Palvelut

Hammashoito

Hevosen suu tutkitaan ja hampaat raspataan tavallisesti 6–12 kuukauden välein. Mikäli hevosella on syömisvaikeuksia, se vastustelee kuolainta tai muuten oireilee suustaan, on syytä varata tutkimusaika saman tien. Nuorten hevosten hampaista tulee huolehtia erityisen tarkasti. Hampaiden vaihtuminen 2–5 vuotiaana, purentaongelmat sekä sudenhampaat voivat haitata kuolaimen käyttöä. Terve suu on perusedellytys nuoren hevosen positiivisille koulutuskokemuksille.

Yliopistollisessa hevossairaalassa rauhoitetun hevosen suun tutkimus suoritetaan pää tuettuna hyvän valaisimen ja peilin avulla. Usein käytämme myös tähystyskameraa ja tarvittaessa otamme hampaista röntgenkuvia. Hevosella on hammaskudosta rajallinen määrä, ja hampaat kuluvat jatkuvasti hevosen pureskellessa. Huolellinen suun tutkimus ja harkittu, yksilöllisen tarpeen mukaan toteutettu raspaus säästävät hampaita ja säilyttävät hyvän syöntikyvyn myös ikääntyvillä hevosilla.

Rutiinihoidon lisäksi Yliopistollisessa hevossairaalassa tehdään mm. hampaanpoistoja, tapauksesta riippuen joko seisaallaan rauhoituksessa tai leikkaussaliin nukutettuna.

Rokotukset

Rokotukset kuuluvat eläinten perusterveydenhoitoon. Rokotus on helppo tapa suojata lemmikki vaarallisilta taudeilta. Yleistynyt lemmikkien kanssa matkustaminen lisää tartunnan saamisen riskiä ulkomailta. Tietyt rokotukset ovatkin pakollisia matkojen lisäksi myös esimerkiksi näyttelyissä tai kilpailuissa. Onkin tärkeää, että mahdollisimman moni lemmikki on rokotettu asianmukaisesti.

Rokotettaessa eläimen on oltava terve, jotta sen elimistö pystyy reagoimaan annettuun rokotteeseen ja lemmikki saa rokotteesta parhaan mahdollisen suojan. Tämän vuoksi rokotuksen yhteydessä eläimelle tehdään terveystarkastus.

Jotta rokotukset antaisivat toivotun suojan, on tärkeää uusia rokotukset säännöllisesti.

• Hevosten rokotussuositus (Ruokavirasto)
• Pakollinen influenssarokotus (Suomen Hippos ry)

Lisätietoja rokotussuosituksista voi kysyä potilastoimistosta.

Hevosten fysioterapian hoitomuotoja ovat muun muassa:

• Aktiiviset terapeuttiset harjoitteet (terapeuttiset puomiharjoitteet, ärsykkeet, ratsastus- sekä maastakäsittelyharjoitukset, ohjasajo, vastuskuminauhat, teippaukset jne.)
• Fysikaaliset hoidot (lämpö-, kylmä-, laser-, tai sähköhoidot kuten TNS , EMS ja mikrovirta)
• Manuaaliset käsittelyt (pehmytkudosten mobilisointi eli hieronta sekä nivelten mobilisointi ja käsittely)
• Erilaiset hengityselin- sekä neurologisen fysioterapian tekniikat

Terapiaan kuuluu aina myös omistajan opetus ja ohjaus sekä tarvittavan kotiharjoitusohjelman suunnittelu. Myös varusteiden istuvuuden arvio, ratsastajan ja ratsukon arviot kuuluvat terapiaan. Fysioterapia tukee eri keinoin  hevosen toiminnallisuutta aina sairaasta varsasta huippu-urheilijaan.

Lisätietoa sivulla Potilaana Hevossairaalassa

Sairaskengityksiin erikoistunut kengitysseppä Jaakko Granström työskentelee hevossairaalassa keskiviikkoisin. Jaska hoitaa ensisijaisesti potilashevosia yhteistyössä eläinlääkärin kanssa, mutta myös muutama peruskengitysaika on saatavilla viikoittain.

Tyypillisiä kengitysasiakkaitamme ovat mm. kaviokuumepotilaat, ontuvat hevoset sekä virheellisin jalka-asennoin syntyneet varsat. Tavallisimmat sairaskengitykset voidaan tehdä ilman eläinlääkärin apua. Vaativia toimenpiteitä, esimerkiksi kavion kasvainten poistoja, voidaan tarvittaessa suorittaa leikkaussalissa hevonen nukutettuna.

Myös Yliopistollisen hevossairaalan ulkopuoliset eläinlääkärit ja kengityssepät voivat ohjata hevosia Jaskan arvioitavaksi ja kengitettäväksi.

