Arvosanalautakunnan ohjeet

Vastaväittäjän tehtävänä on suorittaa viimeinen tieteellinen tarkastus julkisessa väittelytilaisuudessa sekä osallistua väitöskirjan arvosteluun arvosanalautakunnan äänivaltaisena jäsenenä. Vastaväittäjän tulee olla professori tai dosentti tai tohtori, jolla on vastaavat tieteelliset ansiot. Vastaväittäjä tai vastaväittäjät valitaan aina väittelijän kotitiedekunnan ja pääsääntöisesti myös Helsingin yliopiston ulkopuolelta. Esitarkastaja voi toimia vastaväittäjänä vain perustelluista syistä. Tällainen perusteltu syy voi olla esimerkiksi se, että työn kielen, aiheen tai esteellisyyksien perusteella uusia vastaväittäjäkandidaatteja ei ole kohtuudella saatavissa. Väitöskirjan ohjaaja ei voi toimia vastaväittäjänä.

Vastaväittäjää nimettäessä sovelletaan samoja esteellisyyden periaatteita kuin esitarkastajia nimettäessä. Esteellisyysseikat pyritään selvittämään jo ennen vastaväittäjän nimeämistä. Mikäli vastaväittäjä kuitenkin tehtävään nimeämisen jälkeen on epävarma esteellisyydestään, häntä pyydetään ottamaan mahdollisimman pian yhteyttä tiedekunnan jatko-opintopalveluihin (valt-postgrad@helsinki.fi).

Kustos toimii väitöstilaisuuden puheenjohtajana. Tiedekuntaneuvoston määrää kustokseksi jonkun tiedekunnan professoreista tai apulaisprofessoreista, joka on vakinaistamispolun (tenure track) tasolla 2. Kustoksena voi toimia työn ohjaaja mutta tällöin hän ei voi osallistua arvosanaehdotuksen tekemiseen. Mikäli kustos ei ole esteellinen osallistumaan arvosteluun, hän voi toimia toisena tiedekunnan edustajana.

Kustoksen velvollisuutena on erityisesti ulkomaalaisen vastaväittäjän tapauksessa huolehtia siitä, että vastaväittäjä saa kaiken tarvitsemansa tiedon väittelemiskäytännöstä sekä väitöskirjan arvostelemisesta. Kustos vastaa siitä, että väitöskirjan arvosanaa koskevat neuvottelut on käyty ennen kuin vastaväittäjä antaa lausuntonsa. Kustos toimii myös vastaväittäjän isäntänä tai emäntänä ja valvoo ja opastaa vastaväittäjää tiedekunnan käytännöistä koskien matka- ja hotellivarauksia (ks kohta Vastaväittäjän palkkio ja matkakustannukset).

Tiedekuntaneuvosto nimeää väitöksen arvosanalautakuntaan yhden tai kaksi tiedekunnan edustajaa, joiden tulee olla professori- tai dosenttitasoisia Helsingin yliopiston tutkimus- ja opetushenkilökunnan jäseniä. Tiedekunnan edustaja on arvosanalautakunnan äänivaltainen jäsen.

Jos kustos on toiminut väitöskirjan ohjaajana eikä siten ole äänivaltainen arvosanalautakunnan jäsen, väitökselle nimetään kaksi tiedekunnan edustajaa, jotta varmistetaan se, että arvosanalautakunnassa on aina vähintään kolme äänivaltaista jäsentä.

Koska arvosanalautakunta tekee ehdotuksen arvosanasta, jossa tulee huomioida työn tieteellinen arvo ja väittelijän kyky puolustaa työtään väitöstilaisuudessa, kaikkien arvosanalautakunnan jäsenten on oltava läsnä väitöstilaisuudessa. Kustoksen tehtävänä on huolehtia siitä, että väitöstilaisuuden aika sovitaan väittelijän ja arvosanalautakunnan jäsenien (vastaväittäjä, kustos, tiedekunnan edustaja/t) kanssa mahdollisimman nopeasti väittelyluvan varmistuttua. Väittelysalin varaamisesta huolehtii väittelijä.

