Kaikkea toimintaamme motivoi uteliaisuus ymmärtää luontoa ja elämän monimuotoisuutta keskeisten molekyylien hienorakenteista globaaleihin ekosysteemeihin, sekä ihmisen osuutta tässä kokonaisuudessa. Ilmastonmuutos ja kaupungistuminen vaikuttavat lisääntyvässä ja kiihtyvässä määrin luonnon monimuotoisuuteen sekä ihmisten jokapäiväiseen elämään globaalisti. Näiden ilmiöiden ja megatrendien ymmärtämiseksi tarvitaan poikkitieteellistä tutkimusta. Ymmärtämällä ihmisen toiminnan ja biofysikaalisten muutosten kytkökset, voimme vastata kestävää kehitystä uhkaaviin suuriin haasteisiin.
Esimerkiksi meriekologian, biogeokemian, ilmakehätieteiden ja fysiikan kärkitutkijat selvittävät yhdessä rannikkoekosysteemien roolia kasvihuonekaasujen päästölähteinä ja nieluina. Tämä tieto auttaa muun muassa kehittämään entistä parempia ilmastomalleja, jotka selittävät ilmastonmuutoksen ja monimuotoisuuden välisiä yhteyksiä. Paikkatietomenetelmien, riskinarviointimenetelmien sekä kvantitatiivisten ja kvalitatiivisten yhteiskuntatieteellisten menetelmien hallinta ovat puolestaan avainasemassa niin kaupunkitutkimuksessa kuin arktisten alueidenkin tutkimuksessa.
Solujen ja kokonaisten organismien tasolla tutkimus etenee huimaa vauhtia. Tällä hetkellä tiedekunnan tutkijat selvittävät solujen säätelyilmiöiden taustaa geenitasolta lähtien ja se luo perustan niin kasvien kuin eläintenkin kehityksen säätelyn tutkimukselle. Eliöiden toimintaan vaikuttaa voimakkaasti ympäristönmuutos ja siksi eliöiden sietokykyä, sopeutumista ja sukupuuttoja tutkitaan monipuolisesti. Miksi jotkut eliölajit sopeutuvat muutoksiin hyvin, kun taas toiset kärsivät ja kuolevat pois? Tätä selvitetään useiden tutkimusryhmien voimin.
Elämän molekyylitason tutkimus on mullistunut viime vuosina uusien tutkimusmenetelmien myötä. Esimerkiksi geenisaksitekniikka mullisti geenimuokkauksen ja löysi nopeasti sovelluksia kasvinjalostuksesta lääketieteeseen, ja itse menetelmäkin on jo kokenut uudistuksia. Uusilla niin sanotuilla omiikoilla voidaan hetkessä kartoittaa valtava määrä eri molekyylejä, ja alati paisuva tietomäärä hallitaan bioinformatiikan keinoilla. Molekyylitaso muodostaa pohjan solujen ja kudosten toiminnalle yksilössä, ja näitä eri tasoja yhdistävä tutkimus on ominaista mm. modernille aivotutkimukselle.
Opiskelijamme pääsevät jo varhain näkemään läheltä oman alansa huippututkimusta. Käytännön harjoittelujaksot ja tutkimusryhmissä tehtävät maisterintutkielmat liittävät opiskelijamme osaksi tiedeyhteisöä ja antavat omakohtaisen kokemuksen kansainvälisen tason tutkimuksen tekemisestä. Samalla karttuvat käytännön taidot ja valmiudet työelämää varten olipa valmistumisen jälkeen edessä siirtyminen yliopiston ulkopuolelle tai seuraava askel akateemisella tutkijanuralla.