Koronakoiratutkimus lentokentällä etenee – jo yli 4000 nuuhkittua näytettä

Helsinki-Vantaan lentokentällä syyskuun lopussa alkaneessa koronakoiratutkimuksessa on siirrytty pilottivaiheesta varsinaiseen tutkimukseen. Koirat ovat osoittautuneet sopeutuvan lentokentällä työskentelyyn hyvin.

Koirat ovat nuuhkineet kentällä jo lähes neljätuhatta näytettä ja niiden saama palaute on ollut pelkästään positiivista. Tutkimuksessa siirrytään seuraavan vaiheeseen, jossa koirien herkkyyttä ja tarkkuutta tunnistaa infektoituneet ihmiset hajun perusteella verrataan PCR-tuloksiin. Alustavat tutkimustulokset koirien kyvyistä ovat hyvin lupaavia.

Helsingin yliopiston Dogrisk-tutkimusryhmän koronakoiratutkimusta on pilotoitu Helsinki-Vantaan lentokentällä syyskuusta alkaen. Pilotissa, eli niin sanotussa proof-of-concept -tutkimuksessa, on testattu muun muassa, miten koirat pärjäävät lentokentällä, millaiset tilat koirille ja ohjaajille tulee olla tarjolla ja kuinka itse näytteenottoprosessi toimii parhaiten. Kuuden viikon testijakson aikana koirien työskentely saatiin rullaamaan sujuvasti. Tänä testiaikana matkustajat kävivät vain hajutestissä. Koirat ovat nuuhkineet kentällä marraskuun loppuun mennessä jo lähes neljätuhatta näytettä ja niiden saama palaute on ollut pelkästään positiivista.

Varsinainen tieteellinen tutkimus, jossa lentomatkustajien antamista näytteistä koirien osoittamia negatiivisia tai positiivisia havaintoja verrataan laboratoriokokeiden (ns. PCR-testien) tuloksiin, käynnistettiin 11. marraskuuta, kun viimeiset tarvittavat tutkimusluvat oli saatu. Tieteellisiä tutkimustuloksia Helsinki-Vantaan koronakoiratutkimuksesta on luvassa aikaisintaan ensi vuoden puolella, sillä tieteellinen tutkimus ja tulosten vertaisarviointi tiedeyhteisössä vie oman aikansa.

Dogrisk-ryhmä on kuitenkin jo esitellyt alustavia tutkimustuloksia kahdessa kansainvälisessä tiedekonferenssissa sekä muun muassa sosiaali- ja terveysministeriölle, THL:lle, eduskunnalle, OIE:lle eli kansainväliselle eläinten tartuntatautien toimistolle sekä WHO:lle.

Vastaanotto on ollut positiivinen

Tutkimusryhmä on ollut iloisen yllättynyt koirien saamasta vastaanotosta.

– Tähän mennessä emme ole saaneet yhtään negatiivista palautetta koirien toiminnasta, vaikka osa matkustajista saattaa pelätä koiria tai olla niille allerginen, kertoo Anna Hielm-Björkman, Dogrisk-tutkimusryhmän johtaja.

– Ainoa negatiivinen palaute on ollut, että matkustajat ovat käyneet testauspisteellä, kun koirat ovat jo lähteneet kotiin työpäivän jälkeen, tai että he eivät ole päässeet tarpeeksi lähelle koiria, saadakseen selfien niiden kanssa. Kuulemma koirien pitäisi aina olla siellä, Hielm-Björkman naurahtaa.

Koirien hyvinvointi on ensiarvoisen tärkeää ja pilotin aikana koronakoirien työskentelyä on seurattu päivittäin ja tarpeellisia muutoksia on jo toteutettu.  Esimerkiksi isokokoinen koira ei pystynyt tekemään työtään hajuradalla tila-ahtauden vuoksi, joten sen työtapaa muutettiin niin, että koiran työskentely on mahdollista. Ratkaistavana on edelleen koirien taukotila: kaikille koirille ei sovi se, että lepäävät ja tekevät työtä samassa tilassa. Tällä hetkellä koronakoiria on kentällä töissä viisi.

Tähän mennessä koirat ovat haistelleet 4153 näytettä, joista koirat ilmaisivat positiivisiksi 25 kappaletta, ja 4128 negatiivisiksi (kaikista näytteistä positiivisia on ollut 0,6 %). Kun matkustusrajoitukset olivat löysemmät, koirat osoittivat noin 1,1 prosenttia näytteistä positiivisiksi. Kun Suomi alkoi lokakuussa vaatia ennakkoon tehtävää koronatestiä jo ennen Suomeen saapumista, positiivisten tulosten määrä laski noin 0,3 prosenttiin. Tämä muutos vaikuttaa loogiselta, mutta on tärkeää tehdä vertailututkimus PCR-testien tuloksiin.