Kustos määrää väitöstilaisuuden kielen kuultuaan sekä väittelijää että vastaväittäjää ja tiedekunnan edustajia. Väitöstilaisuuden kielenä tulee olla suomi tai ruotsi tai se kieli, jolla väitöskirja on kirjoitettu. Väittelijä ja vastaväittäjä voivat käyttää myös eri kieliä, jos näin sovitaan.

Kustos avaa väitöstilaisuuden, jonka jälkeen väittelijä pitää luennon aiheestaan (lectio praecursoria). Tämän jälkeen vastaväittäjä esittää oman yleisluonteisen lausuntonsa väitöskirjan tieteellisestä merkityksestä. Lausunnon jälkeen alkaa varsinainen tarkastus, jossa vastaväittäjä käy läpi työn. Kaikki se kritiikki, jota väitöskirjasta halutaan esittää, on tuotava esille väitöstilaisuudessa. Väittelijä vastaa vastaväittäjän esittämiin kysymyksiin ja puolustaa tutkimustaan. Kun vastaväittäjä on suorittanut tarkastuksen loppuun, hän ilmoittaa tarkastuksen päättyneen ja esittää loppulausuntonsa ja (yleensä) esittää väitöskirjaa tiedekunnalle hyväksyttäväksi. Sen jälkeen muut läsnäolijat voivat esittää omia huomautuksiaan. Lisätietoa väitöstilaisuuden kulusta yliopiston verkkosivuilla.

HUOM! Tämänhetkinen koronavirustilanne vaikuttaa myös väitöstilaisuukisen järjestämiseen. Lisätietoa löytyy Väitöstilaisuudet ja koronavirustilanne -sivulta.

Väi­tös­kir­jan mää­ri­tel­mä

Väitöskirja on tieteellinen, itsenäiseen tutkimukseen perustuva monografia tai artikkeliväitöskirja, jossa esitetään uutta tietoa. Monografian enimmäislaajuudeksi suositellaan noin 250 liuskaa pois luettuina liitteet.

Artikkeliväitöskirja koostuu samaa ongelma-aluetta käsittelevistä tieteellisistä osajulkaisuista ja niiden yhteenvedosta. Artikkeliväitöskirjaan hyväksyttävien osajulkaisujen tulee olla vertaisarvioituja tieteellisiä artikkeleita, minkä lisäksi voidaan hyväksyä tieteenalan yksilöimien, hyvätasoisten ja arviointimenettelyä käyttävien työpaperisarjojen julkaisut sekä vertaisarvioitujen toimitettujen kirjojen luvut. Julkaistujen tai julkaistuksi hyväksyttyjen osajulkaisujen lisäksi väitöskirjaan voidaan sisällyttää myös osajulkaisuja, joita ei ole vielä hyväksytty julkaistavaksi. Väitöskirjan osajulkaisut voivat olla yhteisjulkaisuja, mikäli väittelijän itsenäinen osuus niissä on riittävä. Tyypillisesti artikkeleita on 3-5. Yhteenvedon tulee sisältää johdatus aiheeseen, julkaisujen muodostaman kokonaisuuden tavoitteet ja menetelmät sekä arvio julkaisujen tulosten merkityksestä ja käytettävyydestä yhteenvedon julkaisemisen aikaan.

Artikkeliväitöskirjan julkaisuihin voi kuulua yhteisjulkaisuja, jos väittelijän itsenäinen osuus on niistä osoitettavissa. Artikkeliväitöskirja ei voi sisältää saman tekijän aikaisemman väitöskirjan osia.

Sekä monografian että artikkeliväitöskirjan tulee

• sisältää uutta tieteellistä tietoa
• osoittaa väittelijän kriittistä ajattelua
• osoittaa oman tieteenalan syvällistä tuntemusta
• osoittaa metodien hallintaa ja soveltamiskykyä
• olla tieteellisesti vakuuttava
• sisältää perusteltuja tuloksia
• olla tieteellisesti rehellinen ja tutkimuseettisten normien mukainen

Arvosanaehdotus

Väitöskirjan arvostelussa käytetään asteikkoa hylätty-hyväksytty-kiittäen hyväksytty. Väitöskirjan arvostelulausunnot ovat vastaväittäjän lausunto sekä kustoksen raportti väitöstilaisuudesta ja arvosananeuvotteluista. Molemmissa lausunnoissa tulee ilmetä arvosanaehdotus, jossa on huomioitu myös esitarkastuslausunnot. Arviointiin vaikuttaa myös väittelijän puolustautuminen julkisessa väitöstilaisuudessa.

