HSSH Brown Bag Lunch

HSSH järjestää joka toinen tiistai Brown Bag Lunch–tapaamisia, joissa keskustellaan monitieteisyydestä humanistisella ja yhteiskuntatieteellisellä alalla. Tapaamisissa tutustutaan eri tieteenalojen ajankohtaiseen tutkimukseen ja käydään poikkitieteellistä keskustelua rennossa ilmapiirissä lounaan äärellä. Tuo oma lounas, me tuomme kiinnostavat lounaskeskustelut!

Brown Bag Lunch tunnuskuva, jossa lukee Brow Bag Lunch. Tausta on paperipussin näköinen. Somisteena kasveja oikeassa alareunassa.

Ohjelmassa on 20 minuutin alustus monialaisesta teemasta, minkä jälkeen on vapaata keskustelua 40-60 minuuttia. BB-lounaat ovat kaikille avoimia tilaisuuksia, joten tapaamisiin toivotaan monialaista yleisöä laveasti keskustakampuksen eri tiedekunnista ja yksiköistä. Tapaamisten kieli voi olla suomi tai englanti.

Osallistumisen tärkein edellytys ei ole akateeminen ura, vaan se, että on kiinnostunut poikkitieteellisestä yhteistyöstä ja tutkimuksesta. Me Hessussa uskomme, että ihmiskunnan suurten haasteiden ymmärtämiseksi ja ratkaisemiseksi tarvitaan laaja-alaista näkemystä!

Ensimmäinen Brown Bag Lunch 29.9. järjestetään kokonaan etänä. Jatkossa pyrimme kasvokkaisiin tapaamisiin, mikäli koronatilanne sallii.

Keskustelun kehtona on Hessun toimisto osoitteessa Vuorikatu 5, ja mukaan pääsee Zoomin kautta.

Join Zoom Meeting
https://helsinki.zoom.us/j/62294386517?pwd=TGhUZnRzSlNUVHFvYUhieG1yQzhjZz09

Meeting ID: 622 9438 6517
Passcode: 741924

Mikko Tolonen on digitaalisten ihmistieteiden apulaisprofessori Helsingin yliopiston humanistisessa tiedekunnassa.

Miten historiallista aineistoa voidaan tutkia ja hyödyntää digitaalisin menetelmin?

Digitalisaation ja tietokoneavusteisten menetelmien leviämisen myötä myös ihmistieteissä on alkanut muutos yksittäisten tutkijoiden tekemästä työstä kohti monitieteisiä tutkimusryhmiä. Yksi esimerkki tästä on laskennallisen historiantutkimuksen ryhmä, Helsinki Computational History Group, COMHIS. Tolosen englanninkielinen esitelmä käsittelee ryhmän toimintafilosofiaa sekä uusinta tutkimusta.

Esityksen tarkoituksena on pohtia, miten integroitu monitieteisyys voidaan toteuttaa SSH aloilla. Alustuksen kantavana ajatuksena on, että substanssiosaaminen tulee olla ankkuroitu ”perinteiseen” tutkimusperinteeseen ollakseen merkityksellistä ja vaikuttavaa. Tolosen tausta on historiantutkimuksessa, jota alustuksen käytännön esimerkit koskevat, mutta esityksen on tarkoitus koskea humanistis-yhteiskunnallista tutkimuskenttää yleisemmin.

Mikko Tolonen on digitaalisten ihmistieteiden edelläkävijä. Hänelle digitaaliset ihmistieteet tarkoittavat modernien tietojenkäsittelymenetelmien käyttöä humanistis-yhteiskunnallisten peruskysymysten tutkimuksessa laajojen digitaalisten aineistojen avulla. Hän uskoo vahvasti monitieteisyyden mahdollisuuksiin. Tolosta on uralla jopa turhauttanut, kuinka paljon loppujen lopuksi hyvinkin yksinkertaisten digitaalisten menetelmien käyttöönotto on jäljessä humanistisessa tutkimuksessa.

