Eurooppalaisen oikeuden, identiteetin ja historian tutkimuksen huippuyksikkö (EuroStorie) on Helsingin yliopiston isännöimä Suomen Akatemian tutkimushanke. EuroStorie tarkastelee kriittisesti eurooppalaisissa narratiiveissa esiintyvien oikeuden, arvojen ja ihanteiden perusteita. Tutkimushankkeen tarkoituksena on tutkia nyky-Euroopan kriisiä 1900-luvulla kehittyneiden ristiriitaisten narratiivien kautta, sekä niiden vaikutusta ajankohtaisiin poliittisiin päätöksiin ja yhteiskunnallisiin mielipiteisiin.
Tutkimushankkeella on kolme alaprojektia, jotka keskittyvät tutkimuskysymykseen Euroopan kriiseistä eri näkökulmista.
1) Law and uses of the past
2) Discovering the limits of reason - Europe and the crisis of universalism
3) Migration and the narratives of Europe as an "Area of freedom, security and justice"
INDEED-projektin tavoitteena on vahvistaa väkivaltaisen ekstremismin ennaltaehkäisyyn ja deradikalisoitumiseen liittyvään työhön osallistuvien etulinjan toimijoiden ja päättäjien tietämystä, kykyjä ja taitoja kehittää, suunnitella, toimeenpanna ja arvioida alan hankkeita näyttöön perustuen. Hanke toteutetaan Horizon 2020 -rahoituksella ja siihen osallistuu 19 partneria 15 maasta.
VORTEX on EU Doctoral Networks- projekti, joka keskittyy radikalisoitumisen tutkimukseen. Tutkimus keskittyy erityisesti kolmeen aiheeseen: radikalisoitumisen ja radikaalien ryhmien dynamiikka, radikalisoitumisprosessien sosiaalinen konteksti ja radikalisoitumisen ennaltaehkäisemiseen pyrkivät toimet. Projektia johdetaan Malmön yliopistosta. Eurooppa-tutkimuksen keskuksessa tehtävä tutkimus koskee terrorismin vastaisen toiminnan kehittymistä ja seurauksia Euroopassa.
The research project Law, Governance and Space: Questioning the Foundations of the Republican Tradition (SpaceLaw) is funded by the European Research Council (ERC) and hosted by the University of Helsinki. The project poses the questions: Why there were no offices in ancient Rome? How is it possible that it nevertheless forms the model for the Western administrative state? The project seeks to investigate this neglected issue with the spatial analysis of power relations and meanings. The significance of these issues extends much beyond this: the development of administrative space in the European context amounts to nothing less than the emergence of the concept of public.
The European Research Council (ERC) funded research project “Gender, party politics and democracy in Europe: A study of European Parliament’s party groups” (EUGenDem) provides a systematic analysis of the gendered policies and practices of the political groups in the European Parliament (EP). The five-year (2018-2023) research project is funded by the ERC Consolidator Grant. EUGenDem addresses crucial questions about the gendered and gendering policies and practices of European party politics. Overall, the project team has collected a dataset consisting of 140 interviews with MEPs, staff, and the secretariat of the European Parliament; 200 pages of ethnographic observations; as well as of European Parliament's and political group statutes, programs, and policy documents. The research and analysis conducted during the project has led to over 70 scientific publications so far.
Read more about the research project
Co-creating Inclusive Intersectional Democratic Spaces across Europe (CCINDLE) is a EU Horizon Europe comparative research project exploring how citizens, activists and policymakers might re-invigorate engagement with democratic institutions by co-creating solutions to the crisis of democracy in Europe. Political contexts analyzed are: Belgium, Hungary, Italy, Poland, Spain, Sweden, UK and the EU. We co-create knowledge on 1. anti-gender campaigns and how they challenge democracy; 2. futures of society envisioned in feminist theories and how they relate to democracy in Europe with respect to intersectional justice, inclusion, and participation; 3. feminist movement and institutional responses to anti-gender and other anti-democratic forces.