Hevossairaalan kirurgian osastolla työskentelee sekä kotimaisen että eurooppalaisen erikoistumistutkinnon suorittaneita erikoiseläinlääkäreitä. Hevossairaalassa hoidetaan leikkauspotilaita ajanvarauksella ja päivystyksessä, leikkaushoito on tarpeen vaatiessa mahdollista kaikkina vuorokauden aikoina vuoden ympäri. Hevonen voidaan tuoda sairaalaan joko lähetteellä tai sille voidaan tehdä tarvittavat tutkimukset myös Hevossairaalassa. 

Yleisanestesiassa tehtäviä toimenpiteitä varten sairaalassa on kaksi leikkaussalia, joissa kummassakin on omat nukutus- ja heräämökarsinansa. Hevoset nukutetaan leikkauksia varten mahdollisimman turvallisesti uusinta tietoa ja korkealaatuista välineistöä käyttäen. Molemmissa leikkaussaleissa on käytössä inhalaatioanestesia sekä laitteisto jatkuvaa laskimonsisäistä lääkitystä varten. Hevosen nukutusta valvotaan tarkasti monin tavoin koko leikkauksen ajan. Hevossairaalassa nukutetaan ja leikataan säännöllisesti myös vakavasti sairaita hevosia hätätilanteissa.

Tavallisimpia kiireettömiä leikkauksia ovat esimerkiksi niveltähystykset ja ruunaukset. Päivystysleikkauksista tyypillisimpiä ovat erilaiset haavat ja muut traumat sekä ähkyleikkaukset. Lisäksi sairaalassa hoidetaan laajalti monenlaisia muitakin potilaita, jotka voivat vaatia leikkaushoitoa; esimerkiksi luunmurtumia, erilaisia kasvaimia, komplisoituneita poskiontelosairauksia, varsojen jalka- ja vatsaonteloperäisiä ongelmia sekä tammojen vaikeita varsomisapuja tai varsomisessa syntyneitä vammoja. 

Osa leikkauksista, kuten vatsaontelon tähystykset, tehdään seisovalle, rauhoitetulle hevoselle paikallispuudutuksessa ja tätä varten käytössä ovat myös tutkimushuoneet pakkopilttuineen. Tavallisimpia aiheita aikuisen hevosen vatsaontelon tähystysleikkaukselle ovat esimerkiksi munasarjakasvain tai vatsaontelossa sijaitseva piilokives. Osa ylähengitysteiden kirurgiasta voidaan myös tehdä seisovalle hevoselle ja tällöin tyypillisesti käytetään tähystimen kautta laser-laitetta.

Leikkauksesta riippuen hevonen kotiutetaan joko heti toimenpiteen jälkeen tai tarpeen vaatiessa se voi jäädä sairaalaan seurantaan ja hoitoon. Usein lähetepotilas palautuu mahdollisiin jälkitarkastuksiin omalle eläinlääkärilleen, mutta tarvittaessa nämä voidaan tehdä sairaalassakin. Hevossairaalan eläinlääkärit konsultoivat säännöllisesti omalla erikoisalallaan. Joidenkin potilaiden koHevossairaalan kirurgian osastolla työskentelee sekä kotimaisen että eurooppalaisen erikoistumistutkinnon suorittaneita erikoiseläinlääkäreitä. Hevossairaalassa hoidetaan leikkauspotilaita ajanvarauksella ja päivystyksessä, leikkaushoito on tarpeen vaatiessa mahdollista kaikkina vuorokauden aikoina vuoden ympäri. Hevonen voidaan tuoda sairaalaan joko lähetteellä tai sille voidaan tehdä tarvittavat tutkimukset myös Hevossairaalassa.

Tuki- ja liikuntaelimistön sairaudet, ontumatutkimukset

Ortopedia on luu- ja tukielinsairauksiin erikoistunut kirurgian ja lääketieteen ala. Pakoeläimenä hevonen peittelee tuki- ja liikuntaelinperäistä kipuaan yleensä viimeiseen asti, joten hyvin pienetkin muutokset hevosen liikkumisessa tai käytöksessä voivat olla oire ongelmasta. Ontumisen lisäksi hyviä syitä eläinlääkärin tutkimukselle ovat mm. jäykkyys, alentunut suorituskyky ja haluttomuus liikkua tai vaikkapa hypätä esteitä. Autamme mielellämme myös silloin, kun omistaja haluaa tarkistuttaa hevosen liikuntaelimistön piilevien ongelmien varalta, esimerkiksi ennen ja jälkeen kilpailukauden.

