Koulutuksen arviointikeskus HEA osallistuu partnerina nelivuotiseen Horizon Europe -hankkeeseen MapIE - Mapping of Longitudinal data of Inequalities in Education, jota koordinoi Tampereen yliopiston Koulutuksen, arvioinnin ja oppimisen tutkimuskeskus REAL. Tutkimuskonsortioon kuuluu koulutuksen arviointitutkijoita myös Kansallisesta koulutuksen arviointikeskuksesta KARVIsta, Oslon yliopistosta, Göteborgin yliopistosta, Frankfurtin Goethe-yliopistosta ja Szegedin yliopistosta. MapIE-hankkeessa kartoitetaan miten koulutuksen tasa-arvo ja eriarvoisuus kehittyvät erilaisissa koulutusympäristöissä oppilaan yksilöllisten taustatekijöiden, ympäristön ominaisuuksien sekä erilaisten toimintakäytänteiden ja politiikkojen yhteisvaikutuksena.
DIORA-hankkeen tavoitteena on kehittää lukiolaisten laaja-alaista- sekä digitaalista osaamista ja laatia digilukutaitoa mittaava arviointiympäristö. Hankkeen aikana suoritetaan Itä-Suomen yliopiston normaalikoulun lukiossa opettajien kanssa yhteistyössä suunniteltuja interventioita, joiden aikana opiskelijat laativat digilukutaitoa arvioivia tehtäväskenaarioita. Normaalikoulussa suoritettujen interventioiden tuloksena laaditaan opas, jonka avulla opettajat voivat hyödyntää hankkeessa käytettyjä opetusmenetelmiä laaja-alaisen osaamisen ja digilukutaidon kehittämiseksi.
Tutkimushankkeeseen osallistuvat Itä-Suomen yliopisto ja Helsingin yliopiston Koulutuksen arviointikeskus HEA. Opetushallitus rahoittaa hanketta.
Pandemian vaikutus lasten ja nuorten oppimisen ja terveyden eriarvoistumiseen tulevaisuudessa -tutkimuksessa (Children's and adolescents' responses to the pandemic– future risks of increasing inequalities in learning and mental health) tarkastellaan pandemia-ajan vaikutuksia peruskouluikäisten oppilaiden hyvinvoinnin ja osaamisen osalta. Nordforsk-tutkimusrahoituksella toteuttavassa hankkeessa käytettään pääasiassa jo kerättyjä kansallisia ja kansainvälisiä arviointiaineistoja, kuten esimerkiksi Tampereen yliopiston ja Helsingin yliopiston yhteistyössä kerättyä Koronapandemian vaikutus oppimiseen ja koulunkäyntiin -aineistoja. Tulosten pohjalta rakennetaan uusi lasten ja nuorten sosiodigitaalista hyvinvointia kartoittava mittari. Hanke toteutetaan yhteistyössä neljän pohjoismaan ja viiden eri yliopiston välillä ja hanketta johtaa professori Curt Hagquist Göteborgin yliopistosta.
Hankkeessa kehitetään lukutaidon arviointityökalu, joka kohdennetaan valmistavan opetuksen oppilaille perusopetuksen vuosiluokilla 3 ja 7. Valu-nimellä kutsuttava arviointityökalu sisältää yleisiä ja eri oppiaineiden monilukutaitoja mittaavia tehtäviä, jotka laaditaan tutkimustiedon pohjalta. Valusta luodaan verkkopohjainen ja multimodaalinen. Valun tarkoituksena on tuottaa tietoa oppilaan suomen kielellä lukemisen taidoista eri oppiaineissa sekä osoittaa, millaista tukea oppilas tarvitsee. Hankkeeseen sisältyy myös tutkimustoimintaa, jossa selvitetään, millaisia suomen kielellä lukemisen taitoja valmistavassa opetuksessa opitaan. Valua voidaan käyttää myös muiden kuin valmistavan opetuksen tai suomea toisena kielenä oppivien oppilaiden arviointiin. Valun tuottamaa tietoa oppilaiden monilukutaidoista tarvitaan käytännön opetustyössä ja oppimisen tuen järjestämisessä. Valu tuo myös näkyväksi eri oppiaineiden tekstien ja tekstitaitojen moninaisuuden.
