonnon muutoksiin, Torrents-Ticó vertailee.
— Paikallisilla yhteisöillä onkin valtava määrä tietoa, joka ei ole luonnontieteen metodein saatavilla.
Tervetuloa paimentolaisten maailmaan
Luonnonsuojelu perustuu yhteistyöhön, joten paikallisten asukkaiden asenteilla ja niiden ymmärtämisellä on paljon merkitystä. Keniassa petoeläimiä koskevaa paikallistietoa kerättiin haastattelemalla paimentolaisia.
— On vaikeaa selittää, miltä tuntuu ensi kertaa astua paikallisten maailmaan kaikkine lauluineen, ruokineen ja perinteineen. Tunsin oloni tervetulleeksi ja osaksi yhteisöä, tutkija muistelee.
Petoeläinmääriä kartoitettiin myös kamera-ansojen ja eläinten jättämien jälkien avulla. Haastattelut ja kartoitukset osoittivat, että alueelta on hävinnyt lajeja, joita paimentolaisten lapsuudessa vielä näkyi — esimerkiksi leopardi.
Pandemian hellitettyä Torrents-Ticó tahtoisi jatkaa työtään Keniassa.
— Haluan vahvistaa suhdettani daasanach-yhteisöön.
Artikkeli on julkaistu Yliopisto-lehdessä 2/2021.