Koulutus ja kehittäminen

Yliopistopedagogiikan keskuksessa (HYPE) opetuksen kehittäminen perustuu tutkimusperustaiseen näyttöön oppimisesta ja sen tukemisen keinoista.
Opetuksen tutkimusperustainen kehittäminen

Tunnistamme yhteistyössä koulutusohjelmien ja tiedekuntien kanssa opetuksen kehittämiskohteita, rakennamme pedagogisia kokeiluja ja innovaatioita sekä tutkimme niiden vaikuttavuutta. HYPE toimii keskeisesti koulutusohjelmien, tiedekuntien ja yliopiston opetuksen ja oppimisen pedagogisena tukena ja rakentaa parempaa opetus- ja oppimisyhteisöä. Yliopiston eri tasoilla ja eri tahoilla tehtävä pedagogisten kehittämisprosessien tukeminen ja arvioiminen perustuvat tutkimusperustaiseen näyttöön. HYPE tekee tutkimusperustaista systeemistä opetuksen kehittämistä yhteistyössä Helsingin yliopiston tiedekuntien kanssa. HYPEn henkilöstö kehittää jatkuvasti opetus- ja kehittämisosaamistaan.

HYPEn muutoksen teoria

HYPE edistää oppimislähtöistä opetusta, pedagogisia ratkaisuja ja opetuksen kehittämistä Helsingin yliopistossa. Keskeistä on opetuksen tarkoituksenmukaisuus oppimisen ja hyvinvoinnin näkökulmasta.

HYPEn yliopistopedagoginen koulutus toimii yliopisto-opetuksen suunnannäyttäjänä ja mallina. Opetussuunnitelma on ajantasainen ja tutkimusperustainen. HYPEn pedagogisen koulutuksen toteuttamistavat ja menetelmät toimivat opettajille konkreettisena mallina oman opetuksen toteuttamiseen ja kehittämiseen.

HYPEn muutoksen teorian kolme keskeistä ulottuvuutta ovat tutkimusperustaisuus, vastavuoroisuus ja verkostomaisuus.

HYPEn yliopisto-opetuksen pedagoginen kehittäminen on tutkimusperustaista. HYPE tekee tutkimusta oppimisesta ja opetuksesta Helsingin yliopiston kaikissa tiedekunnissa sekä seuraa yliopistopedagogiikan, oppimisen ja opetuksen kasvatustieteellistä ja monitieteistä kansainvälistä tutkimuskenttää, ja hyödyntää tätä yliopisto-opetuksen tutkimusperustaisessa kehittämisessä. Tutkimusperustainen kehittäminen tarkoittaa, että kehittämiskohteiden tunnistamisessa ja määrittelemisessä sekä kehittämistoimenpiteiden suunnittelussa ja arvioinnissa hyödynnetään monipuolisesti tutkimustuloksia, empiiristä näyttöä ja palautetta oppimisesta ja opetuksesta. HYPE tunnistaa proaktiivisesti yliopisto-opetuksen ja oppimisen trendejä ja pedagogisia tarpeita, ja hankkii tarvittaessa uutta tutkimustietoa pedagogisen kehittämisen tarpeisiin. HYPE toimii tutkimusperustaisen yliopisto-opetuksen kehittämisen suunnannäyttäjänä ja rohkeiden kehittämisavausten tekijänä. HYPE tukee ja haastaa tutkitun tiedon keinoin yleisiä ja vakiintuneita pedagogisia käytäntöjä eri tieteenalakonteksteissa.

Yliopiston arjen pedagogisista käytännöistä strategiaan ja strategiasta arkeen

HYPE kehittää oppimista ja opetusta yliopistolla vastavuoroisella systeemisellä kehittämisotteella (top-down-bottom-up). Tämä tarkoittaa yliopistoyhteisöstä nousevien pedagogisten kehittämisaloitteiden ja kokeilujen tunnistamista, tukemista, tutkimista ja pedagogisten innovaatioiden skaalaamista. Se tarkoittaa myös tuen tarjoamista tiedekunnissa ja koulutusohjelmissa käytäviin merkitysneuvotteluihin  yliopiston strategisista opetuksen kehittämislinjauksista. Esimerkiksi sen jäsentämiseen, mistä pedagogisissa uudistuksissa on kyse, mitä ne tarkoittavat paikallisesti ja eri tieteenaloilla. Käytännössä esimerkiksi opetussuunnitelman kehittämisen tukemista tai opetuksen arvioinnin tulosten pohtimista yhdessä tiedekuntien kanssa. Vastaavasti HYPE tukee koulutusohjelmien ja tiedekuntien pedagogista kehittämistyötä nostamalla esiin ja ylläpitämällä pedagogisista kysymyksistä käytävää keskustelua osana Helsingin yliopiston strategista kehittämistä, esimerkiksi opetuksen tulevaisuus skenaario työskentelyssä.  Toiminnallaan HYPE tukee yliopisto-opetuksen arjen pedagogisten ratkaisujen ja opetuksen kehittämiseen tähtäävien yliopiston strategisten linjausten välistä vuoropuhelua, yliopistoyhteisön aktiivista osallistumista ja omistajuutta opetuksen kehittämisessä ja opetuksen kehittämiseen tähtäävien verkostojen rakentamista. HYPE pyrkii tutkimusperustaisesti mallintamaan opetuksen parhaita käytäntöjä, tukemaan pedagogisia kokeiluja ja innovaatioita yliopiston toiminnan eri tasoilla. 