Pääsääntöisesti väitöskirjat hyväksytään arvosanalla hyväksytty. Arvosanan kiittäen hyväksytty voidaan myöntää väitöskirjalle, jonka katsotaan kuuluvan laatukriteereiltään ylimpään 15% väitöskirjoista. Jos väitöskirja on kaikkien keskeisten arviointikriteerien valossa erityisen ansiokas ja kunnianhimoinen, sille voidaan antaa tämä arvosana. Arvostelu tehdään edellä mainittujen kriteereiden perusteella (kohta Väitöskirjan määritelmä).

Vastaväittäjän lausunto

Vastaväittäjä antaa tiedekunnalle kirjallisen lausunnon väitöstutkimuksesta (suositeltava pituus 2–5 sivua) ja toimittaa sen tiedekunnan jatko-opintopalveluihin kahden viikon sisällä väitöstilaisuudesta. Lausunto tulee kirjoittaa suomeksi, ruotsiksi tai englanniksi. Väitöskirjan tekijän ollessa ulkomaalainen, lausunnot tulisi kirjoittaa englanniksi.

Lausunnon tulisi sisältää perusteellinen arvio väitöskirjan tieteellisestä merkityksestä sekä väittelijän kyvystä puolustautua väitöstilaisuudessa vastaväittäjän esittämään kritiikkiin. Vastaväittäjän lausunto ei kuitenkaan saa sisältää uutta kritiikkiä, vaan ainoastaan sellaista, johon väittelijällä on ollut tilaisuus vastata väitöstilaisuudessa.

Vastaväittäjä arvioi lausunnossaan väittelijän kyvyn tuottaa väitöskirjassaan uutta tieteellistä tietoa. Lausunnossa on myös selkeästi osoitettava, että työ täyttää väitöskirjalle asetetut kriteerit. Neuvoteltuaan arvosanalautakunnan muiden äänivaltaisten jäsenten kanssa vastaväittäjä esittää lausunnossaan arvosanaa väitöskirjalle.   

Allekirjoituksella varustettu skannattu lausunto toimitetaan sähköpostin liitetiedostona tiedekunnan jatko-opintopalveluihin, osoitteeseen valt-postgrad@helsinki.fi.

Kustoksen raportti väitöstilaisuudesta

Kustoksen tulee antaa tiedekuntaneuvostoa varten kirjallinen selvitys, jossa tulee mainita väittelijän ja väitöskirjan nimi, väitöstilaisuuden ajankohta ja paikka, tilaisuuden kesto ja arvio osallistujamäärästä sekä kuvaus väitöstilaisuuden kulusta, väittelijän puolustautumisesta ja tilaisuuden aikana mahdollisesti ilmenneistä eriävistä käsityksistä (ns. ulkopuoliset vastaväittäjät). Selvityksestä tulee lisäksi ilmetä myös millä kielellä väitöstilaisuus pidettiin.

Väitöskirjan arvosanasta neuvotellaan arvosanalautakunnassa, johon kuuluvat kustoksen ja vastaväittäjän ohella tiedekunnan edustaja(t). Mikäli kustos on toiminut työn ohjaajana, hän ei osallistu arvosananeuvotteluun muutoin kuin teknisenä puheenjohtajana. Mikäli kustos ei ole ohjaajan asemassa tai muuten esteellinen, hän on arvosanalautakunnan äänivaltainen jäsen ja voi osallistua arvosananeuvotteluihin. Tämä tulee mainita myös kustoksen lausunnossa. Lisäksi kustoksen raportin tulee sisältää arvosanalautakunnan ehdotus väitöskirjan arvosanaksi. Jos arvosanalautakunta ei pääse yksimielisyyteen arvosanasta, kustos kirjaa raporttiin perustelut ehdotetuille arvosanoille. Perusteluja edellytetään myös ehdotettaessa arvosanaa kiittäen hyväksytty tai hylätty.

