Isä on nakellut matkaa
lomat ovat leikki kuin
kun sedän mummo leikistä idean saa
ei reissu voi mönkään mennä
saunaa mummo iloinen on matkalla
koiransa wille on iloinen kun mummo saunaan tulee *
Tämä runo syntyi alakoululaisen ja tietokoneen yhteistyönä pari vuotta sitten. Kyse oli tutkimuksesta, jossa koululaiset kirjoittivat runoja yhdessä Helsingin yliopistossa kehitetyn Runokone-ohjelman kanssa.
Tutkimus käsitteli ihmisen ja koneen yhteisluovuutta. Se on uusi tutkimusala, joka tarkastelee sitä, millä tavoilla tietokoneet voivat tuottaa jotain, mitä pidämme luovana.
– Tuotos voi olla kuvataidetta, musiikkia tai kielellistä luovuutta, kuten tarinoita tai runoja, kertoo tietojenkäsittelytieteen tutkija Anna Kantosalo.
Kantosalo on yksi Runokone-ohjelman kehittäjistä. Myös hänen elokuussa tarkastettu väitöstutkimuksensa käsitteli Runokoneen kehittämistä ja käyttökokemuksia alakouluikäisillä lapsilla.
Luovuus syntyy tekoälystä
Koneen luovuus perustuu erilaisiin tekoälyjärjestelmiin. Perinteisesti tekoäly on pantu ratkaisemaan jotakin tiettyä ongelmaa, kuten tulkitsemaan röntgenkuvia. Luova tekoäly sen sijaan etsii sille annetusta aineistosta kaikkia mahdollisia ratkaisuja.
– Konetta voi esimerkiksi käskeä piirtämään ankan. Sille ei kuitenkaan määritellä, missä ankka on tai mitä ankka tekee, vaan tämä jää koneen tulkinnan varaan, Kantosalo kertoo.
Laskennallisesta yhteisluovuudesta puhutaan silloin, kun kone on luova vastavuoroisesti ihmisen kanssa. Silloin ihminen ja järjestelmä synnyttävät yhdessä jotain, mitä kumpikaan ei olisi pystynyt tuottamaan yksin.
Runokoneen tapauksessa järjestelmä loi sanavaihtoehtoja, joista ihminen valitsi mielestään runoon sopivat. Ihmisen antaman syötteen perusteella kone antoi taas lisää sanavaihtoehtoja, ja lopputulos oli runona pitämämme teksti.
Koneesta kohti aitoa työparia
Tutkimuskäyttöön kehitetty Runokone-ohjelma ei ole tällä hetkellä käytössä, mutta maailmalta löytyy esimerkkejä yhteisluovista järjestelmistä niin pelialalta kuin sisustuksesta. Laskennallinen järjestelmä voi esimerkiksi ehdottaa arkkitehdille talon katon muotoa tai auttaa sisustussuunnittelijoita ideoinnissa.
– Ihminen kertoo järjestelmälle, millaisia sisustuselementtejä haluaisi vaikkapa hotellin aulaan. Tietokone alkaa sekoitella sille syötetystä kuvamassasta kuvia ja poimii ehdotuksia tapettien tai mattojen kuoseiksi. Sitten ihminen valitsee mielestään parhaat vaihtoehdot, ja järjestelmä hienosäätää kuvaa. Näin ihminen ja kone voivat yhdessä käsitellä erilaisempia ja useampia vaihtoehtoja, kuin sisustussuunnittelija pystyisi itse keksimään, Kantosalo kertoo.
Toistaiseksi tällaiset järjestelmät toimivat niin, että ihminen johtaa ja järjestelmä seuraa ihmistä. Kantosalo uskoo, että tulevaisuudessa ihminen ja kone toimivat yhä enemmän samanaikaisesti.
– Tulevaisuudessa tietokone pystyy valitsemaan, mitä se kommunikoi ihmiselle ja millä tavalla. Järjestelmä osaa siis valita oikean hetken vähän keskeyttää ihmisen työtä ja sanoa ehdotuksensa ajoissa, samaan tapaan kuin ihmistyöparikin tekisi.
Jotta kone pystyisi toimimaan täysivaltaisemmin ihmisen työparina on koneiden kyettävä osallistumaan myös tehtävien sopivaan rajaukseen ja keskusteluun työtavoista.
Julkinen tutkimus tuo turvaa
Laskennallista luovuutta voi käyttää myös vahingoittamiseen, kuten valeuutisten ja disinformaation levittämiseen. Kantosalon mukaan onkin tärkeää, että näitä tekniikoita tutkitaan yliopistossa julkisin varoin.
– Näin saamme päättäjille tietoa järjestelmistä yleensä, ja voimme tunnistaa propagandaa, jossa tällaisia järjestelmiä on käytetty. Jokuhan valeuutisia suoltavia järjestelmiä jossain kehittää. On myös tärkeää, että tieto saadaan julkiseen käyttöön eikä vain suuryritysten omistukseen, Kantosalo sanoo.
*Lähde: Kantosalo, A., & Riihiaho, S. (2019). Experience evaluations for human–computer co-creative processes–planning and conducting an evaluation in practice. Connection Science, 31(1), 60-81.
Lue lisää:
Ihminen johtaa ja tekoäly auttaa – tietokone inspiroi runojen kirjoittajaa
Computational Creativity and Data Mining -tutkimusryhmä
Kansainvälinen laskennallisen luovuuden järjestö Association for Computational Creativity (ACC)