Tervetuloa HSSH BB-Zoomiin 29.9. klo 14.15.

Minna Ruckenstein työskentelee apulaisprofessina Kuluttajatutkimuskeskuksessa ja HELDIGissä. @minruc

Mitä big datasta voi saada irti laadullisesti? - Verkon villien keskustelujen analyysi

Apulaisprofessori Minna Ruckenstein on tutkinut Suomi24-verkkokeskusteluja hyödyntämällä laajaa digitaalista aineistoa. Esitelmässään hän kertoo verkon villien keskustelujen analyysistä. Osa keskusteluista villiintyy aiheen puolesta, kun taas joitakin aiheita kannattelevat yksinpuhelijat. 

Ruckensteinin tutkimus on esimerkki siitä, kuinka digitaalisia aineistojälkiä voi käyttää myös epätavanomaisilla ja yllättävillä tavoilla, sovittamalla niitä laadullisen tutkimuksen tarpeisiin. Big dataa hyödyntävä tutkimus voi kiinnittää huomion vähän tutkittuihin verkkokeskusteluiden puoliin, kuten aiheiden järjestymiseen ja moderaattorien poistamiin viesteihin.

Tutustu jo etukäteen, miten Suomi24 aineistoa voidaan hyödyntää esimerkiksi kulutuksen, talouden rytmien ja rytmihäiriöiden tutkimuksessa. Artikkelissa Kansallisen tunnemaiseman rakentuminen: Pelon ja ilon rytmit verkkokeskusteluissa (pdf) Ruckenstein ja hänen tutkijakollegat seuloivat verkkokeskustelujen tunnesanastoa.

Apulaisprofessori Minna Ruckenstein tutkii digitalisaatiota/datafikaatiota arjen, yhteisöjen ja yhteiskunnan näkökulmasta. Meneillään olevissa projekteissa tutkitaan arjen algoritmikäsityksiä, ihmisen ja koneen työnjakoa sekä tekoälyn käytön eettis-poliittisia ulottuvuuksia. Lisäksi työn alla automaattisen päätöksenteon inhimillistämiseen liittyvä tutkimus.

Miten SSH-alojen tutkimuskulttuuria pitää uudistaa? 
"Koneoppimista hyödyntävät hankkeet houkuttavat sosiaalitieteilijöitä ja humanisteja oppimaan uutta ja käyttämään mielikuvistaan. Digitaalinen aineisto voi olla joko sosiaaliseen mediaan kirjoitettuja viestejä, ostostapahtumia tai arkistoituja kuvia. Laajojen aineistojen analyysityö tekee näkyväksi tiedon syntyprosessia. Tietoa louhitaan yhteistyössä eri alojen osaajien kanssa, ja aineistolle esitetään yhä uusia kysymyksiä. Monitieteisen työn tueksi tarvitaan uudenlaista tutkimuskulttuuria. Siksi aloitteet sen tukemiseksi ovat tärkeitä."

Tervetuloa HSSH Brown Bag Lunch Zoomiin 6.10. klo 12.15!

Riikka Koulu on apulaisprofessori (tekoälyn sosiaaliset ja oikeudelliset vaikutukset) Helsingin yliopiston yhteiskuntatieteiden ja oikeustieteiden tiedekunnissa.

Automaattinen päätöksenteko: Oikeusjärjestelmä algoritmien jäljillä

Koulu kertoo oikeusministeriön lainsäädäntöhankkeesta, jolla pyritään sääntelemään teknologian hyödyntämistä julkishallinnon päätöksenteossa. Hanke on kiinnostava esimerkki siitä, miten oikeusjärjestelmä pyrkii ottamaan haltuun digitalisaatiomurrokseen liittyviä toimintatapojen muutoksia.

Vuodesta 2016 lähtien Koulu johtanut monitieteistä Legal Tech Lab –tutkimuskeskusta, joka tutkii oikeuden, teknologian ja yhteiskunnan välisiä suhteita. Hankkeessa selvitetään muun muassa uuden teknologian mahdollisuuksia juridisissa palveluissa. Tällä hetkellä Koulu tutkii esimerkiksi oikeudellista päätöksentekoa menettelyjen, datavetoisuuden ja automaation näkökulmista sekä laajemmin laskennallisen käänteen poliittis-oikeudellista käsitteellistämistä.