 

Tutkimusta myös muualla maailmalla

Tieteellistä koronakoiratutkimusta tehdään muuallakin maailmalla, eri yliopistoissa yli kymmenessä maassa.

Kuuma kysymys kansainvälisessä koronakoiratutkimuksessa on, mikä on se hajujen yhdistelmä, josta koirat tunnistavat COVID-19-tartunnan.

Aiemman tutkimustiedon perusteella koirat saattavat tunnistaa ihmisistä otetusta näytteestä koronavirustartunnan. Syövän ja koronan lisäksi koirien on tieteellisesti todettu havaitsevan mm. malariaa, Parkinsonin tautia, migreeniä, diabetesta ja epilepsiaa. Suurimmassa osassa tutkimuksia koirien onnistumisprosentti eri sairauksien havaitsemisessa on raportoitu tieteellisissä julkaisuissa 90 ja 100 prosentin välille. Maailmalla on tehty myös muutama tutkimus, jossa kouluttajat eivät ole saaneet koiria toimimaan sattumaa paremmin. Tästä syystä koirien kouluttamisen parhaita menetelmiä kehitetään edelleen ja tähän mennessä on selvinnyt, että esimerkiksi perinteiset poliisi- ja tullikoirien koulutusmenetelmät eivät ole sairauksien ilmaisemisessa hyvin toimivia. Esimerkiksi räjähteet ja huumeet ovat yksinkertaisia molekyylejä eivätkä tuhansien molekyylien sekoituksia, kuten ihmisten erilaiset biologiset näytteet.

– Koirat tuskin haistavat itse kasvainta tai itse SARS-CoV-2-virusta haistellessaan syöpää tai koronaa. Todennäköisempää on, että ne haistavat ihmisessä tapahtuvaa sairauteen kuuluvaa aineenvaihduntaa, tai sen lopputuotteita, kertoo Hielm-Björkman.

Lisärahoitusta selvitetään

Lisärahoitusta tarvitaan, jotta tutkimus voi jatkua ensi vuonnakin.

– Rahoitus mahdollistaisi uusien toimintojen pilotoinnin sekä lentokentällä että muualla, kuten esimerkiksi kuinka koirat voisivat haistella suuria määriä ihmisiä, vaikkapa urheilu-, kulttuuri- ja messutapahtumien kävijöitä. Lisäksi voitaisiin selvittää, miten koirat voisivat haistella suuria määriä näytteitä, jos näytteet otetaan jo lentokoneessa matkan aikana ja millaiset näytteet ovat koiralle parhaita – olisiko sellainen ihopyyhintänäyte käsivarresta tai niskasta, vai hiki kainalosta, sylki, vai riittäisikö maskin nuuhkiminen, kuvailee Hielm-Björkman.

Helsinki-Vantaalla tehtävää tutkimusta on tähän mennessä rahoitettu 300 000 eurolla sosiaali- ja terveysministeriön pilottihankkeena. Nämä rahat käytettiin testauksessa käytettävän ns. hajuaseman suunnittelemiseen ja toteuttamiseen, hajuaseman tarvitsemaan testi- ja tutkimusmateriaaliin sekä näytteiden kerääjien, koirakouluttajien ja -ohjaajien palkkoihin.

Koirien äärimmäisen tarkka hajuaisti voi olla erinomainen työkalu koronaepidemian hallinnassa

Entinen syöpien haistelija, nykyinen koronakoira Kössi ja sen kaverit eivät ole yksin: koiria on käytössä jo muuallakin maailman lentokentillä. Vastaavaa operatiivista lentokenttätoimintaa oli aloitettu Arabiemiraateissa (Dubai, Abu Dhabi ja maan kaksi muuta kenttää) jo ennen kuin toiminta alkoi Suomessa. Helsinki-Vantaan jälkeen koirien lentokenttä- tai raja-valvontaa on käynnistetty jo ainakin kolmessa muussa maassa, jossa ne toimivat päivittäin kuten meillä.

– Tulevaisuudessa hajuerotteluun koulutettuja koiria voitaisiin lisäksi hyödyntää koronavirustartunnan saaneiden tunnistamisessa esimerkiksi vanhainkodeissa, sairaalahenkilökunnan seulonnassa ja tullin palveluksessa lentokentillä, kuvailee Hielm-Björkman.

Kuinka voit auttaa tutkimuksessa?

Jos palaat matkalta Helsinki-Vantaan lentokentän kautta, käy koronakoiratestissä ja sen jälkeen PCR-testissä, ja anna tutkimusryhmälle lupa käyttää tuloksiasi.

Voit tukea koiria myös rahallisesti lahjoittamalla tutkimukseen. Kennelliitto että Helsingin yliopisto keräävät yhteistyöllä varoja, lahjoitusohjeet ja tietoa koronakoirakampanjasta löydät täältä:

Lisätietoa