Väitöskirjan määritelmä
Väitöskirja on tieteellinen, itsenäiseen tutkimukseen perustuva monografia tai artikkeliväitöskirja, jossa esitetään uutta tietoa. Monografian enimmäislaajuudeksi suositellaan noin 250 liuskaa pois luettuina liitteet.
Artikkeliväitöskirja koostuu samaa ongelma-aluetta käsittelevistä tieteellisistä osajulkaisuista ja niiden yhteenvedosta. Artikkeliväitöskirjaan hyväksyttävien osajulkaisujen tulee olla vertaisarvioituja tieteellisiä artikkeleita, minkä lisäksi voidaan hyväksyä tieteenalan yksilöimien, hyvätasoisten ja arviointimenettelyä käyttävien työpaperisarjojen julkaisut sekä vertaisarvioitujen toimitettujen kirjojen luvut. Julkaistujen tai julkaistuksi hyväksyttyjen osajulkaisujen lisäksi väitöskirjaan voidaan sisällyttää myös osajulkaisuja, joita ei ole vielä hyväksytty julkaistavaksi. Väitöskirjan osajulkaisut voivat olla yhteisjulkaisuja, mikäli väittelijän itsenäinen osuus niissä on riittävä. Tyypillisesti artikkeleita on 3-5. Yhteenvedon tulee sisältää johdatus aiheeseen, julkaisujen muodostaman kokonaisuuden tavoitteet ja menetelmät sekä arvio julkaisujen tulosten merkityksestä ja käytettävyydestä yhteenvedon julkaisemisen aikaan.
Artikkeliväitöskirjan julkaisuihin voi kuulua yhteisjulkaisuja, jos väittelijän itsenäinen osuus on niistä osoitettavissa. Artikkeliväitöskirja ei voi sisältää saman tekijän aikaisemman väitöskirjan osia.
Sekä monografian että artikkeliväitöskirjan tulee
- sisältää uutta tieteellistä tietoa
- osoittaa väittelijän kriittistä ajattelua
- osoittaa oman tieteenalan syvällistä tuntemusta
- osoittaa metodien hallintaa ja soveltamiskykyä
- olla tieteellisesti vakuuttava
- sisältää perusteltuja tuloksia
- olla tieteellisesti rehellinen ja tutkimuseettisten normien mukainen
Arvosanaehdotus
Väitöskirjan arvostelussa käytetään asteikkoa hylätty-hyväksytty-kiittäen hyväksytty. Väitöskirjan arvostelulausunnot ovat vastaväittäjän lausunto sekä kustoksen raportti väitöstilaisuudesta ja arvosananeuvotteluista. Molemmissa lausunnoissa tulee ilmetä arvosanaehdotus, jossa on huomioitu myös esitarkastuslausunnot. Arviointiin vaikuttaa myös väittelijän puolustautuminen julkisessa väitöstilaisuudessa.
Pääsääntöisesti väitöskirjat hyväksytään arvosanalla hyväksytty. Arvosanan kiittäen hyväksytty voidaan myöntää väitöskirjalle, jonka katsotaan kuuluvan laatukriteereiltään ylimpään 15% väitöskirjoista. Jos väitöskirja on kaikkien keskeisten arviointikriteerien valossa erityisen ansiokas ja kunnianhimoinen, sille voidaan antaa tämä arvosana. Arvostelu tehdään edellä mainittujen kriteereiden perusteella (kohta Väitöskirjan määritelmä).
Vastaväittäjän lausunto
Vastaväittäjä antaa tiedekunnalle kirjallisen lausunnon väitöstutkimuksesta (suositeltava pituus 2–5 sivua) ja toimittaa sen tiedekunnan jatko-opintopalveluihin kahden viikon sisällä väitöstilaisuudesta. Lausunto tulee kirjoittaa suomeksi, ruotsiksi tai englanniksi. Väitöskirjan tekijän ollessa ulkomaalainen, lausunnot tulisi kirjoittaa englanniksi.
Lausunnon tulisi sisältää perusteellinen arvio väitöskirjan tieteellisestä merkityksestä sekä väittelijän kyvystä puolustautua väitöstilaisuudessa vastaväittäjän esittämään kritiikkiin. Vastaväittäjän lausunto ei kuitenkaan saa sisältää uutta kritiikkiä, vaan ainoastaan sellaista, johon väittelijällä on ollut tilaisuus vastata väitöstilaisuudessa.
Vastaväittäjä arvioi lausunnossaan väittelijän kyvyn tuottaa väitöskirjassaan uutta tieteellistä tietoa. Lausunnossa on myös selkeästi osoitettava, että työ täyttää väitöskirjalle asetetut kriteerit. Neuvoteltuaan arvosanalautakunnan muiden äänivaltaisten jäsenten kanssa vastaväittäjä esittää lausunnossaan arvosanaa väitöskirjalle.
Allekirjoituksella varustettu skannattu lausunto toimitetaan sähköpostin liitetiedostona tiedekunnan jatko-opintopalveluihin, osoitteeseen valt-postgrad@helsinki.fi.
Kustoksen raportti väitöstilaisuudesta
Kustoksen tulee antaa tiedekuntaneuvostoa varten kirjallinen selvitys, jossa tulee mainita väittelijän ja väitöskirjan nimi, väitöstilaisuuden ajankohta ja paikka, tilaisuuden kesto ja arvio osallistujamäärästä sekä kuvaus väitöstilaisuuden kulusta, väittelijän puolustautumisesta ja tilaisuuden aikana mahdollisesti ilmenneistä eriävistä käsityksistä (ns. ulkopuoliset vastaväittäjät). Selvityksestä tulee lisäksi ilmetä myös millä kielellä väitöstilaisuus pidettiin.
Väitöskirjan arvosanasta neuvotellaan arvosanalautakunnassa, johon kuuluvat kustoksen ja vastaväittäjän ohella tiedekunnan edustaja(t). Mikäli kustos on toiminut työn ohjaajana, hän ei osallistu arvosananeuvotteluun muutoin kuin teknisenä puheenjohtajana. Mikäli kustos ei ole ohjaajan asemassa tai muuten esteellinen, hän on arvosanalautakunnan äänivaltainen jäsen ja voi osallistua arvosananeuvotteluihin. Tämä tulee mainita myös kustoksen lausunnossa. Lisäksi kustoksen raportin tulee sisältää arvosanalautakunnan ehdotus väitöskirjan arvosanaksi. Jos arvosanalautakunta ei pääse yksimielisyyteen arvosanasta, kustos kirjaa raporttiin perustelut ehdotetuille arvosanoille. Perusteluja edellytetään myös ehdotettaessa arvosanaa kiittäen hyväksytty tai hylätty.
Väitöskirjan arvostelu tiedekuntaneuvostossa
Tiedekuntaneuvosto päättää väitöskirjan hyväksymisestä ja arvostelusta, kun kustoksen raportti ja vastaväittäjän lausunto on toimitettu tiedekunnan jatko-opintopalveluihin. Molemmat lausunnot toimitetaan myös väittelijälle, jolla on vastineoikeus näihin asiakirjoihin. Mahdollinen vastine jaetaan tiedekuntaneuvostolle yhdessä arvosanalautakunnan asiakirjojen kanssa. Asiakirjat liitetään tiedekuntaneuvoston pöytäkirjaan, ja ne ovat sen jälkeen julkisia. Opiskelija, joka on tyytymätön tiedekuntaneuvoston päätökseen, voi hakea siihen oikaisua opintosuoritusten tutkintolautakunnalta.