HYPE tukee sekä yliopistoyhteisön aktiivista osallistumista ja omistajuutta opetuksen kehittämisessä että opetuksen kehittämiseen tähtäävien verkostojen rakentamista. Verkostojen rakentaminen tapahtuu tunnistamalla  avainhenkilöt-, sidosryhmät ja -yhteistyökumppanit sekä kuulemalla heitä erilaisia viestintä- ja kommunikointitapoja hyödyntämällä. Pedagogiset opinnot ja Opettajien akatemia ovat hyviä esimerkkejä systemaattisista opetuksen kehittämisverkostoista, joissa HYPEllä on tärkeä asema ja rooli. Lisäksi verkostoitumista tuetaan aktiivisella osallistumisella erilaisiin opetuksen kehittämistoimintoihin, järjestämällä erilaisia työpajoja, tapahtumia, seminaareja sekä viestimällä HYPEn toiminnasta yliopiston sisäisesti sekä ulkoisesti. HYPEllä on merkittävä rooli opetuksen kehittämisaloitteiden tuojana eri verkostoihin. Verkostot ovat HYPElle myös tärkeä kanava opetuksen kehittämiseen liittyvän vastuun jakamisessa eri toimijoiden välillä. Kansallinen ja kansainvälinen yhteistyö ja verkostot muihin pedagogisia opintoja tuottaviin tahoihin ovat tärkeitä HYPEn toimintaa kehittäviä kanavia.

Yliopistopedagoginen koulutus

Yliopistopedagogiikan keskus tarjoaa yliopistopedagogiikan henkilöstökoulutusta Helsingin yliopiston opettajille ja opettaville tutkijoille. Pedagogisen kelpoisuuden tuottavan koulutuksen kokonaislaajuus on 60 opintopistettä, ja koostuu perusopinnoista (25 op) ja aineopinnoista (35 op).

Yliopistopedagogisten opintojen keskeiset periaatteet

Yliopistopedagogiikka on oppimista ja opetusta laajasti ja eri näkökulmista tutkiva tieteenala. Yliopistopedagogiikka on luonteeltaan monitieteinen tieteenala, jossa hyödynnetään erityisesti kasvatustieteellistä, kasvatuspsykologista, sosiaalipsykologista ja sosiologista tutkimusta, teorioita ja tutkimusmenetelmiä. Yliopistopedagogiikka tarkoittaa myös pedagogisia prosesseja ja käytäntöjä, joiden avulla yliopistossa pyritään edistämään opiskelijoiden oppimista ja korkeatasoista tutkimusperustaista opetusta. Yliopistopedagoginen tutkimustieto oppimisesta, ohjauksesta ja oppimisympäristöistä on tässä avainasemassa.

Yliopistopedagogiset opinnot antavat opettajille syvälliset tutkimusperustaiset tiedot ja taidot opettaa ja ohjata yliopisto-opiskelijoita omalla tieteenalallaan sekä kehittää opetusta yhteisöllisesti eri tasoilla (opintojaksot, koulutusohjelma, tiedekunta, yliopisto) yliopiston arvot ja strategiset linjaukset huomioiden. Yliopistopedagogisten opintojen tavoitteena on tukea sellaisia työtapoja, jotka edistävät opettajien ja opiskelijoiden akateemisen asiantuntijuuden kehittymistä ja hyvinvointia. Yliopistopedagogiset opinnot antavat valmiuksia yliopisto-opettajuuden ja oman opetuksen tarkasteluun sekä niiden tietoiseen kehittämiseen tutkimusperustaisesti.  

Yliopistopedagogisen koulutuksen keskeisiä periaatteita ovat tutkimusperustaisuus, yhteistoiminnallisuus ja vertaistuki, jatkuva oman toiminnan arviointi ja kehittäminen. Näitä periaatteita toteutamme esimerkiksi mallintamalla ja jakamalla hyviä pedagogisia käytäntöjä sekä hyödyntämällä käytännönläheisiä tehtäviä, joissa opettajat soveltavat yliopistopedagogista tutkimustietoa, käsitteitä ja periaatteita omaan työhönsä. Edistämme oppimislähtöistä opetusta, jossa korostuu aktiivisen oppimisprosessin ohjaus, vuorovaikutuksellisuus sekä erilaisten oppimisympäristöjen hyödyntäminen.

Akateemisten asiantuntijataitojen mallit koulutusohjelmien tueksi

Yliopistopedagogiikan tutkijat ja asiantuntijat kehittivät akateemisten asiantuntijataitojen mallit yhteistyössä opintopsykologien ja urapalvelujen kanssa. Mallien tavoitteena oli tehdä näkyväksi, minkälaisia erilaisia asiantuntijataitoja tutkintojen tulisi tuottaa opintojen eri vaiheissa sekä kandi- että maisteritasoilla.

Akateemiset asiantuntijataidot ovat kuvattuna kandi- ja maisteritasoilla malleissa seuraavasti:

  • Oman asiantuntijuuden tunnistaminen ja ohjaaminen
  • Viestintä-, vuorovaikutus- ja yhteistyötaidot
  • Tieteellinen ja eettinen ajattelu
  • Systeeminen ajattelu
  • Tulevaisuusajattelu
  • Strateginen ajattelu ja toimijuus

Malleissa on pyritty kuvaamaan taitoja, jotka ovat yhteisiä kaikille tieteenaloille:

Tutkimusperustaisia opetusinnovaatioita
HowULearn – tutkimusperustainen väline koulutusohjelmien tueksi
WELLS – Opiskelijoiden hyvinvointi
TeamFluent – Uutta pedagogiikkaa globaalien kompetenssien oppimiseen