Korkeakoulun ensimmäiset avajaiset järjestettiin 4.10.1943, ja samana päivänä opintonsa aloitti 40 opiskelijaa. Korkeakoulussa oli tuolloin kaksi opintolinjaa, hallinnon linja ja hoitoalan linja.
Ennen kuin Samfundet för samhällsforskning och medborgarbildning -niminen yhdistys perusti korkeakoulun, käytiin laajaa keskustelua korkeakoulun nimestä, suuntautumisesta ja asemasta. Osa keskustelijoista oli sitä mieltä, että korkeakoulun tulisi olla luonteeltaan akateeminen ja sen nimen tulisi olla Svenska socialhögskolan, kun taas toiset kannattivat käytännönläheisemmän korkeakoulun perustamista siten, että uusi oppilaitos ei kilpailisi Åbo Akademin yhteiskuntatieteellisen tiedekunnan kanssa. Keskustelujen tuloksena korkeakoulun nimeksi tuli Svenska medborgarhögskolan (’ruotsalainen kansalaiskorkeakoulu’).
Svenska medborgarhögskolanilla ei ollut omaa rakennusta, vaan se vuokrasi tiloja Laguska skolanilta (1943–1953), Svenska handelshögskolanilta (1953–1958) ja Helsingin kaupungin ruotsinkieliseltä työväenopistolta (1958–1964).
Tänä aikana (1943–1963) korkeakoulu kehittyi yhä akateemisempaan suuntaan, ja 1.1.1964 korkeakoulun nimi muutettiinkin Svenska social- och kommunalhögskolaniksi. Samana vuonna korkeakoulu sai ensimmäisen oman rakennuksensa Topeliuksenkatu 16:ssa Töölössä. Syyskuun 1964 alussa korkeakoulu pääsi muuttamaan uuteen, professori Erik Kråkströmin suunnittelemaan kiinteistöön. Rakennus oli suunniteltu yksinomaan Soc&komille ja sen silloisia tarpeisia varten.
Soc&komista käytiin 1960-luvulla ja eritoten 1970-luvulla monia korkeakoulupoliittisia keskusteluja. Aluepoliittinen keskustelu johti siihen, että opetusministeriö antoi korkeakoululle tehtäväksi selvittää mahdollisuuksia muuttaa Tammisaareen. Suomalaisen yliopisto- ja korkeakoululaitoksen kehittämisen yhteydessä pohdittiin myös Soc&komin tutkintojen luonnetta ja tasoa. Vuonna 1978 valtioneuvosto päätti, että valtiotieteellisiin perustutkintoihin johtavat koulutusohjelmat suunnitellaan toteutettavaksi Soc&komissa. Tämä edellytti yhteistyötä Åbo Akademin ja Helsingin yliopiston kanssa.
Budjettineuvotteluissa vuonna 1982 opetusministeriö valitsi kuitenkin uuden lähestymistavan. Vuoden 1983 budjetissa ilmoitettiin, että hallitus selvittäisi, millä ehdoilla Svenska social- och kommunalhögskolan voitaisiin liittää Helsingin yliopistoon erillisenä ruotsinkielisenä yksikkönä. Selvityksen tuloksena Soc&kom yhdistettiin Helsingin yliopistoon 1.8.1984.
Tämän jälkeen erityisesti korkeakoulussa tehtävä tutkimus alkoi kehittyä nopeasti. Soc&kom pystyi lisäämään tutkijoidensa määrää, eivätkä kaikki pian mahtuneetkaan Topeliuksenkadun kiinteistöön. Korkeakoulun täytyi jälleen ryhtyä vuokraamaan tiloja. Tutkimustoiminnan laajentuessa nelisenkymmentä tutkijaa työskenteli 1990-luvun lopussa FISS-tutkimuslaitoksen tiloissa Pohjoisella Hesperiankadulla.
Unelma sekä opetukselle että tutkimukselle riittävän suuresta rakennuksesta syntyi 2000-luvun alussa. Soc&komin johto tarkasteli eri vaihtoehtoja ja rakennuksia, jotka yliopisto voisi luovuttaa korkeakoulun käyttöön. Mutta kun yliopisto tarjosi Soc&komille mahdollisuutta saada oma uusi talo Kruununhaan keskeltä valtiotieteellisen tiedekunnan naapurista, päätös oli helppo. Akateemikko Juha Leiviskä voitti järjestetyn arkkitehtuurikilpailun ehdotuksellaan ’Trio’, minkä jälkeen rakennustyöt alkoivat vuonna 2008. Elokuussa 2009 Soc&kom muutti uuteen kiinteistöön osoitteessa Snellmaninkatu 12.
Vuonna 2016 Soc&komin tutkimuksen ja koulutuksen organisaatiota muokattiin. Korkeakoulun tieteellisen profiilin terävöittämiseksi tutkimusorganisaatiota uudistettiin. Aiempi hajanainen rakenne, joka koostui yhdestä tutkimuslaitoksesta sekä useista yksiköistä ja ohjelmista, korvattiin viidellä temaattisella tutkimusverkostolla. Rakennetta selventämällä pyrittiin lisäämään monitieteistä yhteistyötä ja tutkimusrahoitusta. Edelleen toimiva etnisten suhteiden ja nationalismin tutkimuskeskus CEREN ylläpitää yhtä tuolloin luoduista verkostoista. CEREN perustettiin vuonna 1998, ja se on nykyisin alansa johtava pohjoismainen tutkimusyhteisö.
Vuonna 2016 Helsingin yliopisto aloitti kattavan Iso pyörä -koulutusuudistuksen. Uudistuksen myötä Soc&komin koulutus organisoitiin yhteiskuntatieteiden kandiohjelmaksi, jossa on kaksi opintosuuntaa: sosiaalityön ja yhteiskuntatieteiden suunnat. Samalla perustettiin myös täysin ruotsinkielinen yhteiskuntatieteiden maisteriohjelma yhteistyössä valtiotieteellisen tiedekunnan kanssa.
Nykyisin korkeakoulu on merkittävä ruotsinkielisen yhteiskuntatieteellisen koulutuksen ja tutkimuksen keskus Suomessa. Soc&kom myös kokoaa Helsingin yliopiston ruotsinkielisiä toimintoja yhteen ja vahvistaa yliopiston kaksikielisyyttä.