Miten SSH-alojen tutkimuskulttuuria pitää uudistaa?

"Mielestäni elinvoimainen monitieteinen tutkimuskulttuuri lähtee avoimesta dialogista ja halusta oppia toinen toisiltaan. Toisinaan on pelottavaa myöntää, että ei ymmärrä mistä toinen puhuu ja miksi se on tärkeää. Mutta kysymällä petollisen helppoja kysymyksiä, ja selittämällä kärsivällisesti päättelyn monimutkaisia taustoja, avaamme uusia ajattelun linjoja."

Tervetuloa Brown Bag Lunch tapaamiseen tiistaina 20.10. klo 12.15!

Pirjo Aunio on erityispedagogiikan professori Helsingin yliopiston kasvatustieteellisessä tiedekunnassa. 

Pienten lasten oppimisen ja oppimisvaikeuksien monitieteinen tutkimus

Professori Aunio kertoo, kuinka hänen tutkimusryhmänsä on ottanut askeleita kohti todellista monitieteisyyttä. Hän johtaa Toimi ja opi -tutkimusprojektia, jossa työskentelee erityisopetuksen, psykologian ja liikuntatieteiden tutkijoita sekä laaser- ja anturiteknologian asiantuntijoita. Aunio kertoo myös muutamia ideoita, kuinka antureita ja muuta teknologiaa voidaan hyödyntää lasten oppimisympäristöön liittyvän oppimiskäyttäytymisen tutkimisessa.

Professori Aunio on erikoistunut matemaattisten taitojen kehityksen ja siinä ilmenevien oppimisvaikeuksien tutkimiseen. Hänen tavoitteena on löytää keinoja tunnistaa ja tukea sellaisia lapsia, joilla on vaikeuksia matemaattisten taitojen oppimisessa.

Tervetuloa monitieteisen Zoomin äärelle tiistaina 3.11. klo 12.15.

Join Zoom Meeting
 
Meeting ID: 622 9438 6517
Passcode: 741924

 

Jaakko Kuorikoski on käytännöllisen filosofian apulaisprofessori Helsingin yliopistossa.

Havaintoaineisto, näyttö ja monimenetelmällinen tutkimus

Vaikka monimenetelmällinen tutkimus onkin yhä suositumpaa eri yhteiskuntatieteissä, on sen tiedollinen arvo ja käytännön toteutettavuus myös asetettu kyseenalaisiksi: milloin ja miten erilaisiin tiedollisiin ja ontologisiin oletuksiin nojaavat menetelmät voisivat todella tukea toisiaan ja tuottaa näyttöä samasta ilmiöstä?

Pyrin selventämään monimenetelmällisen tutkimuksen perusteita toisaalta erottelemalla milloin moninaisesta havaintoaineistosta todella seuraa moninaisuus tieteellisessä näytössä, ja toisaalta erottelemalla kolme eri tapaa, jolla moninainen tieteellinen näyttö voi olla tiedollisesti hyödyllistä.

Kuorikosken erikoistumisalueita ovat taloustieteen filosofia ja yhteiskuntatieteiden filosofia. Hän on julkaissut laajasti tieteellisestä selittämisestä, mallintamisesta, simulaatiosta ja kausaalisesta selittämisestä. Aikaisemmin Kuorikoski on työskennellyt apulaisprofessorina Tampereen yliopiston New Social Research tutkimusohjelmassa, jonka tavoitteena on luoda uudenlaista tieteidenvälistä yhteiskuntatutkimusta.

Miten SSH-alojen tutkimuskulttuuria tulisi uudistaa?

"Henkilökohtainen tavoitteeni on rakentaa ja opettaa menetelmiä selittävämmälle ja ratkaisukeskeisemmälle yhteiskuntatieteelle."

