Dosentti voi osallistua edustamansa oppiaineen opetuksen antamiseen, opiskelijoiden ohjaukseen ja opinnäytteiden tarkastamiseen sekä muuhun yliopistolliseen toimintaan kulloinkin erikseen sovittavalla tavalla.
Ennen hakemuksen jättämistä asiasta tulee keskustella oppiaineen vastuuhenkilön kanssa tiedekunnassa. Keskustelussa vastuuhenkilön kanssa voidaan alustavasti kartoittaa hakijan meritoitumista ja tiedekunnan dosentuurikäytäntöä.
akvaattinen ekologia
akvaattiset tieteet
arktinen kalabiologia
biogeokemia
bioinformatiikka
biokemia
biologinen mikroskopia
bioteknillinen mikrobiologia
boreaalinen ympäristötutkimus
ekologia
ekologia ja evoluutiobiologia
ekologinen genetiikka
ekologinen parasitologia
ekologinen ympäristönsuojelu
ekotoksikologia
eläinfysiologia
eläintiede
epigenetiikka
evoluutiobiologia
fysikaalinen biokemia
fysiologia ja neurotiede
fysiologinen kasvitiede
geeniteknologia
geneettinen bioinformatiikka
genomiikka
genotoksikologia
humaanigenetiikka
hydrobiologia
ihmisgenetiikka
immunogenetiikka
immunokemia
infektiotutkimus
kalabiologia
kalabiologia, erityisesti kalanviljely
kalagenetiikka
kalastusbiologia
kalataloustiede
kalataudit
kantasolu- ja kehitysbiologia
kasvi- ja sienitiede
kasvi- ja ympäristöekologia
kasviekologia
kasvien kehitysbiologia
kasvien kehitys- ja molekyylibiologia
kasvien molekyylifysiologia ja bioinformatiikka
kasvifysiologia
kasvifysiologia ja –molekyylibiologia
kasvigenetiikka
kasvigenomiikka
kasvimolekyylibiologia
kasvimolekyyligenetiikka
kasvisolubiologia ja -bioteknologia
kasvisystematiikka
kasvitiede
kasvivirologia
kaupunkiekologia
kehitysbiologia
kehitysgenetiikka
kehitysmaiden ympäristönsuojelu
kemiallinen kasviekologia
kliininen biokemia
kliininen mikrobiologia
kokeellinen vesiekologia
kvantitatiivinen ekologia
levätiede
limnologia
limnologia, erit. maankäytön vesistövaikutukset
limnologia, erityisesti ympäristökuormitus
luonnonsuojelubiologia
lääketieteellinen mikrobiologia
lääketieteellinen ympäristönsuojelu
matemaattinen ekologia
maaperäekologia
meribiologia
metsäekologia
metsäekologinen ympäristötiede
mikrobiekologia
mikrobikemia
mikrobiologinen immunologia
molekulaarinen endokrinologia
molekulaarinen systeemibiologia
molekyylibiologia
molekyyligenetiikka
molekyylimikrobiologia
molekyylivirologia
neurobiologia
neurotiede
paleobotaniikka
paleoekologia
perinnöllisyystiede
proteiinikemia
psykofysiologia
rakennebiologia
sienitiede
solu- ja molekyylibiologia
solubiologia
solumikrobiologia
sovellettu hydrologia
sovellettu mikrobiologia
soveltava mikrobigenetiikka
syöpäbiologia
syöpägenetiikka
teollinen mikrobiologia
toksikologinen genetiikka
virologia
yleinen mikrobiologia
ympäristöbiologia
ympäristöbiotekniikka
ympäristöekologia
ympäristökemia ja -mikrobiologia
ympäristömikrobiologia
ympäristömuutos
ympäristönsuojelu
ympäristönsuojelutiede
ympäristöpolitiikka
ympäristöriskianalyysi
ympäristötieteet
Yliopiston johtosääntö edellyttää, että tiedekuntaneuvosto hankkii dosentin arvon hakijan tieteellisestä pätevyydestä lausunnon kahdelta asiantuntijalta, jollei se erityisestä syystä katso lausuntoa tarpeettomaksi. Tiedekuntaneuvoston linjauksen mukaan molempien asiantuntijoiden tulee olla tiedekunnan ulkopuolisia. Bio- ja ympäristötieteellisessä tiedekunnassa tiedekuntaneuvosto voi katsoa, ettei asiantuntijalausuntoja tarvita, jos dosentin arvon hakijan tieteellinen pätevyys kyseessä olevalle alalle on professorin tehtävän hakemisen yhteydessä todettu aiemmin Helsingin yliopistossa. Tiedekunnan opetustaitotoimikunta antaa lausunnon hakijan opetustaidosta. Jos tiedekuntaneuvosto katsoo dosentin arvoa hakevan henkilön täyttävän arvon saamisen edellytykset, se tekee asiaa koskevan esityksen kanslerille.
Yliopiston opetus- ja tutkintokielet ovat suomi ja ruotsi. Yliopiston kanslerin 18.2.2010 tiedekunnille antaman ohjeistuksen mukaisesti dosenteilta edellytetään yliopiston opetustehtävissä toimivien kielitaitoa. Yliopiston opetustehtävissä toimivilta edellytettävästä kielitaidosta on säädetty yliopistoasetuksessa (770/2009). Tämän mukaisesti dosentin arvon hakijan tulee hallita se kieli, jolla hän antaa opetusta (suomi tai ruotsi). Lisäksi molemmissa kotimaisissa kielissä tulee olla vähintään tyydyttävä suullinen ja kirjallinen taito. Kielitaidon hallinta varmistetaan hakuasiakirjojen ja mahdollisesti annettavan opetusnäytteen perusteella. Dosentin arvon hakijan opetuskieleksi katsotaan se kieli, jolla hakemus on laitettu vireille. Dosentti voi antaa opetusta myös muilla kielillä.
Jos dosentin arvoa hakee ulkomaalainen tai Suomen kansalainen, joka ei ole syntyperäinen tai joka ei ole saanut koulusivistystään suomen tai ruotsin kielellä, voidaan hänelle myöntää ilman erillistä hakemusta erivapaus asetuksessa säädetyn suomen ja ruotsin kielen taidon hallitsemisesta. Tiedekuntaneuvosto esittää erivapauden myöntämistä tehdessään esitystä kanslerille dosentin arvon myöntämisestä.