Pöntöissä pesivien varpuslintujen populaatioekologiaa on seurattu Kilpisjärvellä jo vuodesta 1957 lähtien. Nykyiseen laajuuteensa, noin 190 pönttöön, tutkimus laajentui 1960-luvun lopussa. Siitä lähtien on kirjosiepon, talitiaisen, lapintiaisen ja leppälinnun pesimämenestystä seurattu vuosittain. Lisäksi Norjassa Skibotnissa (noin 45 km Kilpisjärveltä) on noin 100 pönttöä.
Kilpisjärven biologisella asemalla on seurattu tunturikasvien fenologisia ilmiöitä, vuosien välistä tuotannon vaihtelua sekä siemenmäärätuotantoa jo 1960-luvulta asti. Pisimpään jatkuneita aikasarjoja tunturikoivusta, mustikasta, jääleinikistä, kullerosta ja lapinvuokosta jatketaan edelleen.
Asemalla jatketaan yhtä maailman pitkäkestoisimmista myyräpyyntisarjoista, joka aloitettiin jo 1940-luvun lopulla ja vakinaistui 1950-luvun alussa. Tutkimuksen keskeisimpiä tavoitteita on selvittää myyrä- ja sopulipopulaatioden kausivaihtelun vaiheita ja syitä.
Vastaava tutkija: Heikki Henttonen (Luke)
Valtakunnallinen yöperhosseuranta on osa luonnon monimuotoisuuden tutkimusohjelmaa. Perhosten määriä seuraamalla saadaan nopeasti tietoa luonnossa tapahtuneista muutoksista. Yöperhosseurantaa koordinoi Kainuun ELY-keskus.
Valtakunnallinen päiväperhosseuranta (NAFI) on Etelä-Karjalan Allergia- ja Ympäristöinstituutin ja Suomen Perhostutkijain Seuran koordinoima tutkimushanke. Seurannassa kertynyt havaintoaineisto tallennetaan Luonnontieteellisen keskusmuseon Luomuksen tietokantaan. Tuloksista julkaistaan vuosittain raportti Perhostutkijain Seuran Baptria-lehdessä.
Vuosittain Kilpisjärven alueella lasketaan neljä linnuston vakioseurantalinjaa, jotka on laskettu vuodesta 1979 alkaen. Havaintoaineisto tallennetaan Luonnontieteellisen keskusmuseon Luomuksen tietokantaan. Tutkimus pyrkii selvittämään, miten lintulajien kannat ovat muuttuneet ja mitkä tekijät ovat näiden muutosten takana. Seurannat ovat myös avainasemassa suojelupäätöksiä tehtäessä.
Seurantojen tuloksista raportoidaan säännöllisesti mm. Seurantauutisissa. Linnuston seuranta Luomuksen sivuilla
Suomen yliopistollisten tutkimusasemien yhteistyötutkimuksessa seurataan punkkien eli puutiaisten määrän vuosittaista vaihtelua. Tutkimuksen taustalla ovat havainnot punkkien runsastumisesta ja huoli niiden levittämien tautien yleistymisestä. Imiessään verta ihmisestä punkit voivat levittää vaarallisia tauteja kuten borrelioosia ja puutiaisaivotulehdusta.
Suomessa esiintyy kaksi ihmiselle haitallista punkkilajia: tavallinen puutiainen (Ixodes ricinus) ja taigapunkki eli siperianpuutiainen
(Ixodes persulcatus). Molemmat näyttävät paljain silmin samanlaisilta ja ne pystyvät elämään luonnossa samoilla alueilla. Molemmilla on myös samat isäntäeläimet: luonnonvaraiset nisäkkäät, lemmikki- ja kotieläimet sekä ihminen.
Turun yliopiston koordinoima tutkimus on jatkoa vuonna 2014 toteutetulle punkkien kansalaiskeräykselle, johon toimitetut punkkinäytteet paljastivat punkkien ja niiden levittämien tautien nykytilanteen Suomessa.
Nyt käynnissä oleva monivuotinen seurantatutkimus kertoo tarkemmin, kuinka punkkien määrä vaihtelee vuosittain ja kesän aikana, kuinka sääolot vaikuttavat punkkien runsauteen ja aktiivisuuteen ja kuinka punkkien levinneisyys muuttuu seurantavuosien kuluessa. Samalla saadaan lisää näytteitä punkkien kantamista taudinaiheuttajista