Helsingin yliopiston ja Turun yliopistollisen keskussairaalan lastenklinikan yhteistutkimuksessa on osoitettu ensimmäisen kerran yhteys pikkukeskosena syntyneiden lasten kahden vuoden iässä arvioidun kielitaidon sekä seitsemän vuoden iässä mitattujen lukemisen ja kirjoittamisen eli luki-taitojen välillä. Pikkukeskosia ovat vauvat, jotka ovat syntyneet ennen 32. raskausviikkoa tai alle 1,5 kg:n painoisina.
Tutkimuksen perusteella pikkukeskosen varhaisen kielitaidon arvioiminen on kannattavaa, kun halutaan tunnistaa ajoissa ne lapset, jotka ovat luki-vaikeuksien riskissä vielä koulun alkaessa.
– Aikaisemmat pitkittäistutkimukset ovat tuoneet tärkeää tietoa keskosena syntyneiden lasten varhaisen kielen kehityksen ja myöhemmän kielitaidon jatkumosta ja ennustearvosta, mutta näin varhaisen kielitaidon ja luki-taitojen yhteyttä ei ole pikkukeskosilla aikaisemmin osoitettu, kertoo väitöskirjatutkija Eveliina Joensuu Helsingin yliopiston Kognition, oppimisen, opetuksen ja kommunikaation tohtoriohjelmasta.
– Tutkimuksemme mukaan suuremmalla osalla niistä pikkukeskosena syntyneistä lapsista, joilla oli kahden vuoden korjatussa iässä – eli lasketun ajan perusteella määritetyssä iässä – pieni ilmaistun sanaston koko tai lyhyt ilmauksen pituus, oli myös seitsemänvuotiaana heikot luki-taidot, verrattuna niihin lapsiin, joiden varhainen kielitaito oli iänmukaista, Joensuu täsmentää.
Tutkimuksen tulokset on julkaistu vertaisarvioidussa pediatrian alan tiedejulkaisussa Children.
Vanhempien antamasta arviosta luotettavaa tietoa kustannustehokkaasti
Nyt julkaistussa tutkimuksessa arvioitiin pikkukeskosena syntyneiden lasten ja täysiaikaisten verrokkilasten kielitaitoa strukturoidulla, validoidulla vanhempien täyttämällä arviointimenetelmällä sekä testitilanteessa arvioidulla sanaston hallintaa mittaavalla testillä.
Tutkimuksessa selvisi, että vanhempien täyttämän, strukturoidun arviointimenetelmän avulla saadaan kustannustehokkaasti luotettavaa tietoa lapsen kielitaidosta.
– Vanhempien arvio lapsensa varhaisesta kielen kehityksestä on erittäin arvokas ja tarjoaa hyödyllistä tietoa osana pikkukeskosen kehitysseurantaa, Joensuu vahvistaa.
– Jos menetelmän perusteella nousee huoli lapsen kielenkehityksestä, lapsi tulee ohjata tarkempiin ja laajempiin puheterapeutin tutkimuksiin, joissa kielitaitoa kartoitetaan laajemmin, muun muassa reseptiivisen eli ymmärretyn kielen hallinnan osalta, Joensuu lisää.
Varhainen tuki ja kuntoutus ovat tehokkainta ennaltaehkäisyä
– Pikkukeskosena syntyneiden lasten hyvin varhaisen kielitaidon yhteyttä myöhempiin taitoihin, kuten lukemisen ja kirjoittamisen taitoihin on tärkeä tutkia, jotta löydettäisiin mahdollisimman varhain ne lapset, jotka tarvitsevat varhaista tukea ja kielen kehityksen tarkempaa seurantaa, Joensuu kertoo.
Varhaista kielen kehitystä voidaan hänen mukaansa tukea esimerkiksi puheterapeuttisen kuntoutuksen avulla.
– Tutkimuksemme antaa tärkeää tietoa vanhemmille ja pikkukeskosten kanssa työskenteleville sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisille siitä, miten suuri merkitys ja kauaskantoiset vaikutukset lapsen varhaisella kielen kehityksellä on esimerkiksi kouluiän lukemisen ja kirjoittamisen taitoihin, Joensuu lisää.
Tutkimus on osa Turun yliopistollisen keskussairaalan lastenklinikalla vuonna 2001 käynnistettyä moniammatillista Pienipainoisten riskilasten käyttäytyminen ja toimintakyky imeväisiästä kouluikään -pitkittäisseurantatutkimusta (PIPARI-tutkimus). Tutkimuksessa seurataan 478 lapsen (232 pikkukeskosta ja 246 täysiaikaista verrokkilasta) kehitystä syntymästä koulu- ja nuoruusikään.
– Riittävän suuriin potilasaineistoihin ja pitkäaikaisseurantaan perustuvien tutkimuksien avulla voidaan arvioida myös sitä, miten yhteiskunnan käytössä olevat resurssit kannattaa hyödyntää parhaalla mahdollisella tavalla, Joensuu tiivistää lopuksi.
Lisätietoja
Eveliina Joensuu, FM, laillistettu puheterapeutti, tohtorikoulutettava, Helsingin yliopisto
eveliina.a.joensuu@helsinki.fi
p. 040 5656480
Twitter: @EveliinaJo
Alkuperäinen artikkeli: Joensuu E, Munck P, Setänen S, Lipsanen J, Huhtala M, Lapinleimu H, Stolt SKJ. Associations between Language at 2 Years and Literacy Skills at 7 Years in Preterm Children Born at Very Early Gestational Age and/or with Very Low Birth Weight. Children. 2021; 8(6):510. DOI: https://doi.org/10.3390/children8060510
Tutustu Kognition, oppimisen, opetuksen ja kommunikaation tohtoriohjelmaan.
Tutustu Helsingin yliopiston logopedian oppiaineen Early Language Development -ryhmään.