Päivät rakentuvat kuuden alateeman ympärille:
Avoimet oppimisen maisemat
Millaisen oppimismaiseman luomme itseemme ja ulospäin? Mistä syntyy se flow, mielentila, joka avaa positiivisia maisemia yhdessä tekemiseen ja kehittämiseen? Minkälaisia luovia oppimisympäristöjä rakennamme itseemme ja itsellemme? Miten korkeakoulujen fyysiset ja digitaaliset ympäristöt tukevat iloa, yhteisöllisyyttä, jatkuvaa oppimista ja opetusta?
Yhteisöllinen ja luova oppimisen vire
Mikä saa opiskelijat luovaan oppimisen vireeseen? Minkälaisilla yhteisöllisillä ratkaisuilla voi edistää oppimista? Miten virität itseäsi opettajana? Miten opiskelijat saadaan oppimisen vireeseen? Ja miten löytyy yhteinen sävel? Miten tuet toisin ajattelemisen taitoa? Miten riitasoinnut voivat virittää uuteen sointiin?
Tieteenalani pedagoginen tila; tutkimus ja käytännön kokeilut
Millaisia oppimisen ja opetuksen erityispiirteitä liittyy oman tieteenalasi oppimiseen? Miten alasi asiantuntijuus kehittyy opiskelijoissasi? Entä opettajuudessasi? Millainen yliopistopedagogiikka mahdollistaa tiedealakohtaisten kysymysten pohtimisen? Miten tutkia omia käytännön kokeilujani yliopistopedagogiikan kautta?
Tieteenalojen dialogi
Mitä tieteenalojen välinen ja niiden rajoja ylittävä dialogi tarjoaa oppimiseen ja opetukseen? Mitä ja miten voisimme oppia toisten tieteenalojen pedagogisista käytännöistä? Millaisin keinoin tuomme uusia näkökulmia ja uutta tietoa ”naapurista” rikastuttamaan omaa opetusta ja opiskelijoiden asiantuntijuuden kehittymistä?
Koulutuksen avoimuus ja saavutettavuus
Miten mahdollistamme jatkuvan oppimisen aikaan ja paikkaan sitomattomassa digitaalisessa maailmassa? Miten kehitämme digitaalisia oppimisympäristöjä? Miten varmistamme koulutuksen laadun? Miten houkuttelemme parhaat opiskelijat korkeakouluihimme, kun avoimena on koko oppimisen maailma?
Korkeakoulutuksen asema ja paikka yhteiskunnassa
Miten sivistys ja tehokkuus yhdistyvät kilpailukykyisessä yhteiskunnassa? Millainen korkeakoulutus on sosiaalisesti, taloudellisesti ja ekologisesti kestävä ja tarjoaa valmiudet ja osaamisen tulevaisuuden yhteiskuntaan? Miten korkeakoulutuksen merkitys muuttuu, kun ammatit katoavat ja tekoäly uhkaa korvata inhimillisen ajattelun? Riittääkö tulevaisuudessa tilaa kasvaa turvallisessa ja innostavassa korkeakouluyhteisössä, jossa on aikaa ajatella? Miten korkeakoulutus ja työelämä käyvät dialogia tulevaisuuden osaamistarpeista, yhteiskunnasta ja hyvästä elämästä? Mikä on korkeakoulutuksen rooli ja merkitys ’totuudenjälkeisessä ajassa’?