Tervetuloa Brown Bag Lunch tapaamiseen tiistaina 17.11. klo 12.15!

Join Zoom Meeting
 
Meeting ID: 622 9438 6517
Passcode: 741924

Katja Valaskivi työskentelee apulaisprofessorina työskentelee apulaisprofessorina Religion and the Digital World –hankkeessa, joka on osa Helsinki Centre for Digital Humanities verkostoa. Valaskivi on erikoistunut mediatutkimukseen sekä uskontojen ja yhteiskuntien yhteiskunnallisen muutoksen tutkimiseen. Tällä hetkellä hän tutkii terrorismia, salaliittoja ja ääriliikkeitä nykyisessä digitaalisessa mediaympäristössä. Kolmessa viimeisimmässä tutkimusprojektissaan hän on kehittänyt monimenetelmällisiä metodeja monitieteisten tutkimusryhmien kanssa.

Metodologiset haasteet väkivaltaisten mediatapahtumien tutkimuksessa

Join Zoom Meeting
 
Meeting ID: 622 9438 6517
Passcode: 741924

 

 

Niilo Kauppi on professorina Helsingin yliopiston Svenska social- och kommunalhögskolanissa (Soc&Kom), joka keskittyy ruotsinkieliseen yhteiskuntatieteelliseen opetukseen ja tutkimukseen. Hän työskentelee myös tutkimusprofessorina Ranskan kansallisessa tiedetutkimuskeskuksessa  (Centre national de la recherche scientifique, CNRS).

Kim Zilliacus työskentelee lehtorina Helsingin yliopiston Svenska social- och kommunalhögskolanissa.

Tietoyhteiskunnasta datafikaatioon - Poliittisten ja teknologisten muutosten käsitteellistäminen

Tervetuloa!

Join Zoom Meeting
 
Meeting ID: 622 9438 6517
Passcode: 741924

Risto Kunelius johtaa Helsingin yliopiston humanistis-yhteiskuntatieteellistä instituuttia. Hän on erikoistunut median ja politiikan välisten suhteiden tutkimukseen sekä ilmastonmuutokseen liittyvään viestintään. Kunelius on työskennellyt Tampereen yliopistossa journalistiikan ja tiedotusopin oppiaineessa vuosina 1990–2018. Vuonna 2019 hän siirtyi viestinnän professoriksi Helsingin yliopistoon.

“Datafikaatio”: ymmärryksen rakennustelineitä

Datafikaatio on uudissana, joka on ilmaantunut niin akateemisiin kuin populaareihin keskusteluihin. Viestinnän professori Risto Kunelius jakaa datafikaation kahteen osaan. Yhtäältä se viittaa tutkimuskentän kehitykseen, esimerkiksi millaista dataa on saatavilla ja millaisia analyyseja datavirrat mahdollistavat. Toisaalta se viittaa yhteiskunnan vuorovaikutusinfrastruktuurin muutoksiin. Tästä esimerkkejä ovat kulutukseen, tavaroiden liikkuvuuteen ja poliittisiin järjestyksiin liittyvät muutokset.

HSSH:n Brown Bag Lunch alustuksessaan Kunelius käsittelee näitä kahta tiiviisti toisiinsa liittyvää datafikaation näkökulmaa ja sitä, kuinka ne asettavat ajankohtaisia ja monimutkaisia haasteita humanistiselle ja yhteiskuntatieteelliselle tutkimukselle.

Suomen Akatemian HSSH:lle hiljattain myöntämä tutkimuksen profiloitumisrahoitus mahdollistaa sen, että instituutti ottaa selvää näistä haasteista.

Alustuksessaan Kunelius kehittelee kolmea teemaa. Hän tarkastelee datafikaation narratiivia

  1. suhteessa oman oppialansa viestinnän ja mediatutkimuksen kehitystä
  2. ja osana laajempaa yhteiskuntateorian maastoa.
  3. Lopuksi hän hahmottelee yhteiskunta– ja ihmistieteiden kannalta tärkeitä tutkimuksen kysymyksiä.

