Pienillä lapsilla esiintyy usein ruuansulatuskanavan oireita, kuten mahansisällön takaisinvirtausta ruokatorveen (refluksi) tai vatsakipua. Pulauttelua tai oksentelua voidaan imeväisiässä epäillä myös oireeksi ruoka-allergiasta.
Kehittyneissä maissa lasten yleisin sairaus ylemmässä ruuansulatuskanavassa on refluksitauti, jolla tarkoitetaan refluksin aiheuttamia hankalia oireita tai siihen liittyviä komplikaatioita kuten ruokatorvitulehdusta. Ruokatorvitulehduksen todentamiseen tai poissulkemiseen on totunnaisesti käytetty yläsuolikanavan tähystystutkimusta eli gastroskopiaa.
LL Noora Helin selvitti väitöstutkimuksessaan yläsuolikanavan tähystystutkimuksen diagnostista merkitystä alle seitsemän vuoden ikäisillä lapsilla, joilla esiintyy pidempiaikaisia, epäspesifisiä maha-suolikanavan oireita. Tutkimuksessa haluttiin myös lisätietoa siitä, miten varhaislapsuudessa refluksisairauteen tai suolioireiseen lehmänmaitoallergiaan viitanneet oireet vaikuttavat lasten elämässä kouluiässä.
Tutkimuksessa selvisi, että alle seitsemänvuotiailta lapsilta, joille tehtiin gastroskopia epäspesifien, pidempiaikaisten oireiden vuoksi, löytyi tähystyksessä hyvin harvoin mitään poikkeavaa.
Suurimmalla osalla (81 prosentilla) tähän tutkimuksen osaan osallistuneista 666 lapsesta tähystyksen tulokset olivat täysin normaalit. Erityisesti imeväisikäisillä tähystyslöydökset olivat vähäisiä. Yhdelläkään tutkimukseen osallistuneella lapsella ei todettu haavaista ruokatorvitulehdusta, ja vain alle 10 prosentilla tähystetyistä löydökset johtivat muutoksiin lapsen jatkohoidossa tai -seurannassa.
Pienten lasten yleisten vatsaoireiden ennuste on hyvä
Tutkimuksessa seurattiin erikseen niiden lasten nykyistä vointia ja elämänlaatua, joilla aiemmin tutkitut oireet viittasivat joko refluksisairauteen tai suolioireiseen maitoallergiaan. Seuranta-aika oli refluksioireisilla keskimäärin kahdeksan vuotta tähystyksestä ja viisi vuotta kaksoissokkoutetusta ruoka-altistuksesta maitoallergiaepäilyn vuoksi tutkituilla.
Molemmissa ryhmissä lasten nykyinen vointi näyttäytyi pääsääntöisesti hyvänä.
– Suurin osa vaikeastikin oireilleista lapsista oli kouluiässä oireettomia, eli oireiden ennuste on tämän tutkimuksen perusteella hyvä, Helin vahvistaa.
Tähystyksen hyödyt ja haitat punnittava huolella
Tähystystutkimuksen hyvä saatavuus ja toisaalta vähäinen tieto yleisten yläsuolikanavan oireiden pitkäaikaisennusteesta ovat mahdollisesti vaikuttaneet pienille lapsille tehtyjen yläsuolikanavan tähystystutkimusten määrään. Tämän väitöstutkimuksen tulosten perusteella potilaat olisi kuitenkin valittava tähystystoimenpiteeseen tarkemmin.
– Jos potilaalla ei ole refluksille altistavaa perussairautta eikä verenvuotoa yläsuolikanavassa, gastroskopiaa ei kannata tehdä alle kouluikäisille refluksioireiden selvittelyn yhteydessä. Kun löydökset ovat näin harvassa ja vähäisiä, tähystyksen tekeminen näillä indikaatioilla on yksinkertaisesti turhaa. Lisäksi pienten lasten tähystykset tehdään yleisanestesiassa, joka lisää toimenpiteeseen jo itsessään liittyvää riskiä, Helin täsmentää.
Lisätietoja
LL Noora Helin
noora.helin@helsinki.fi
LL Noora Helin väittelee 23.4.2021 kello 12 Helsingin yliopiston lääketieteellisessä tiedekunnassa aiheesta "Outcomes of early childhood non-specific gastrointestinal symptoms - from diagnosis to long-term follow-up". Vastaväittäjänä on dosentti Marja-Leena Lähdeaho, Tampereen yliopisto, ja kustoksena on professori Kaija-Leena Kolho.
Väitöskirja on myös elektroninen julkaisu ja luettavissa Heldassa.
Väitöstilaisuus järjestetään etänä. Tilaisuuden tiedot ja linkki verkkolähetykseen Helsingin yliopiston tapahtumakalenterissa.