Monet näistä seurantatutkimuksista ovat maailmanlaajuisestikin omaa luokkaansa. Esimerkiksi pikkunisäkkäiden – kuten tunturisopulien – vuodesta 1946 keskeytyksettä jatkunut seuranta on sarjassaan yksi maailman pitkäkestoisimmista. Myös kololintujen pesintää on seurattu hyvin pitkään, vuodesta 1957 lähtien.
Asema on myös osallisena useissa kansallisissa ja kansainvälisissä tutkimushankkeissa.
Interact-hanke tähtää Arktisten alueiden ympäristönmuutosten havaitsemiseen, ymmärtämiseen, ennustamiseen ja niihin puuttumiseen.
Hibeco (Human Interactions with Mountain Birch Forest Ecosystems) oli EU:n tukema kansainvälinen tutkimushanke, jossa tutkittiin ihmisen vaikutusta pohjoisessa tunturikoivuvyöhykkeessä. Hanke liittyi kestävän ympäristönkäytön ohjelmaan.
Tutkija Odvar Skre jatkaa tutkimusta yhä Kilpisjärvellä?
Itex (International Tundra Experiment) oli sirkumpolaarinen ilmaston lämpenemistä tutkiva hanke, johon osallistuvat Suomen lisäksi Ruotsi, Norja, Tanska (Grönlanti), Islanti, Venäjä, Yhdysvallat ja Kanada. Hankkeen tarkoituksena on tutkia pohjoisia kasvilajeja ja -yhteisöjä luonnontilaisissa ja häirityissä ympäristöissä.
Kilpisjärven ITEX-koealoilla tutkitaan miten mustikat reagoivat ilmastonmuutokseen.
Vastaava tutkija: Anne Tolvanen (Luken sivuilla)
Pienilmastojen tilkkutäkki vaikuttaa kasvi- ja eläinlajien alueelliseen esiintymiseen tuntureilla. Harjujen tuulenpieksämät ja lumenviipymien paksut kinokset suosivat aivan eri kasvilajeja. Niukkalumisilla kasvupaikoilla lajien täytyy kestää kovaa kylmyyttä, kun taas myöhään sulavissa lumenviipymissä kasvavien lajien täytyy kasvaa ja kukkia nopeasti, sillä niille kesä on hyvin lyhyt. Lumenviipymiä suosivaa kasvillisuutta kasvaa useilla Saanan pohjoisrinteillä. Tuulenpieksämien kangaskasvillisuutta sen sijaan kasvaa lähes kaikkien ympäristöään korkeammalle nousevien kumpareiden päällä. Tästä löytyy lukuisia esimerkkejä Saanan pohjoispuolella olevasta laaksosta. Pienilmasto vaikuttaa myös siihen, kuinka monelle lajille kussakin elinympäristössä on tilaa: kosteiden ja lumisten niittyjen lajikirjo on runsas, kuivien ja karujen kankaiden puolestaan niukka. Saanan pohjoispuolen laaksossa yhden neliömetrin alueelta on löydetty enimmillään jopa 43 eri putkilokasvilajia!
Kilpisjärvi on syvä ja kirkasvetinen järvi. Sen kalasto koostuu kahdeksasta alkuperäislajista, jotka asuttivat järven mannerjäätikön vetäydyttyä Ruotsin tuntureille viimeisimmän jääkauden jälkeen. Useimpien lajien oletetaan saapuneen Kilpisjärveen idästä mannerjäätikön sulia reunamia pitkin. Kilpisjärven runsaslukuisin kalalaji on siika, joka on monimuotoinen laji: se kykenee hyödyntämään kaikkia järven pääasiallisia elinympäristöjä ja elää niin rantavyöhykkeellä, syvässä vedessä kuin avovedessäkin. Loisilla on tärkeä rooli Kilpisjärven ravintoverkossa. Lintujen lapamadot ovat hyvin tavallisia siian ja raudun loisia.
Arktinen alue on monien mielikuvissa Euroopan tiheämmin asuttuihin alueisiin verrattuna villiä ja koskematonta syrjäseutua. Matkailu arktisella alueella on kuitenkin kasvussa – eikä vain kesäisin, vaan myös talvisin. Sekä paikallisväestö että matkailijat hyötyvät matkailun lisääntymisestä monin tavoin, ja oikein toteutettuna matkailun vaikutukset luontoon jäävät vähäisiksi. Osalla toiminnasta on kuitenkin laajemmalle ulottuvia ja vaikeammin hahmotettavia seurauksia. Tutkijoita on alkanut moottorikelkkailun ja muun toiminnan lisääntymisen myötä kiinnostaa, miten ihmisen toiminnasta aiheutuvat äänet vaikuttavat alueen eläimistöön. Äänitutkimusta voidaan käyttää päätöksenteon tukena luonnonsuojelustrategioita laadittaessa. Nouseeko tutkimustuloksissa esimerkiksi esiin tarve vähentää melua aiheuttavaa ihmistoimintaa luonnonsuojelualueilla ja alueilla, joilla on vaarantuneita lintupopulaatioita?
LifePlan mittauskentillä käytetään viittä erilaista näytteenottomenetelmää. Näytteinä kerätään sienien itiöitä, hyönteisiä ja maaperänäytteitä. Kameravalvonta tallentaa pääasiassa nisäkkäiden ja lintujen kuvia, ja äänitys tallentaa lintujen ja lepakoiden ääniä. Näytteitä otetaan samalla metodilla 83 eri paikassa maailmanlaajuisesti.