Lue Risto Kuneliuksen haastattelu, jossa hän kertoo ajatuksiaan aloittaessaan HSSH:n johtajana vuodenvaihteessa.

Tervetuloa Brown Bag Lunch tapaamiseen tiistaina 26.1.2021 klo 12.15!

Join Zoom Meeting
 
Meeting ID: 622 9438 6517
Passcode: 741924

Apulaisprofessori Eetu Mäkelä johtaa Human Sciences–Computing Interaction (HSCI) tutkimusryhmää Helsingin yliopiston HELDIGissä. Tutustu Mäkelän tutkimusuraan hänen nettisivuillaan.

Kuinka tehdä luotettavaa datakeskeistä tutkimusta humanistis-yhteiskuntatieteellisillä aloilla?

Apulaisprofessori Eetu Mäkelä johtaa HSCI-tutkimusryhmää, joka pyrkii selvittämään, miten tehdään teknologisesti ja teoreettisesti sekä työprosessien tasolla menestyksekästä datakeskeistä tutkimusta humanistis-yhteiskuntatieteellisillä aloilla.

Ryhmä kehittää teknisiä työkaluja, algoritmeja ja työnkulkuja, mutta tutkii myös tapoja jäsentää tutkimusprosesseja kokonaisuudessaan. Lisäksi ryhmä kehittää alan teoreettista osaamista.

Tutkimusryhmä on tehnyt läheistä yhteistyötä useiden humanististen ja yhteiskuntatieteellisten tutkimusprojektien kanssa. Yhteistyö eri osa-alueilla työskentelevien tutkimusprojektien kanssa on paitsi rikastuttanut tutkimusta myös osoittanut, että tutkimusryhmillä on tarpeita ja ongelmia, jotka ovat yhteisiä kaikille datakeskeisille tutkimusprojekteille humanistis-yhteiskuntatieteellisillä aloilla.

Alustuksessaan Mäkelä esittelee lyhyesti yhteisiä ongelmia, joita HSCI tutkimusryhmä on tunnistanut.

Tervetuloa HSSH Brown Bag Lunch tapaamiseen tiistaina 9.2. klo 12:15.

Join Zoom Meeting
 
Meeting ID: 622 9438 6517
Passcode: 741924

Sarah Green on sosiaali- ja kulttuuriantropologian professori Helsingin yliopistossa. Häntä kiehtoo sijainnin käsite. Kenttätöissä hän on tutkinut niin kirjaimellisessa kuin metaforisessa mielessä, miten ihmiset sijoittuvat maailmaan sekä suhteeseen itseensä ja muihin.

Karttojen ja kartoitusten kielestä: monitieteinen keskustelu

Nykyisin karttoja on kaikkialla – jopa siinä määrin, että tuskin edes huomaamme niitä: Kuka tahansa, joka käyttää digitaalista teknologiaa on tottunut näkemään karttoja. Covid-pandemian aikana mediassa esitetyt kartat ovat osoittaneet, kuinka laajasti virus on levittäytynyt ympäri maailmaa. Välimeren muuttoliikkeen hätätilan aikana mediassa olleet kartat osoittivat puolestaan muuttovirtoja. Kartoissa venyi nuolia, jotka antoivat vaikutelman voimakkaista aalloista, jotka valtaavat suuria alueita planeetalta.

Oman sijainnin paikantaminen älypuhelimen sovelluksen tai jonkun muun teknologian avulla on arkipäiväistä. Silti harvat kyseenalaistavat karttoja samalla tapaa kuin he kyseenalaistavat kuvia tai tekstejä.

Puheenvuorossaan Green käsittelee tilan, paikan, sijainnin, ympäristön ja rajojen antropologiaa sekä kartografian maantieteellistä asiantuntemusta avatakseen keskustelun karttojen ja kartoittamisen kielestä sekä siitä, kuinka eri tieteenalat voivat tutkia niitä kriittisesti.

