Suomen luonnosta löytyvä lahottajasieni, rusorypykkä, on osoittautunut tehokkaaksi etanolin tuottajaksi. Se kykeni Helsingin yliopiston maatalous-metsätieteellisessä tiedekunnassa tehdyssä väitöstutkimuksessa tuottamaan merkittäviä määriä etanolia monesta eri jätemateriaalista.
Rusorypykkä pystyi lahottamaan eri lajien sahanpurun lisäksi olkea ja runsaasti epäpuhtauksia sisältävää kierrätettyä puujätettä. Etanolin tuotanto oli erityisen suurta, kun rusorypykälle tarjoiltiin pahvia ja kierrätettyä pahvia.
Etanolin tuottoprosessi on erittäin yksinkertainen, sillä se perustuu rusorypykän omaan kykyyn lahottaa hapettomissa oloissa puuta ja tuottaa samanaikaisesti etanolia. Etanolin valmistukseen riittävät huoneenlämpö ja ilmatiivis astia, johon sieni suljetaan puumateriaalin ja ravintoliuoksen kanssa.
– Nyt käytössä oleviin kaupallisiin sovelluksiin verrattuna meidän prosessiimme tarvitaan enemmän aikaa. Toistaiseksi myös etanolipitoisuudet jäävät kaupallisia sovelluksia pienemmiksi. Toisaalta tämänhetkiset sovellukset eivät kykene käyttämään puuta tai jätepuuta ilman, että sitä käsitellään ensin liuottimella, hapolla tai paineistetulla höyryllä, toteaa 23. lokakuuta väittelevä Hans Mattila.
Helsingin yliopiston tutkijoiden kehittämä prosessi ei vaadi ulkopuolista lämmitystä, jäähdytystä tai sekoitusta, mikä tekee siitä kaupallisia sovelluksia halvemman ja yksinkertaisemman menetelmän.
– Etanolia voitaisiin näin tuottaa jopa sähköverkon ulottumattomissa. Rusorypykän käyttö bioetanolituotannossa lisäisi joustavuutta ja voisi olla ympäristön kannalta kestävämpi vaihtoehto. Menetelmää voitaisiin käyttää bioetanolin tuotantoon hajautetusti puuperäisen jätteen syntypaikalla, kuten maatiloilla, Mattila pohtii.
Menetelmä vaatii vielä lisätutkimusta ennen kaupallisen tuotannon mahdollistamista. Tutkijat pyrkivät jatkossa muokkaamaan kasvatusolosuhteita, jotta etanolin tuottoa voitaisiin lisätä. Myös lahotusprosessin yhteydessä syntyville muille yhdisteille etsitään käyttöä.
– Olemme tutkineet, mitä muuta rusorypykkä kykenee tuottamaan etanolin ohella. Puun lahotuksen yhteydessä syntyy useita luonnonyhdisteitä, joilla koko prosessiin voidaan saada kaupallista lisäpotentiaalia. Näitä yhdisteitä pyritään paraikaa tunnistamaan ja niiden biologista arvoa selvittämään.
Tutkimusryhmä Fungal Co-Life Omics and Ecophysiology
Maatalous-metsätieteellinen tiedekunta, mikrobiologian osasto
_________________________
FM Hans Mattila väittelee 23.10.2020 kello 15 Helsingin yliopiston maatalous-metsätieteellisessä tiedekunnassa aiheesta "Phlebia radiata as an ethanol producing fungus: conversion of lignocelluloses and metabolic regulation under hypoxia". Väitöstilaisuus järjestetään osoitteessa Yliopistonkatu 3, Porthania PIII, Helsinki.
Väitöstilaisuutta voi seurata myös suorana verkon kautta.