Luontoharrastajalle

Luontoharrastajalle Pinkka tarjoaa tietoa Suomen luonnonvaraisista kasvilajeista sekä puutarhakasveista.

Lisää tietoa luonnonvaraisista jäkälistä, sammalista, sienistä ja putkilokasveista on opiskelijapinkoissa.

Eksoottista kasveista kiinnostuneelle suosittelemme tutustumista Helsingin yliopiston kasvitieteellisen puutarhan Kaisaniemen ja Kumpulan kasvitieteellisiin kokoelmiin.

Pohjolan kasveja

Pohjolan kasveja -pinkka esittelee Suomen ja lähialueiden putkilokasveja. Kokoelmaan kuuluu Pohjolaan omin avuin levinneitä alkuperäislajeja sekä tänne jo vuosisatoja sitten tai vasta hiljattain saapuneita tulokkaita, myös puutarhoista luontoon leviäviä viljelykasveja. Vähitellen täydentyvässä kokoelmassa on nyt valokuvia lähes 1500 lajiryhmästä, lajista, alalajista, risteymästä ja muunnoksesta.

Pohjolan sammalia ja jäkäliä

Pohjolan sammalia ja jäkäliä -pinkka esittelee Suomen ja lähialueiden sammalia ja jäkäliä. Vähitellen täydentyvään kokoelmaan tulee lähiaikoina valokuvia yli 700 lajiryhmästä, lajista tai alalajista.

Villivihannekset Suomen luonnossa

Tämä lajivalikoima tukee Villivihannekset Suomen luonnossa -teosta (Jouko Rikkinen & Kustannusosakeyhtiö Otava 2018).

Kaisaniemen kasvitieteellisen puutarhan evoluutiopuu

Tämä pinkka tukee tutustumista Kaisaniemen kasvitieteellisen puutarhan evoluutiopuuhun. Kaisaniemen kasvitieteellisen puutarhan alueelta löydät puun lehvästön muotoisen istutuksen, joka kertoo kasvien kehityshistoriasta, evoluutiosta. Kasvit ja istutukset on ryhmitelty ja järjestetty viimeisimmän, alati tarkentuvan tieteellisen luokituksen mukaan. Eri istutusryhmistä löydät tietoa juuri tietyn ryhmän kasveista ja niiden erityispiirteistä. Alueiden tekstit valottavat myös kasvien kehityshistorian kannalta tärkeitä piirteitä. Kaikki sukupuun kasvit ovat putkilokasveja. Tämän kasviryhmän erilaistuneet solukot kuljettavat vettä ja ravinteita ja antavat kasville tukea. Putkilokasvien pääryhmiä ovat liekomaiset kasvit, saniaiset ja siemenkasvit. Putkilokasvit kehittyivät maalla, mutta osa niistä on sopeutunut takaisin vesielämään.

Kumpulan kasvitieteellisen puutarhan maantieteellinen osasto

Tämä pinkka tukee tutustumista Kumpulan kasvitieteelliseen puutarhaan. Kasvitieteellisen puutarhan toiminnan perusta on tieteellinen kasvikokoelma. Kokoelman tieteellisyys tarkoittaa, että kasvit ovat alkuperältään tunnettuja ja niin dokumentoituja, että ne ovat mahdollisimman arvokkaita tutkimukselle, opetukselle ja valistukselle. Dokumentoinnilla tarkoitetaan puutarhan tietokanta, johon kirjataan milloin ja mistä kukin kasvierä on saatu, sekä paljon muuta siihen liittyvää tietoa. Täällä tiedetään tarkoin mikä kasvi missäkin istutuksessa kasvaa. Kun joku kasveista kuolee tai uusia istutetaan, päivitetään muutokset tietojärjestelmään.

Perinteisesti kasvitieteellisten puutarhojen kokoelmat on ryhmitelty kasvilajien sukulaisuussuhteiden perusteella, esimerkiksi mäntylajit yhteen ja koivut toiseen istutuslohkoon. Uudempi tapa esitellä tietyn alueen kasvillisuutta on istuttaa siltä tulevat kasvit rinnakkain, kuten Kumpulan kasvimaantieteellisessä kokoelmassa on tehty. Kasvimaantieteelliseen puutarhaan on Kumpulassa hyväksytty vain luonnon alkuperää olevia kasveja, mikä tekee kokoelmasta suojelullisesti arvokkaan ja maailmanlaajuisesti ainutlaatuisen. Valtaosa kasveista on hankittu siemeninä ja kasvatettu puutarhan omassa lisäyskasvihuoneessa. Jokainen kasvikanta on selkeästi merkitty nimikilpein joka kertoo kasvin rekisteritunnus, kasviheimo, tieteellinen-, suomen- ja ruotsinkielinen nimi sekä luontainen levinneisyysalue.