A map of Europe, Asia and North Africa depicting covid situation.

Johns Hopkins yliopiston kartta kuvaa covid-pandemian levinneisyyttä.

Suurimman osan urastaan professori Green on tutkinut tilan, paikan, sijainnin, ympäristön ja rajojen antropologiaan liittyviä kysymyksiä etenkin Balkanilla ja Välimeren alueilla. Lisäksi hän on tutkinut sukupuolen ja seksuaalisuuden antropologiaa sekä digitaalista tekniikkaa.

Professori Green on työskennellyt paljon monitieteisissä ryhmissä esimerkiksi maantieteilijöiden, geologien, paleobotanistien, arkeologien ja GIS-asiantuntijoiden kanssa. Tällä hetkellä hän johtaa Crosslocations tutkimusprojektia ERC (European Research Council) Advanced Grant -rahoituksella.

Tervetuloa monitieteisen tutkimuksen äärelle tiistaina 23.2. klo 12:15.

Join Zoom Meeting
 
Meeting ID: 622 9438 6517
Passcode: 741924

Professori Eva Heiskanen työskentelee Helsingin yliopiston Kuluttajatutkimuskeskuksessa. Hän tutkii uuden teknologian käyttöönottoa yhteiskunnassa. Erityisesti hän on kiinnostunut siitä, kuinka uusia energiateknologioita otetaan käyttöön sosiaalisissa organisaatioissa ja kuinka paikallista oppimista sekä käyttäjien ja kansalaisten osallistumista voidaan tutkia innovaatiotutkimuksen sekä käytännön teorian näkökulmista.

Kohti energiamurroksen kriittistä tutkimusta: monialainen ja moniääninen tutkimusote

Energiamurroksella tarkoitetaan kehitystä, jossa energian tuotanto perustuu yhä enemmän vaihtelevaan, fossiilittomaan sähköntuotantoon. Murroksessa liikenne ja rakennukset sekä kulutuksen ohjaus ja energian varastointi ovat yhä oleellisempi osa energiajärjestelmää, korostaen näin käyttäjien roolia. Tähän asti energiamurroksen tutkimus on ollut pääosin teknis-taloustieteellistä, mutta yhteiskunnalliset vaikutukset saavat yhä enemmän huomiota, kuten murroksen reiluus.

Heiskanen hahmottaa Noortje Marresin ”attachments” –käsitteen avulla, miten ihmisten arki liittyy sekä diskursiivisesti että materiaalisesti energiamurroksen esiin nostamiin ongelmiin. Tämän kautta hän pohtii monitieteisyyden mahdollisuuksia humanistisessa ja yhteiskuntatieteellisessä tutkimuksessa.

Professori Eva Heiskanen on johtanut Suomen Akatemian Strategisen tutkimuksen neuvoston rahoittamaa Smart Energy Transition –tutkimushanketta, joka tutki globaalia energiamurrosta ja sen vaikutuksia Suomeen. Tällä hetkellä hän johtaa Suomen Akatemian rahoittamaa Citizens, Everyday Life and Tensions in the Energy Transition -tutkimusprojektia, joka pyrkii tarjoamaan uuden näkökulman nykyisiin keskusteluihin, jotka liittyvät siirtymien vastustamiseen, energiamurrosten omistajuuteen ja energiaoikeudenmukaisuuteen. Tutkimuksessa keskitytään sijaintiin liittyvien ristiriitojen sijaan jännitteisiin, jotka ovat yleisiä ihmisten jokapäiväisessä elämässä.

Miten SSH-alojen tutkimuskulttuuria tulisi uudistaa?

"Olisi hienoa tehdä tiiviimpää yhteistyötä kollegoiden kanssa HY:n sisällä. Tähän ei ole oikein käytännön kontekstia, koska rahoitus suosii konsortioita organisaation ulkopuolella."

Tervetuloa monitieteisen tutkimuksen äärelle tiistaina 9.3. klo 12:15.

