Väitös: Pesänrakennus edistää sekä emakon että porsaiden hyvinvointia

Emakolla on luontainen tarve rakentaa pesää ennen porsimista. Nykyisissä kasvatusolosuhteissa yleisesti käytössä oleva porsitushäkki rajoittaa tämän luontaisen tarpeen toteuttamista. Pesänteon estyminen johtaa emakolla stressiin, joka saa aikaan muutoksia hormoneissa, erityisesti oksitosiinissa. MSc Jinhyeon Yun osoitti väitöskirjatutkimuksessaan että aktivoimalla emakon pesäntekoa ennen porsimista, tähän liittyvä oksitosiinipitoisuuksien nousu parantaa emakon suoriutumista alkuimetyksessä sekä lisää emakon varovaisuutta porsaita kohtaan.

Yun tarkasteli pesänrakennuksen mahdollistamisen vaikutusta porsimisen kulkuun ja emakon emokäyttäytymiseen varhaisimetyksen aikana, sekä näiden yhteyttä oksitosiinipitoisuuteen. Oksitosiini vaikuttaa yleisesti nisäkkäiden lisääntymiseen ja käyttäytymiseen ja sen vaikutukset emokäyttäytymiseen, synnytykseen ja imetykseen tunnetaan hyvin monilla eläinlajeilla, myös sialla. Lisäksi oksitosiini liittyy stressireaktioihin, vähentää levottomuutta sekä säätelee emotionaalisia reaktioita sosiaalisissa tilanteissa:

Häkissä emakko ei voi liikkua vapaasti ja pesäntekomateriaalin tarjoaminen ja käyttö on mahdollista vain rajallisesti. Yunin tutkimuksessa selvisi, että vapaana porsivat emakot joille joko tarjottiin rajoitettu määrä pesäntekomateriaalia tai runsaasti materiaalia pesäntekoon rakensivat pesää kauemmin, kuin emakot jotka porsivat häkeissä rajoitetulla pesäntekomateriaalilla. Lisäksi vapaana porsivat emakot joilla oli pesäntekomateriaalia runsaasti rakensivat pesää vielä aktiivisemmin kuin emakot ilman materiaalia. Yun osoittaa, että pesäntekomateriaalin tarjoaminen emakoille stimuloi pesänrakennusta enemmän kuin pelkkä vapaana porsiminen.

Yun osoittaa, että veren oksitosiinipitoisuudet ennen porsimista korreloivat positiivisesti pesäntekokäyttäytymisen kanssa. Aktiivinen pesänteko on yhteydessä korkeaan oksitosiinipitoisuuteen myös emakoilla jotka porsivat häkeissä sekä vapaana porsivilla emakoilla joille tarjottiin pesänteko materiaalia rajoitetusti.

Lisäksi runsaan pesäntekomateriaalin tarjoaminen vapaana porsiville emakoille nosti porsaiden veren IgG- ja IgM-pitoisuuksia, mikä viittaa siihen, että porsaat saivat enemmän ternimaitoa. Maidon määrä ja emakon porsaita kohtaan osoittama varovaisuus makuulle mennessä alkuimetyksen aikana lisääntyivät myös, mahdollisesti veren korkeamman oksitosiinitason vuoksi.

Yhteenvetona voidaan todeta, että aktivoimalla emakon pesäntekoa ennen porsimista ja tähän liittyvä oksitosiinipitoisuuksien nousu parantaa emakon suoriutumista alkuimetyksessä sekä lisää varovaisuutta porsaita kohtaan. Tämä puolestaan lisää porsaiden kasvua ja selviytymistä sekä lisää sekä emakon että porsaiden hyvinvointia imetyksen aikana.

MSc Jinhyeon Yun väitteli eläinlääketieteellisessä tiedekunnassa Helsingin yliopiston EE-rakennuksen Walter-salissa (Agnes Sjöbergin katu 2) perjantaina 13.2.2015 klo 12 aiheesta:
”Importance of maternal behaviour and circulating oxytocin for successful lactation in sows : Effects of prepartum housing environment”
Väitöskirja kuuluu eläinten hyvinvointitieteen alaan.
Vastaväittäjänä toimi vanhempi tutkija Lene Juul Pedersen (Aarhus University, Tanska) ja kustoksena professori Anna Valros.

Väitöskirjan elektroninen versio http://urn.fi/URN:ISBN:978-951-51-0558-5

 

Doctoral Dissertation: Importance of maternal behaviour and circulating oxytocin for successful lactation in sows : Effects of prepartum housing environment is is publicly available here:
https://helda.helsinki.fi/handle/10138/153106