Väi­tös­kir­jan ar­vos­te­lu tie­de­kun­ta­neu­vos­tos­sa

Tiedekuntaneuvosto päättää väitöskirjan hyväksymisestä ja arvostelusta, kun kustoksen raportti ja vastaväittäjän lausunto on toimitettu tiedekunnan jatko-opintopalveluihin. Molemmat lausunnot toimitetaan myös väittelijälle, jolla on vastineoikeus näihin asiakirjoihin. Mahdollinen vastine jaetaan tiedekuntaneuvostolle yhdessä arvosanalautakunnan asiakirjojen kanssa. Asiakirjat liitetään tiedekuntaneuvoston pöytäkirjaan, ja ne ovat sen jälkeen julkisia. Opiskelija, joka on tyytymätön tiedekuntaneuvoston päätökseen, voi hakea siihen oikaisua opintosuoritusten tutkintolautakunnalta.

Vastaväittäjän palkkio on 490 euroa. Tiedekunta maksaa palkkion, kun allekirjoitettu väitöskirjalausunto on saapunut tiedekunnan jatkokoulutuspalveluihin. Palkkion maksaminen edellyttää, että vastaväittäjä on toimittanut tiedekuntaan myös palkkiolomakkeen lausuntonsa antamisen yhteydessä/ jälkeen.

Tiedekunta korvaa vastaväittäjän matkakulut sekä majoituksen ja päivärahat enintään kolmelta päivältä. Ehtona tälle on, että matka on järjestetty mahdollisimman edullisesti (lennot edullisimmassa lentoluokassa, hotelli n. 150 euroa/yö). Tiedekunta korvaa kohtuulliset lounas- tai illalliskustannukset emäntänä tai isäntänä toimivalle kustokselle. Samoin tiedekunta korvaa kevyen lounaan/kahvin arvosanalautakunnalle väitöstilaisuuden jälkeen.

On suositeltavaa, että vastaväittäjän matka varataan yleishallinnon toimesta.

Kustos voi aloittaa Suomesta tulevan vastaväittäjän matkavarauksen lähettämällä yleishallinnolle (valt-yleishallinto@helsinki.fi) asiasta sähköpostia otsikolla Matkavaraus/valt/vastaväittäjä ja kertoa kuka on tulossa, mihin väitökseen, ajankohdan, kulujen wbs:n sekä matkustajan yhteystiedot (ainakin sähköpostiosoitteen).

Ulkomailta tuleva vastaväittäjä voi itse täyttää sähköisen matkavarauslomakkeen Lyyti-järjestelmässä, jonka linkki on lähetetty hänelle itselleen ja kustokselle. Näin matkavaraus hoituu yleishallinnon kautta ja lento- ja hotellikulut tulevat suoraan tiedekunnan maksettavaksi. 

Mikäli ulkomailta tuleva vastaväittäjä ei täytä sähköistä lomaketta mutta lentoliput varataan yleishallinnon toimesta, kustos ilmoittaa seuraavat matkustajan tiedot yleishallinnon sihteerille (valt-yleishallinto@helsinki.fi) lippujen varaamista varten:

- vastaväittäjän toiveet lentoaikatauluista sekä lentoreitti (mistä mihin)
- matkustajan nimi kuten se on passissa
- syntymäaika
- sukupuoli
- matkapuhelinnumero sekä sähköpostiosoite, johon lentoliput lähetetään.

Sähköpostiviestin otsikkoon tulee tarpeelliset tiedot: Matkavaraus Matkustajan Nimi  Vastaväittäjä H700

Vastaväittäjän matkalaskulomake lähetetään sekä vastaväittäjälle itselleen että kustokselle. Lomake tulee palauttaa vastaväittäjän allekirjoittamana yhdessä skannattujen kuittien kanssa tiedekunnan jatkokoulutuspalveluihin (valt-postgrad@helsinki.fi) tai matkalaskulomakkeen ohjeen mukaisesti pdf-tiedostona suoraan  laskutusrobotille osoitteeseen: hy-laskut@helsinki.fi

Matkasta aiheutuvat laskut asiatarkistetaan taloushallinnossa ja lähetetään sen jälkeen sähköisesti yliopiston kirjanpito-ohjelmassa SAPissa hyväksyttäväksi.