Tutkimuksen toteuttaa Helsingin yliopiston Koulutuksen arviointikeskus HEA yhteistyössä Helsingin kaupungin kasvatuksen ja koulutuksen toimialan kanssa. Tutkimusta rahoittaa Opetushallitus Lukuliikkeen toiminta-avustuksen muodossa.
Tutkimushankkeessa tarkastellaan Keravan kaupungissa käyttöön otettua uutta oppilasryhmittelyä suhteessa yläkoululaisten oppimiseen, motivaatioon, hyvinvointiin ja kouluun liittyvin kokemuksiin sekä huoltajien koulutusvalintoja. Tutkimustehtävänä on selvittää, miten painotetun opetuksen muu kuin luokkamuotoinen oppilasryhmittely rakentuu oppilaiden osaamisen, hyvinvoinnin ja kokemusten sekä huoltajien käsitysten näkökulmista 2020-luvun suomalaisessa kaupunkiympäristössä. Tutkimushanke koostuu kolmesta työpaketista, joissa kysely-, haastattelu- ja rekisteriaineistoin selvitetään: 1) Onko yläkoululaisten oppimisessa, hyvinvoinnissa ja motivaatiossa eroja A) eri painotuspoluilla opiskelevien ja B) uudistuksen mukaisesti ja vanhassa mallissa opiskelevien oppilaiden välillä?, 2) Miten nuorten koulutusvalinnat rakentuvat peruskoulussa ja miten painotuspolut jäsentyvät suhteessa toisiinsa huoltajien näkökulmasta? ja 3) Millaisia kokemuksia nuorilla on erilaisista oppilasryhmittelyn tavoista koulun arjessa?
Hanke kartoittaa poissaolojen vaikutusta suomalaisten oppilaiden oppimiseen ja hyvinvointiin. Erityisenä tarkastelukohteena on kouluissa tehdyt toimenpiteet ja niiden vaikutusten tarkastelu niin poissaolojen ennaltaehkäisemisen kuin oppilaan poissaolokierteen (nk. ongelmalliset poissaolot) katkaisemiseksi. Lisäksi tutkitaan, miten erilaiset moniammatilliset toimenpiteet, kuten pedagogiset oppimisen asiakirjat, haetut tuet ja päätökset, tarjottu tuki ja sen vastaanottaminen, ovat edesauttaneet ongelmallisia poissaoloja omaavia oppilaita ja heidän perheitään tukemaan oppilaan koulunkäyntiä haasteellisissa tilanteissa. Tarkoituksena on lisäksi tarkastella erilaisia koulupoissaolojen kirjaamiseen liittyviä käytänteitä (esim. ongelmalliset poissaolot) ja tarkastella kirjausten yhteyttä oppimiseen ja koulunkäyntiin sekä tunnistaa sellaisia toimivia käytänteitä, jotka tukevat koulunkäyntiä poissaoloista huolimatta.
Tutkimushankkeen toteuttavat Jyväskylän yliopisto (PI Kati Vasalampi) ja Helsingin yliopisto (PI Risto Hotulainen) ja tutkija Turun yliopistosta (Sanna Oinas). Tutkimusta rahoittaa opetus- ja kulttuuriministeriö.
Hankkeen tavoitteena on tukea kouluyhteisöjä niiden inklusiivisuuden vahvistamisessa. Hankkeen puitteissa inklusiivinen kouluyhteisö on määritelty paikaksi, jossa arvostetaan monimuotoisuutta ja johon jokainen on tervetullut, arvostettu sekä tulee kuulluksi. Koulujen tueksi hankkeessa kehitetään yhteistyössä koulujen kanssa työkalupakki, joka tukee koulujen toimijoita vahvistamaan tietoisuutta ja ymmärrystä inklusiivisista koulyhteisöistä. Lisäksi työkalupakki tarjoaa kouluille välineitä oman yhteisön inklusiivisuuden arvioimiseksi sekä kehittämistarpeiden tunnistamiseksi, valitsemiseksi ja toteuttamiseksi.
