Noin viidennes hammaslääkäreistä on erikoishammaslääkäreitä. Hammaslääkärit toimivat niin julkisella kuin yksityisellä sektorilla, työntekijänä tai yrittäjänä, ja näitä voi myös yhdistellä. Kliinisen työn lisäksi opetustehtävissä, tuotekehityksessä ja tutkijana.
Suurin osa hammaslääkäreistä työskentelee terveyskeskuksissa tai yksityisvastaanotoilla. Hammaslääkärin työ edellyttää monipuolisia tietoja ja taitoja sekä kädentaitoja. Lisäksi hammaslääkärin ja potilaan välisen luottamuksellisen suhteen luomisessa tarvitaan kykyä ymmärtää ja kuunnella.
Erikoistumisaloja hammaslääkäreillä on viisi; hampaiden oikomishoito, suu- ja leukakirurgia, terveydenhuolto, hammaslääketieteellinen diagnostiikka sekä kliininen hammashoito.
Käytännössä erikoisalojen toimialat ovat joustavia ja yleishammaslääkäritkin voivat tehdä osin samoja toimenpiteitä kuin erikoishammaslääkärit. Hammaslääkärin työ on vastuullista ja itsenäistä ja vaatii suunnitelmallisuutta ja tarkkuutta. Työ on intensiivistä, sillä jokaiseen potilaaseen on keskityttävä yhtä tarkasti. Koska hoitomenetelmät, tekniikat ja materiaalit kehittyvät jatkuvasti, on hammaslääkärin huolehdittava täydennyskoulutuksestaan säilyttääkseen ammattitaitonsa.
Opinnot ovat osa uraasi. Helsingin yliopistossa urasuunnittelu kuuluu kaikkiin tutkintoihin. Urapalvelut tukee yhteistyössä koulutusohjelmien kanssa kasvuasi asiantuntijaksi osana opintojasi ja erillisin palveluin.
Urapalvelut on tukenasi aina ensimmäisestä opintovuodestasi lähtien ja vielä vuoden valmistumisen jälkeen.
Urapalvelut
Tutustu urapalvelujen koko tarjontaan Opiskelijan ohjeissa, teemoissa Työ ja ura sekä Harjoittelu.
Suuri osa hammaslääkäreistä palvelee terveyskeskuksissa tai itsenäisinä ammatinharjoittajina.
Hammaslääkärit työskentelevät myös oman alansa asiantuntijoina moniammatillisissa työyhteisöissä yhteiskunnan eri sektoreilla. Perinteisen hammaslääkärin työn lisäksi koulutus antaa valmiudet toimia myös tutkimus- ja opetustehtävissä. Hammaslääkärit voivat toimia myös ulkomailla tai erilaisissa avustusjärjestöissä. Hammaslääkäreistä erikoistuu n. 10-15 %.
Hammaslääkäreiden työllistymistilanne on hyvä. Työllistämistilastoja löytyy Hammaslääkäriliiton www-sivuilta.
Perustutkinnon suorittamisen jälkeen voi hakeutua erikoishammaslääkärin koulutukseen johtavaan ammatilliseen jatkokoulutukseen ja/tai suorittaa tieteellisenä jatkotutkintona tohtorin tutkinnon. Hammaslääketieteen alan oma tohtoriohjelma on Suun terveystieteen tohtoriohjelma, FINDOS (Finnish Doctoral Program in Oral Sciences).
Suomessa hammaslääkärin ammattia saa harjoittaa vain laillistettu ammattihenkilö.
Hammaslääketieteen lisensiaatin tutkinto antaa pätevyyden toimia laillistettuna hammaslääkärinä. Laillistuksen myöntää sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto (Valvira) hakemuksesta.
Kaikki Helsingin yliopiston entiset tutkinto-opiskelijat, vaihto-opiskelijat sekä työntekijät ovat alumnejamme. Helsingin yliopiston alumneja on maailmanlaajuisesti lähes 200 000, ja jo yli 30 000 henkilöä on osa alumnitoimintaamme.