Pieneläinten sisätaudeissa tutkimme koiran sisäelinten sairauksia. Tutkimuksen kärkikohteet ovat pitkään pysyneet samoina ja työn keskiössä ovat mahasuolikanavan sairaudet, keuhko- ja sydänsairaudet. Näistä aloista on julkaistu runsaasti tuloksia kansainvälisissä, tieteellisissä lehdissä ja tehty useita väitöskirjoja. Uusia tutkimusaloja on perustettu, viimeisempänä munuaisten sairaudet. Monessa projektissa tehdään tutkimusta yhteistyössä johtavien suomalaisten ja kansainvälisten tutkimusryhmien kanssa.
Lukuisat potilaamme ovat olleet mukana edistämässä tutkimustamme. Eläinpotilaiden sairaudet muistuttavat usein läheisesti ihmisen sairauksia ja monia tutkimiamme sairauksia voi käyttää mallina ihmisten sairauksille.
Kaikkien tutkimustemme tärkeimpänä tavoitteena on parantaa lemmikkien terveyttä uusien hoitojen ja sairauksien tutkimus- ja seurantamenetelmien avulla. Tutkimuksiin pääsee osallistumaan osa Yliopistollisen eläinsairaalan potilaita esimerkiksi luovuttamalla ylijäämänäytteitä tutkimuksien käyttöön. Joihinkin tutkimuksiin potilaita kutsutaan erikseen. Tutkimukseen osallistuminen on aina vapaaehtoista ja potilaan hoito tehdään aina optimaalisella tavalla, riippumatta siitä osallistuuko potilas tutkimukseen vai ei.
Gastroenterologian eli mahasuolikanavan sairauksien tutkimusryhmässä tutkimme mahdollisuuksia hyödyntää edistyneitä tähystysmenetelmiä. Tähystyksen yhteydessä mahalaukun tai suolen limakalvon muuttuneita alueita voidaan tutkia uusilla menetelmillä kuten sinivalokuvantamisella. Sappitiehyeiden ja haiman muutoksia voidaan tutkia varjoainekuvauksella. Muut tutkimusaiheet käsittelevät ruoka-aineiden ja antibioottien vaikutusta koirien krooniseen ripuliin, suoliston mikrobiotaan (bakteerikantaan). Suolistotulehdusten yhteydessä suoliston läpäisevyys muuttuu ja näitä muutoksia voidaan tutkia verinäytteistä. Maksasairauksien tutkimus keskittyy tutkimaan menetelmiä ja merkkiaineita maksan toiminnan arvioinnissa sekä dobermannien kroonisen hepatiitin diagnoosimenetelmiä ja geneettistä sekä immunologista taustaa.
Keuhkotautien tutkimusryhmä tutkii keuhkosairauksien syntytapaa ja etsii parempia diagnosointimenetelmiä ja tehokkaampia hoitomuotoja akuuttien ja kroonisten keuhkosairauksien hoitoon. Keuhkojen sidekudossairaus eli keuhkofibroosi aiheuttaa heikentyneen hapenottokyvyn. Ryhmä on tutkinut mistä sairaus johtuu ja minkälaisia muutoksia sairauden kehittymisen aikana havaitaan. Keuhkokuume on myös koiralla tavallinen sairaus ja olemme tutkineet sen hoitoa ja paranemisen seurantaa. Lyhytkuonoisuus voi aiheuttaa vakavia hengitysvaikeuksia. Jalostuksen avuksi on kehitetty kävelytesti, jonka avulla voidaan jalostuksesta poissulkea voimakkaimmin oireilevat yksilöt.
Tutkimme koirilla munuaissairauksien uusia merkkiaineita kyyn puremien aiheuttamissa munuaisvaurioissa. Syksyllä 2021 tutkimus laajeni sisältämään krooniset munuaisviat. Henkeä uhkaavissa akuuteissa munuaisvioissa olemme ottaneet käyttöön uuden hoitomuodon, hemodialyysin. Aloitimme myös virtsakivien hoidon laseravusteisella menetelmällä, jonka avulla virtsakivi voidaan poistaa rakosta tähystämällä ilman leikkausta.
Sydänsairaudet ovat myös koirilla tavallisia. Sydänsairauksien tutkimusryhmä pyrkii löytämään syitä miksi joillakin roduilla löytyy tavallista enemmän esim. rytmihäiriöitä. Sydänsairauden alussa muutokset voivat olla vähäisiä ja jotta nämä muutokset havaitaan, tulee tuntea sydämen normaali toiminta ja koko. Tämän vuoksi ryhmä on tutkinut myös sydämeltään terveitä koiria. Tutkimuksessa käytetään m. ultraäänikuvantamista, sydänsähkökäyrän pitkäaikaisnauhoituksia sekä verinäytteiden tutkimuksia. Tutkimustuloksia on hyödynnetty mm. sydänsairauksien vastustamiseen terveystutkimuksissa. Näissä jalostukseen valitaan koiria, joilla ei ole merkkejä sydänsairauksista.