Kyseessä on Erasmus+ Cooperation partnerships in school education -hanke, jossa konsortiokumppaneina ovat: Regierung des Furstentums Liechtenstein, Tallinna Ülikool, Helsingin yliopisto, Universitatea din Bucuresti, University of British Columbia, Stichting Hogeschool van Amsterdam ja Pädagogische Hochschule Zürich.
KAARO-verkosto kokoaa yhteen eri yliopistoissa kansallisesti ja kansainvälisesti hankittua tutkimustietoa arviointiosaamisesta ja sen kehittämisestä sekä selkeyttää vahvuusperusteisen arviointiosaamisen tavoitteita ja sisältöjä. KAARO-verkosto järjestää MOOC-kursseja ja arviointikoulutuksia ja seminaareja sekä tuottaa verkkomateriaaleja opettajaopiskelijoille pedagogisissa opinnoissa (esi- ja perusopetus sekä lukiokoulutus), opettajankouluttajille, ammatissaan jo toimiville opettajille ja tutkijoille.
KAARO-verkosto on opetus- ja kulttuuriministeriön tukema opettajankoulutuksen kehittämishanke. Hankkeessa mukana ovat Helsingin yliopisto (johto ja koordinointi), Aalto yliopisto, Itä-Suomen yliopisto, Lapin yliopisto, Oulun yliopisto ja Åbo Akademi. Lisäksi tehdään yhteistyötä muiden hankkeiden, verkostoiden ja yliopistojen kanssa.
KUPERA on Opetushallituksen tukema hankekokonaisuus. Hankekokonaisuudessa tuotetaan tutkimusperustaisia näkökulmia kulttuuri-, katsomus- ja kielitietoiseen opetukseen ja rauhankasvatukseen. Hanke toteutetaan Helsingin yliopiston Koulutuksen arviointikeskus HEAn ja kasvatustieteellisen tiedekunnan muiden tutkimusryhmien välisenä yhteistyönä. KUPERA tekee yhteistyötä myös useiden eri hankkeiden, verkostojen ja yliopistojen kanssa. Hankkeessa on tuotettu muun muassa täydennyskoulutuskursseja ja -materiaaleja opettajien työn tueksi.
Helsingin yliopiston Koulutuksen arviointikeskus HEA on kehittänyt tietokonepohjaisen adaptiivisen (opiskelijan taitotasoon mukautuvan) oppimisvalmiuskokeen ammatillisen koulutuksen harkinnanvaraisen haun tueksi. Kokeen tarkoituksena on siis tarjota hakijalle mahdollisuus näyttää oppimisvalmiutensa tilanteissa, joissa peruskoulun päättötodistus puuttuu tai se ei ole vertailukelpoinen. Adaptiivinen oppimisvalmiuskoe on ollut käytössä vuodesta 2016 lähtien.
Helsingin yliopiston Koulutuksen arviointikeskus HEA on mukana toteuttamassa OECD:n kansainvälistä PISA-tutkimusta Suomen osalta yhdessä Jyväskylän yliopiston Koulutuksen tutkimuslaitoksen kanssa. Lue lisää PISA-tutkimuksesta täällä.
Tuettu-tutkimus on Helsingin yliopiston ja Tampereen yliopiston muodostaman konsortion tutkimushanke, jossa selvitetään inkluusioon liittyviä kysymyksiä opetuksen toteutuspaikan näkökulmasta. Tutkimuksen tavoitteena on vastata kysymykseen, millaisia vaikutuksia oppilaan luokalla ja luokan oppilaskokoonpanolla on sekä erityistä tukea saaville oppilaille että heidän luokkatovereilleen.