Suomessa nurmisäilörehu on tyypillisesti seosrehun tärkein komponentti. Väitöstyöhön sisältyvissä osakokeissa tutkittiin säilörehun säilöntäaineen ja säilörehun kuiva-ainepitoisuuden vaikutusta seosrehun stabiilisuuteen. Säilörehuja tehtiin timotei-nurminataseoksesta sekä härkäpapuvehnä- ja hernevehnäkokoviljoista. Sekä säilörehun että siitä valmistetun seosrehun stabiilisuus mitattiin seuraamalla rehunäytteen lämpötilaa aerobisissa olosuhteissa. Säilörehun säilöntäaine vaikutti seosrehun stabiilisuuteen voimakkaasti, sillä ero eri aineiden välillä seosrehun stabiilisuudessa oli 13 – 82 tuntia. Seosrehuun sekoitusvaiheessa lisätty säilöntäaine lisäsi stabiilisuutta 1,5 – 41 tuntia riippuen lähtötilanteen mikrobiologisesta tasosta ja säilöntäaineen käyttömäärästä. Seosrehun vähäinen hiivojen määrä (alle 1000 pesäkettä muodostavaa yksikköä (pmy)/g) oli yhteydessä hyvään stabiilisuuteen. Väitöstyö osoittaa säilörehun säilöntäaineiden voivan vaikuttaa sekä säilörehun että siitä tehdyn seosrehun aerobiseen stabiilisuuteen. Pitkälle esikuivattu säilörehu ja siitä tehty seosrehu olivat koeolosuhteissa hyvin stabiileja. Jos pilaajamikrobien määrä on alhainen rehuseoksen komponenteissa, niin kemialliset säilöntäaineet lisäävät seosrehun stabiilisuutta.
Väitöstutkimuksesta on luettavissa Luonnonvarakeskuksen tiedote ja väitöskirja on saatavissa E-thesis –palvelusta.
MMM Arja Seppälä väittelee 24.9.2020 klo 12 Helsingin yliopiston maatalous-metsätieteellisessä tiedekunnassa aiheesta ”Controlling aerobic stability of silage based total mixed rations”. Väitöstilaisuus järjestetään osoitteessa Metsätalo, Sali 6, Unioninkatu 40. Vastaväittäjänä on apulaisprofessori Elisabet Nadeau Ruotsin maatalousyliopistosta ja kustoksena on professori Aila Vanhatalo.
Väittelijän yhteystiedot: Arja Seppälä, arjaseppala@eastman.com