Join Zoom Meeting
 
Meeting ID: 622 9438 6517
Passcode: 741924

Esa Väliverronen on viestinnän professori Helsingin yliopistossa. Hän on kiinnostunut erityisesti tieteen roolista yhteiskunnassa ja kulttuurissa sekä mediamaiseman muutoksista.

Tieteen vapauden ja tutkijoiden sananvapauden haasteet

Kysymykset tieteen vapaudesta ja tutkijoiden sananvapaudesta ovat nousseet esille useissa maissa viimeisten kymmenen vuoden aikana. Vaikka demokraattisessa yhteiskunnassa tieteeseen harvoin kohdistuu suoraa sensuuria, erilaiset piilevät mekanismit rajaavat tutkimuksen vapautta ja tutkijoiden sananvapautta. Nämä ongelmat liittyvät yhtäältä tutkimuksen poliittiseen ja taloudelliseen ohjaukseen ja toisaalta tutkijoiden uhkailuun ja vaientamiseen julkisessa keskustelussa. Pyrin avaamaan näitä mekanismeja aiemman tutkimuksen pohjalta.

Viime aikoina Väliverronen on tutkinut tieteen julkisuutta, tieteen vapautta ja tutkijoiden sananvapautta, asiantuntijuuden muutoksia ja koronakriisin julkisuutta. Hän johtaa Mediating Expertise tutkimusryhmää.

Professori Väliverrosen ja tutkija Kai Ekholmin yhdessä toimittama artikkelikokoelma Tieteen vapaus ja tutkijan sananvapaus palkittiin hiljattain vuoden Tiedekirja 2021 -palkinnolla. Palkinnon myönsi Tieteellisten seurain valtuuskunta. Teoksen lukuja on ollut kirjoittamassa 17 tutkijaa eri tieteenaloilta: luonnontieteistä ja yhteiskuntatieteistä humanistiseen ja teknologian tutkimukseen.

Miten SSH-alojen tutkimuskulttuuria pitää uudistaa?

”Kannattaa heittäytyä oman mukavuusalueen ulkopuolelle ja mennä mukaan keskusteluihin tai haastatteluihin myös aiheista, joita ei ole vielä varsinaisesti tutkinut. Siellä saattaa törmätä eri alojen tutkijoihin, joiden kanssa syntyy yhteisiä kirjoitus- tai tutkimusprojekteja.”

Tervetuloa Brown Bag Lunch tapaamiseen tiistaina 23.3. klo 12.15.

Join Zoom Meeting
 
Meeting ID: 622 9438 6517
Passcode: 741924

Petri Ylikoski on tieteen- ja teknologiantutkimuksen professori ja valtiotieteellisen tiedekunnan tutkimusvaradekaani.

Datalukutaito ja vastuullinen päätöksenteko

Datalukutaito on edellytys vastuulliselle ja tietoon perustuvalle päätöksenteolle. Se on kokoavana käsitteenä professori Petri Ylikosken johtamassa monitieteisessä strategisen tutkimuksen neuvoston rahoittamassa Datalukutaito ja vastuullinen päätöksenteko (DATALIT) hankkeessa.

Datalukutaidolla viitataan siihen, kuinka dataa kerätään, prosessoidaan, analysoidaan, tulkitaan ja esitetään. Se muodostuu datan ja siihen liittyvien keskeisten tiedollisten, eettisten, oikeudellisten ja teknisten kysymysten ymmärryksestä. 

HSSH Brown Bag Lunch puheenvuorossa professori Ylikoski esittelee DATALIT-hankkeen lähtökohtia erityisesti humanististen ja yhteiskuntatieteellisten alojen kannalta, pohtien erityisesti millaisia mahdollisuuksia se avaa tieteenalarajat ylittävän datafilosofian kehittämiseen.

Professori Ylikoski kertoo Helsingin yliopiston haastattelussa, että hankkeen tavoitteena on purkaa tekoälyyn ja big dataan liittyviä myyttejä.

Hankkeessa on mukana tutkijoita tietojenkäsittelytieteestä, sosiologiasta, oikeustieteestä, kognitiotieteestä ja filosofiasta.

