Oikeustieteen maisterin tutkinnon suorittaminen antaa pätevyyden monenlaisiin oikeustieteen alan tehtäviin. Mikäli olet kiinnostunut pätevöitymään myöhemmin myös tuomarin, syyttäjän tai asianajajan tehtäviin, edellytyksenä on ensin oikeustieteen maisterin tutkinnon suorittaminen. Tutkinto tuo sinulle mahdollisuuden haastaviin ja mielekkäisiin työtehtäviin ja kiinnostuksesi mukaisesti esimerkiksi johtotehtäviin, kansainvälisiin töihin tai tieteellisen tutkimuksen tekemiseen.
Oikeustieteen maisterin tutkinto antaa sinulle valmiudet vaikuttaa yhteiskunnan oikeudenmukaisuuteen. Oikeustieteen maisterin tutkinnon suorittaneet työllistyvät yleensä erittäin hyvin, ja juristin ammatin yhteiskunnallinen arvostus näkyy myös palkkatasossa.
Opinnot ovat osa uraasi. Helsingin yliopistossa urasuunnittelu kuuluu kaikkiin tutkintoihin. Urapalvelut tukee yhteistyössä koulutusohjelmien kanssa kasvuasi asiantuntijaksi osana opintojasi ja erillisin palveluin.
Urapalvelut on tukenasi aina ensimmäisestä opintovuodestasi lähtien ja vielä vuoden valmistumisen jälkeen.
Urapalvelut
Tutustu urapalvelujen koko tarjontaan Opiskelijan ohjeissa, teemoissa Työ ja ura sekä Harjoittelu.
Oikeustieteen maisterin tutkinto on virkatutkintona kelpoisuusvaatimuksena moniin oikeushallinnon ja eräisiin hallinnon alan virkoihin. Oikeusnotaarin ja oikeustieteen maisterin tutkinnot suorittanut on virkakelpoinen tuomarin tehtäviin ja hän voi toimia oikeudenkäyntiasiamiehenä tai -avustajana. Nämä tutkinnot suorittanut voidaan hyväksyä myös asianajajaksi (hänen täytettyään muut lainsäädännössä edellytetyt kriteerit). Oikeustieteen maisteri voi suorittaa vuoden kestävän tuomioistuinharjoittelun (auskultointi) ja saada varatuomarin (VT) arvonimen.
Elisa Gebhard halusi opiskelemaan juridiikkaa, koska hän tuntee paloa yhteiskunnalliseen vaikuttamiseen.
– Jos haluaa vaikuttaa siihen, millaiseksi yhteiskunta kehittyy, on hyvä olla perillä nykyisestä lainsäädännöstä, sen muuttamisen tarpeista ja myös historiasta. Minulle oli itsestään selvää opintojen alusta asti, ettei juridiikka kehity tai operoi tyhjiössä. Lainsäädäntöä on mahdotonta irrottaa laajemmasta yhteiskunnallisesta kehyksestä, Gebhard sanoo.
Hän on töissä Asianajajaliitossa oikeuspoliittisena juristina. Lisäksi hän on SDP:n kaupunginvaltuutettu ja kaupunginhallituksen jäsen. Gebhard on myös Valtion nuorisoneuvoston puheenjohtaja. Aiemmin hän on toiminut pääministeri Sanna Marinin erityisavustajana ja silloisen kansanedustajan Jutta Urpilaisen eduskunta-avustajana.
Bargumin suku on pyörittänyt jo 125 vuotta Algol-nimistä perheyritystä, joka kemikaalituonnin lisäksi tarjoaa nykyisin monenmoista teknologiaa ja palvelua teollisuuden ja terveydenhuollon tarpeisiin. Konsernin nykyinen toimitusjohtaja Alexander Bargum ei nuorena ajatellut asettuvansa perheyrityksen johtoon.
Hän päätti opiskella juridiikkaa siksi, että sen alan opinnot johtavat selkeään ammattiin. Lopulta Bargumin asianajoura vaihtui kuin vaihtuikin perheyrityksen leipiin.
Siinä missä asianajajan työ on projektiluontoista, konsernin johtaminen on jatkuvaa ja pitkäjänteistä kehittämistä.
– Vaikka asianajajana pystyy joskus paljonkin vaikuttamaan asioihin, pidän siitä että tässä työssä saa, ja joutuu, itse tekemään kaikki isot päätökset, Bargum sanoo.
Kaikki Helsingin yliopiston entiset tutkinto-opiskelijat, vaihto-opiskelijat sekä työntekijät ovat alumnejamme. Helsingin yliopiston alumneja on maailmanlaajuisesti lähes 200 000, ja jo yli 30 000 henkilöä on osa alumnitoimintaamme.
Lue lisää Helsingin yliopiston alumneista ja heidän toiminnastaan.