Yhä useampi lahjasukusoluilla raskaaksi tullut äiti kertoo lapselle hänen alkuperästään eikä synnytyskään pelota

Suomessa syntyy vuosittain 150-200 lasta lahjamunasoluhoidon ja noin 300 lasta lahjasiittiöhoidon jälkeen. Kuitenkin vanhempien hyvinvointia raskauden aikana ja sen jälkeen on tutkittu vain vähän.

Mari Sälevaara selvittää väitöksessään lahjamunasoluilla raskaaksi tulleiden äitien kokemaa synnytyspelkoa ja synnytyskokemusta. Samalla hän tutkii äitien ja heidän puolisoidensa mielenterveyttä.  Sälevaaran tavoitteena on myös selvittää kertovatko tai aikovatko vanhemmat kertoa lapselle, miten hän sai alkunsa lahjoitetuilla munasoluilla tai siittiöillä.      

Sälevaaran tutkimustulokset ovat rohkaisevia. Lahjamunasoluhoidolla raskaaksi tulleet äidit ja heidän puolisonsa voivat hyvin raskausaikana ja pian synnytyksen jälkeen. Lisäksi äidit kokivat vähemmän synnytyspelkoa ja he olivat tyytyväisiä synnytykseensä.

- Tulokset antavat hyvän pohjan vanhemmuudelle, varsinkin kun näitä tekijöitä voidaan pitää riskitekijöinä vanhemman ja lapsen väliselle suhteelle, Sälevaara toteaa. - Tämä on erityisen tärkeää, kun äidin ja lapsen välillä ei ole geneettistä yhteyttä.

Puolet kertoo lapselle lahjasukusoluhoidosta

Yleinen mielipide lahjasukusoluhoitoja kohtaan on muuttunut vuosien varrella avoimemmaksi. Sälevaara havaitsi, että mitä nuorempi lapsi oli, sitä avoimempia vanhemmat olivat lahjasukusoluhoidosta riippumatta siitä, oliko hoito tehty lahjamunasoluilla tai -siittiöillä. Lahjamunasoluhoidon jälkeen 60 prosenttia vanhemmista ja lahjasiittiöhoidon jälkeen 40 prosenttia oli kertonut tai aikoi kertoa lapselle hänen alkuperästään.

- Muuttaisiko vuonna 2007 voimaan tullut hedelmöityshoitolaki vanhempien ajatuksia kertomisesta vielä avoimempaan suuntaan, olisi syytä tutkia tulevaisuudessa, Sälevaara pohtii.

Nykyinen laki antaa lapselle täysi-ikäisenä mahdollisuuden tietää sukusoluluovuttajan henkilöllisyyden.

- Toivottavasti tutkimuksesta saadut tulokset auttavat hälventämään vanhempien huolia lahjasukusoluhoidosta.

Lääketieteen lisensiaatti Mari Sälevaara väittelee 7.6. klo 12 Helsingin yliopiston lääketieteellisessä tiedekunnassa aiheesta Transition to parenthood after fertility treatment with oocyte and sperm donation. Väitöstilaisuus järjestetään Haartman-instituutin luentosalissa 2 (Haartmaninkatu 3).

Mari Sälevaara on valmistunut lääketieteen lisensiaatiksi Turun yliopistosta vuonna 1992 ja naistentautien ja synnytysten erikoislääkäriksi Tampereen yliopistosta vuonna 2002. Hän on työskennellyt lapsettomuuslääkärinä vuodesta 2002 alkaen.

Väittelijän yhteystiedot:

Mari Sälevaara, puh. 040 513 8854, s-posti msalevaara@me.com