Ontumatutkimus

Ontumatutkimuksessa hevosta arvioidaan kokonaisuutena. Hevosen lihakset ja raajat tunnustellaan kauttaaltaan. Hevosen liikkeet arvioidaan tyypillisimmin ravissa, mutta tarvittaessa myös laukassa tai ratsain esitettynä. Ravihevosen liikkeitä voidaan arvioida kovemmassa vauhdissa juoksumatolla. Vaikeasti havaittavien ontumien toteamiseen eläinsairaalassa voidaan käyttää myös liikkeiden epäsymmetrian tutkimiseen kehitettyjä EquiGait –sensoreita. Ongelmakohdat pyritään paikantamaan mahdollisimman tarkasti diagnostisten puudutusten avulla. Kliinisen tutkimuksen jälkeen hevosesta otetaan tarvittaessa röntgenkuvia tai tehdään ultraäänitutkimus.

Yliopistollisessa eläinsairaalassa eläinlääkäri tekee tarvittaessa yhteistyötä eläinfysioterapeutin ja kengityssepän kanssa, niin hevosta arvioitaessa kuin hoidon suunnittelussakin.

Hevossairaalassa voidaan antaa mm. seuraavia hoitoja:

• Nivelensisäiset hoidot
• PRP
• IRAP
• Kantasolu
• Kirurgiset toimenpiteet
• Eläinfysioterapia
• Sairaskengitykset
• Akupunktio

Yliopistollisessa hevossairaalassa silmäsairauksien parissa työskentelevät

- Eläinlääketieteen Lisensiaatti (ELL), Hevossairauksien Erikoiselänlääkäri, Silmäsairauksiin erikoistuva eläinlääkäri (suorittaa Eurooppalaista eläinten silmäsairauksien spesialistitutkintoon tähtäävää koulutusohjelmaa) Minna Mustikka

- Eläinlääketieteen Lisensiaatti (ELL), jatkokoulutettava eläinlääkäri Kukka-Maaria Helkiö

Eläimillä esiintyy monia samoja silmäsairauksia kuin ihmisilläkin. Näitä ovat muun muassa:

• luomien rakenteelliset ongelmat (asentovirheet, ylimääräiset ripset jne)
• sarveiskalvosairaudet 
• linssin eriasteiset samentumat (kaihi)
• linssin sijoiltaanmeno (luksaatio)
• verkkokalvon rappeumat
• silmänpainetauti (glaukooma)

Lisäksi hevosilla on usein erilaisia silmien ja silmää ympäröivien kudosten vammoja esimerkiksi terävään esineeseen törmäämisen seurauksena. Hevosilla on lisäksi taipumusta immunologiseen toistuvaan silmänsisäiseen tulehdukseen eli uveiittiin, joka vaatii usein pitkällistä hoitoa ja voi pahimmillaan johtaa sokeuteen. 

Tavallisia hoitoon tulon syitä ovat:  

• muutokset silmän ulkonäössä (esimerkiksi punoittavat, rähmivät tai sameat silmät)
• silmävuoto
• muutokset näkökyvyssä. 

Osa sairauksista, kuten glaukooma, uveiitti sekä pahat silmävammat, vaativat kiireellistä hoitoa, jotta näkö ja silmämuna voidaan pelastaa.

Silmävaiva on syytä pikaisesti tutkituttaa etenkin jos silmä on:

• hyvin kipeä (oireina siristys, punoitus, vetinen vuoto, valonarkuus)
• samentunut pinnastaan

Tutkimuksiin on syytä tulla pikaisesti myös, jos hevosen näkökyky selvästi heikkenee. 

Hevosten tavallisimpia sisätauteja ovat ähky ja muut ruoansulatuskanavan ongelmat, hengitystieongelmat sekä ihotaudit. 

Hevosen voi tuoda tutkimuksiin joko lähetteellä tai ajanvarauksen kautta ilman aiempia tutkimuksia. Tutkimukset voivat kestää tunnista lähes koko päivään. Pidempää hoitoa tai jatkotutkimuksia tarvitsevat potilaat voivat jäädä sairaalaosastolle. Ohjeita Hevossairaalaan jääville potilaille

Sisätautien tutkimisessa ja hoidon seurannassa käytetään laboratoriodiagnostiikan lisäksi röntgen- ja ultraäänitutkimuksia, sekä erityyppisiä tähystyksiä. Sairaalassa on asianmukaiset tähystinlaitteet eli endoskoopit mahalaukun ja hengitysteiden eri osien tähystykseen. Tietoja diagnostisen kuvantamisen palveluista.