Co-principal investigators for this project are Mieke Verloo (Radboud), Akwugo Emejulu (Warwick), Elena Pavan (Trento), Andrea Krizsan (Central European University), Petra Meier (Antwerp), Conny Roggeband (Amsterdam), Johanna Kantola (Helsinki), Emanuela Lombardo (Madrid Complutense), Marta Rawluzsko (Warsaw) and Elzbieta Korolczuk (Södertörn).
Eemil Aatosen säätion rahoittama Politisoitu yksinäisyys -hanke pyrkii ymmärtämään yksinäisyyttä, joka motivoi poliittiseen, vihamieliseen toimintaan. Politisoitunutta yksinäisyyttä lähestytään monitieteisesti yhdistäen politiikantutkimusta ja yksinäisyystutkimusta. Hanke valaisee yksinäisyyden merkitystä demokratian ja autoritaarisuuden kriisin ymmärtämisessä.
Hanke tutkii aggressiivista kokemusmaailmaa ja sitä, miten yksinäisyys kytkeytyy poliittiseen vihamielisyyteen. Hanke esittää kysymyksiä kuten: ”Millaisessa yhteisöllisessä ympäristössä yksinäisyys alkaa kytkeytyä rasismiin, naisvihaan tai väkivallan ihannointiin? Vahvistaako yksinäisyyden kokemus sellaisia ajattelutapoja, jotka ovat erityisen yhteensopivia esimerkiksi salaliittoteorioiden ja ääri-ideologioiden kanssa?” Tutkimuksen ohella hanke pyrkii herättämään yhteiskunnallista keskustelua radikalisoitumisen ehkäisemiseksi.
Suomi ja muut ns. globaalin pohjoisen valtiot karkottavat ja käännyttävät ennätyksellisiä määriä ulkomaan kansalaisia alueiltaan. Karkotuksista on kuitenkin olemassa vain vähän tietoa pitkän aikavälin yhteiskunnallisena ilmiönä. Suomen Akatemian rahoittamassa Kansakunnan portinvartijat (GATE) -hankkeessa toteutetaan ensimmäinen pitkän aikavälin analyysi suomalaisesta karkotuspolitiikasta. GATE tutkii aiemmin käyttämättömien arkistolähteiden, viranomaisaineistojen ja haastatteluiden kautta maastapoistojen muuttuvaa lainsäädännöllistä pohjaa, käytänteitä ja toimijoita – mukaan lukien karkotuksen kohteena olevat siirtolaiset – kylmästä sodasta nykyiseen rajojen eurooppalaistumiseen.
Eemil Aaltosen säätiön rahoittama projekti "Suomi ja poliittisen väkivallan selitysmallit" selvittää, miksi Suomessa on ollut niin vähän poliittista väkivaltaa viime vuosikymmeninä ja miten poliittisen väkivallan selitysmallit pystyvät selittämään tätä. Lisäksi arvioidaan, missä määrin ja miksi poliittisen väkivallan uhka on viime vuosina kasvanut. Projektissa tuodaan yhteen poliittisen väkivallan syitä ja siihen johtavia prosesseja käsittelevä teoreettinen tutkimus, sekä Suomen historiaa, politiikkaa ja yhteiskuntaa koskeva tutkimus. Tavoitteena on tätä kautta paitsi lisätä tietoa Suomen tilanteen kehittymisestä, myös viedä eteenpäin poliittista väkivaltaa koskevaa teoreettista keskustelua.
Projekti keskittyy erityisesti analysoimaan merkittävimpien eurooppalaisten transnationaalien poliittisen väkivallan aaltojen aikaisia kehityskulkuja Suomessa ja miten ne aallot ovat vaikuttaneet Suomessa. Nämä aallot ovat uuden vasemmiston aalto 1960-80-luvuilla, äärioikeiston aalto erityisesti 1990-luvulla ja nyt käynnissä oleva jihadistinen aalto.