Aivoverenkiertohäiriöistä vaarallisimpaan, lukinkalvonalaiseen aivoverenvuotoon (SAV), kuolee 40–50 prosenttia vuodon saaneista ihmisistä ensimmäisten kuukausien aikana.
SAV:n maailmanlaajuisena ilmaantuvuuslukuna pidetään noin kuudesta seitsemään vuosittaista tapausta 100 000:tta ihmistä kohden. Harvinaisuutensa vuoksi tämän aivoverenvuodon vaikutuksia on pidetty väestötasolla hyvin vähäisinä, ja aikaisempien arvioiden mukaan ainoastaan neljä prosenttia kaikista aivohalvauskuolemista johtuisi SAV:sta.
Vaikka taudin on tiedetty painottuvan keski-ikäiseen väestöön, lukinkalvonalaisen aivoverenvuodon osuutta työikäisten kuolemista ei ole aikaisemmin voitu tutkia luotettavasti: SAV:n saaneista jopa neljännes kuolee ennen sairaalahoitoon pääsyä, ja monet maat kirjaavat nämä SAV-potilaat todennäköisempien kuolinsyiden mukaisesti esimerkiksi sydänperäisiksi äkkikuolemiksi. Jos äkkikuolleille ei ole tehty rutiininomaista ruumiinavaustoimintaa, kuolinsyy ja mahdollinen SAV jää selvittämättä.
Suomessa äkkikuolleiden ihmisten kuolinsyyt selvitetään poikkeuksellisen usein ruumiinavauksella. Tämän vuoksi suomalaistutkijat ovat voineet nyt ensimmäistä kertaa selvittää lukinkalvonalaisten aivoverenvuotokuolemien osuuden kaikista keski-ikäisten kuolemista.
Vastikään neurologisia sairauksia käsittelevässä JNNP-tiedelehdessä julkaistu rekisteritutkimus sisälsi tarkat kuolinsyytiedot kaikista lähes 200 000:sta Suomessa viimeisen 20 vuoden aikana kuolleesta 40–65-vuotiaasta.
Tulosten mukaan lukinkalvonalainen aivoverenvuoto oli keski-ikäisillä naisilla 12. yleisin kuolinsyy kaikista kuolemista ja kaikkein yleisin aivohalvauskuolema koko 20 vuoden tutkimusajanjakson aikana.
Lukinkalvonalainen aivoverenvuoto on keski-ikäiselle naiselle kohtalokkaampi kuin auto-onnettomuus tai aivoinfarkti
Julkaisun päätutkijan Ilari Rautalinin mukaan löydös on aikaisemman kirjallisuuden valossa yllättävä.
– Etenkin keski-ikäisillä naisilla SAV-kuolemien määrä ylittää selkeästi aivoinfarktien, useiden syöpäkuolemien ja esimerkiksi auto-onnettomuuksista sekä muista tapaturmista johtuvien kuolemien määrät, kertoo lääketieteen kandidaatti sekä tohtoriopiskelija Rautalin.
Koska SAV on pääasiassa tupakoinnista ja korkeasta verenpaineesta johtuva sairaus, se on pitkälti ennaltaehkäistävissä.
– Terveellisiin elintapoihin panostamalla pystyisimme vähentämään merkittävän osan työikäisten ennenaikaisista kuolemista, Rautalin sanoo.
Myös tutkimusryhmän ja artikkelijulkaisun muut jäsenet, Helsingin yliopistollisen sairaalan neurokirurgi, dosentti Miikka Korja sekä Helsingin yliopiston geneettisen epidemiologian professori Jaakko Kaprio korostavat terveiden elintapojen merkitystä.
– Esimerkiksi tupakoimattomuuteen kannustamisella ja verenpainetaudin ennaltaehkäisyllä sekä hyvällä hoidolla työikäisten ennenaikaisia kuolemia voitaisiin estää tehokkaasti, tutkijat sanovat.
Laajat rekisterit tuovat tietoa kuolettavasta aivoverenvuodosta
Suomalaisten keski-ikäisten kuolemia selvittänyt tutkimus perustuu Tilastokeskuksen sekä Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen väestötasoisiin rekistereihin. Rekisterien avulla Suomessa on mahdollista tutkia kattavasti lukinkalvonalaista aivoverenvuotoa.
– Suomessa on ollut käytössä digitaalisia terveysrekistereitä aina 1960-luvulta lähtien. Suomen laadukas terveydenhuoltojärjestelmä ja siihen liittyvät monet korkeatasoiset sekä koko väestön kattavat rekisterit ovat syy sille, että Suomesta on tullut niin paljon uraauurtavia tutkimuksia lukinkalvonalaisesta aivoverenvuodosta, sanoo tutkimusryhmän johtaja, dosentti Korja.
Tutkimusryhmä julkaisi hiljattain tutkimuslöydöksen tupakoinnin vaikutuksesta lukinkalvonalaiseen verenvuotoon, nyt he ovat saaneet uutta tietoa SAV-kuolemien osuudesta keski-ikäisten kuolemissa. Useiden potentiaalisten riskitekijöiden merkitys SAV:n taustalla on kuitenkin edelleen tuntematon.
– Aihealue kaipaa kipeästi laadukasta tutkimusnäyttöä, joka perustuu satojen tuhansien ihmisten tarkkoihin terveystietoihin sekä vuosikymmeniä kestäneisiin seuranta-ajanjaksoihin, sanoo Rautalin.
Viite: Rautalin I, Kaprio J, Korja M: Burden of aneurysmal subarachnoid hemorrhage deaths in middle-aged people is relatively high. JNNP, 2020. DOI: 10.1136/jnnp-2020-324706
Lisätietoja:
Ilari Rautalin, lääketieteen kandidaatti, tohtoriopiskelija, Helsingin yliopisto
Puh. +358 40 5257709
Sähköposti: ilari.rautalin@helsinki.fi