Yliopistollisen eläinsairaalan keskuslaboratoriossa voidaan tutkia laajasti erilaisia näytteitä, ja useimmat tulokset saadaan jo saman päivän aikana. Päivystysaikaan käytössämme on päivystyslaboratorio, jossa tutkimme nopeasti tärkeimmät akuutin vaiheen hoitoon vaikuttavat laboratorioarvot. Tietoja  laboratoriostamme.  

Tuotantoeläinsairaalan yhteydessä Kliinisen tuotantoeläinlääketieteen osastolla työskentelee kotieläinten lisääntymiseen erikoistuneita eläinlääkäreitä, joiden asiantuntemus ja välineistö ovat käytettävissä myös sairaalassa. Tämä mahdollistaa kotieläinten lisääntymisen erityispalvelut sairaalan tarjoamana. Näitä palveluita voivat olla esimerkiksi niin yksittäisten ongelmatapausten hoito tai konsultaatio kuin tilaongelmaselvityksetkin.

Saaren eläinklinikalla toimiva Kotieläinten lisääntymistieteen tutkimusryhmä (Animal Reproduction Science) tarjoaa kotieläinten lisääntymistieteen palveluita pieneläimille, hevosille ja tuotantoeläimille.

Sairaalassa hoidetaan lisääntymisongelmista kärsiviä tammoja ja oriita sekä siemennetään tammoja. Lisäksi pakastetaan oriin spermaa ja tehdään pakastespermasiemennyksiä. Hevosten alkiohuuhteluita ja alkionsiirtojakin tehdään. Tuotantoeläinsairaalalla on lupa hevosten keinosiemennystoiminnan harjoittamiseen, mikä sisältää siemennykset, spermanoton ja tutkimuksen. Lupa sisältää myös sperman pakastuksen ja pakastespermasiemennykset. Tuotantoeläinsairaala on rekisteröitynyt hevosen siemennesteen vientiasemaksi (direktiivi 92/65/ETY). Tuotantoeläinsairaalalla on myös hevosten alkionsiirtolupa.

Hevosilla röntgentutkimus on ensisijainen kuvantamismenetelmä luuston ja nivelten tutkimisessa. Tavallisimpia kuvauskohteita ovat etujalka olkanivelestä alaspäin ja takajalka polvesta alaspäin. Usein kuvataan myös kaularankaa, selkää sekä pään aluetta. Vatsaontelon alaetuosa voidaan kuvata hiekkakeräymän varalta. Myös keuhkojen kuvaus on mahdollista. Nämä tutkimukset tehdään hevosen seistessä, yleensä rauhoitettuna. Leikkausten yhteydessä voidaan röntgenkuvia ottaa liikutettavalla laitteella myös leikkaussalissa. Hevossairaalassa röntgenkuvauksia tekevät pääsääntöisesti eläinten kuvaamiseen erikoistuneet röntgenhoitajat.

Hevossairaalan käytössä on korkeatasoiset ultraäänitutkimuslaitteet. Ultraäänitutkimusta käytetään hevosilla laaja-alaisesti sekä ontumadiagnostiikassa että sisäelinten tutkimuksissa. Yleisimpiä tutkimuskohteita ovat jänteiset rakenteet ja erilaiset pehmytkudosturvotukset, mutta hevossairaalassa tehdään paljon myös vatsa- ja rintaontelon sekä sydämen ultraäänitutkimuksia. Tutkittavalta alueelta ajellaan yleensä karvat. Hevonen voidaan tarvittaessa rauhoittaa. Tutkimuksen suorittaa pääsääntöisesti hoitava eläinlääkäri.

Yliopistollisessa hevossairaalassa on käytössä ”jalkamagneetti”, eli matalakenttämagneettilaite, jolla saadaan tutkittua seisovalla hevosella jalkojen alaosia. Laite on tällä hetkellä ainoa Suomessa. Magneettikuvaus on suositeltava jatkotutkimusmenetelmä silloin, kun ontuma on paikallistettu alaraajaan ja muilla kuvantamismenetelmillä ei ole saatu selvää diagnoosia. Magneettitutkimuksessa nähdään hyvin pehmytkudosvauriot mutta myös luun sisäiset muutokset saadaan esiin. Erityisen hyvä magneettikuvaus on tutkittaessa kavion sisäisiä pehmytkudosrakenteita.

Tavallisimmat kuvauskohteet ovat kavio ja vuohinen. Lisäksi hankositeen yläkiinnityskohta, etupolvi ja kinner ovat mahdollisia kuvata. Tutkimuksen aikana hevonen on rauhoitettuna. Yhden kohteen kuvaus kestää n. 45 min - 60 min, yleensä kuvataan kaksi kohdetta samalla tutkimuskerralla.