Vuoden 2023 aikana generatiivisen tekoälyn käyttö eteni harppauksin. Tämä herätti huolta yliopisto-opettajien keskuudessa: Ovatko opiskelijoille annetut harjoitustehtävät sellaisia, että ne on liian helppo tehdä kielimallien kuten ChatGPT avulla?
Helmikuussa 2023 Helsingin yliopisto julkaisi oman suosituksensa tekoälyn käytöstä opetuksessa.
Suositus kannusti kokeilemaan tekoälyä ja käyttämään sovelluksia vastuullisesti. Linjaus oli yleisluontoinen, ja opettajat kaipasivat työhönsä ja opiskelijoille tarkempaa opastusta.
Kirjastossa olemme pilotoineet tekoälyn perusteiden opettamista opiskelijoille. Kehitimme samalla kirjaston henkilöstön osaamista. Tekoälyn perusteiden opetusta on pilotoitu muun muassa oikeustieteellisessä ja lääketieteellisessä tiedekunnassa. Osa opiskelijoista oli jo kokeneita tekoälysovellusten tehokäyttäjiä, osa taas ei ollut hyödyntänyt tekoälyä ollenkaan. Opetustuokiot saivat hyvää palautetta, aihe kiinnosti ja innosti vilkkaaseen kokemusten vaihtoon.
Tekoälyn lukutaito on mukana myös tiedonhankinnan verkkokursseilla. Pohdimme koko ajan mikä on kirjaston rooli tekoälyyn liittyvien ilmiöiden tai taitojen opetuksessa, kenen kanssa kirjasto tekee yhteistyötä ja mitä opiskelijoille kannattaa opettaa nopeasti muuttuvassa maailmassa. Kriittisyys, tiedon eri lähteiden arviointi, tekoälysovellukset tiedonhaussa on luonteva näkökulma kirjaston opetukseen suurien kielimallien käytöstä.
Tekoälyyn pohjautuvia tiedonhaun apuvälineitä on ollut käytössä jo vuosia. Vuonna 2023 kirjasto on ollut aktiivinen Keenious-hakutyökalun käyttöönotossa, ja tehnyt yhteistyötä työkalun kehittäjien kanssa. Kirjastossa on tehty käyttöopas suomeksi ja englanniksi. Keeniousta on esitelty ahkerasti opetus- ja tutkimushenkilökunnalle, ja se työkalu otettu mukaan opiskelijoiden ja väitöskirjatutkijoiden tiedonhankinnan opetukseen.
Tiedonhankinnan kurssien osallistujat ovat kiinnostuneina ottaneet kokeiluun AI-pohjaiset tiedonhakusovellukset, jotka tarjoavat lähdeviittauksia jo julkaistuihin tutkimuksiin. Erityisesti hallusinoivien chattibottien käyttökokemusten jälkeen tieto siitä, että tulokset perustuvat olemassa oleviin julkaisuihin on otettu vastaan huojentavana. Toistaiseksi Keenious lähinnä täydentää perinteisiä tieteellisen tiedon hakumenetelmiä. Kritiikkiä työkalua kohtaan on tullut aloilta, joilla suomenkielinen kirjallisuus on tärkeää, sillä suomenkielistä aineistoa ei juurikaan löydy Keeniouksen taustalla olevasta OpenAlex-tietokannasta. Myös muita tekoälyyn perustuvia tiedonhaun välineitä, kuten Consensus ja ResearchRabbit, on ollut esillä tiedonhankinnan opetuksessa.
Kirjaston henkilökunta on seurannut tekoälyn ja erityisesti kielimallien kehittymistä ja kasvattanut osaamistaan monin tavoin verkkokursseilla ja osallistumalla webinaareihin. Tammikuussa 2023 professori Teemu Roos piti havainnollisen esityksen tekoälyn perusteista koko kirjaston henkilökunnan koulutuspäivässä. Marraskuussa kirjaston asiakaspalveluista vastaavan kokonaisuuden kehittämispäivässä tekoälysovellukset olivat yhtenä teemana ja kaikilla oli mahdollisuus testata yleisesti käytössä olevia sovelluksia, kuten CurreChat, ChatGPT, Bing Chat ja DeepL.
Kirjaston johtoryhmä perusti joulukuussa tekoälytyöryhmän, johon osallistuu asiantuntijoita kirjaston eri toiminnoista. Työryhmän toimeksiantona on lisätä organisaation osaamista ja yhteistä ymmärrystä tekoälystä sekä sen hyödyntämisestä, ja kirjoittaa tekoälystrategia kirjastolle. Ryhmä tekee tilannekartoituksen siitä, miten kirjasto jo hyödyntää tekoälyä. Ryhmä tekee myös yhteistyötä sekä Helsingin yliopiston sisällä että kansallisesti ja kansainvälisesti. Ryhmä myös testaa erilaisia kirjaston toiminnan kannalta kiinnostavia tekoälysovelluksia. Periaatteena on, että kirjasto on tekoälyä hyödyntävä organisaatio, jolle olennaista on tiedon luotettavuus ja joka käsittelee tekoälyä ratkaisukeskeisesti, painottaen sen hyötyjä ja mahdollisuuksia.
Teksti
Päivi Helminen
johtava tietoasiantuntija