Professori Ylikosken tutkimukset ovat käsitelleet mm. tieteellistä ymmärtämistä, ihmistieteiden ja biologisten tieteiden suhteita ja sosiologisen teorian peruskysymyksiä. Hänen viimeaikaisia kiinnostuksen aiheitaan ovat mm. institutionaalinen epistemologia, laskennallisten menetelmien käyttö yhteiskuntatieteissä sekä kausaalinen kompleksisuuden haasteet sosio-ekologisten ilmiöiden ymmärtämisessä. 

Miten SSH-alojen tutkimuskulttuuria pitää uudistaa?

”Yhteiskunta- ja humanististen tieteiden itseymmärrys perustuu liiaksi erottautumiseen vanhentuneesta kuvasta luonnontieteistä. Tulevaisuuden kannalta tulisi panostaa tieteiden moninaisuuden ymmärtämiseen ja yhtäläisyyksien löytämiseen. Tässä tieteentutkimus voi olla suureksi avuksi.”

Tervetuloa monitieteiselle lounaalle tiistaina 6.4. klo 12.15. Tapahtuma pidetään englanniksi.

Join Zoom Meeting
https://helsinki.zoom.us/j/62294386517?pwd=TGhUZnRzSlNUVHFvYUhieG1yQzhjZz09

Meeting ID: 622 9438 6517
Passcode: 741924

Kansalliskirjasto kumppanina digitaalisten aineistojen tutkimuksessa

Kansalliskirjastossa on paljon monipuolisia aineistoja tutkijoiden käyttöön – keskiaikaisista fragmenteista uusimpiin twiitteihin. Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot soveltuvat monenlaiseen tutkimukseen humanistisilla ja yhteiskuntatieteellisillä aloilla. Laajin ja käytetyin digitaalinen kokoelma on digitoidut sanomalehdet, joita on tarjolla 250 vuoden ajalta.

Puheenvuorossaan Kansalliskirjaston asiantuntijat Liisa Näpärä ja Juha Rautiainen käyvät lyhyesti läpi erilaisia digitaalisia kokoelmia ja niiden käyttömahdollisuuksia. Lisäksi he kertovat Kansalliskirjastossa kehitteillä olevista tutkijapalveluista.

Kansalliskirjaston tuottama data, kuten sanastot ja kokoelmien metadata, on kaikkien vapaasti hyödynnettävissä. Kokoelmista digitoitu aineisto pyritään saattamaan käyttöön mahdollisimman laajasti. Rajatussa käytössä olevat aineistot, kuten verkkoarkisto ja e-vapaakappaleet, ovat tutkittavissa paikallisesti kirjaston tiloissa.

Kansalliskirjastossa tällä hetkellä hahmottuvien tutkijapalveluiden tavoitteena on uudenlainen tutkimuskulttuuri, jossa tutkijat ja kulttuuriperintöorganisaatiot yhdessä kehittävät aineistojen käyttöä ja laatua.

Liisa Näpärä työskentelee suunnittelijana Euroopan aluekehitysrahaston rahoittamassa Digitaalinen avoin muisti (DAM) -hankkeessa. Hankkeeseen kuuluvat digitaalisten aineistojen käytettävyyden kehittäminen ja tutkijapalveluiden uudistaminen datapalvelujen kehittämisen näkökulmasta.

Juha Rautiainen työskentelee Kansalliskirjastossa tietojärjestelmäasiantuntijana. Hänen erikoisalaansa ovat tutkimuksen datapalvelut, digitoidut aineistot ja niihin liittyvät käyttöoikeusratkaisut.

Tervetuloa kuulemaan lisää Kansalliskirjaston aineistoista ja palveluista tiistaina 20.4. klo 12.15. 

Join Zoom Meeting
 
 
Meeting ID: 622 9438 6517
Passcode: 741924
 
 
Logot: Euroopan aluekehitysrahasto ja Vipuvoimaa EU:lta