Vaikuttava sosiaali- ja terveydenhuolto kohdentaa voimavarat ihmisten parhaaksi

Sosiaali- ja terveydenhuollon palveluihin kuluu Suomessa vuosittain verovaroja yli 20 miljardia euroa. Miten sovittaa yhteen kasvava palveluntarve ja niukkenevat resurssit, kun väestö ikääntyy? Terveydenhuollon palvelujen ja hoidon vaikuttavuus on yksi kestävimpiä kriteereitä sille, miten palveluja on perusteltua suunnitella ja kohdentaa.

Vaikuttavuus on noussut kansainväliseksi megatrendiksi julkisten palvelujen ohjaamisessa ja johtamisessa. Se on jo muuttanut sosiaali- ja terveydenhuollon rahoitusta, seurantaa ja toimintalogiikkaa mm. Hollannissa, Ruotsissa ja Isossa-Britanniassa.

Suomessa terveydenhuollon vaikuttavuutta on tutkittu vuosia. Käytännössä tutkimushankkeet ovat kuitenkin tarkastelleet yksittäisiä, rajattuja palvelujärjestelmän osa-alueita. Siksi julkisten terveyspalvelujen vaikuttavuudesta ei edelleenkään tiedetä tarpeeksi. Alan keskeiset toimijat ovatkin tunnistaneet tarpeen paremmalle kansalliselle koordinaatiolle, jotta vaikuttavuustutkimusta saataisiin laajennettua koskemaan mahdollisimman hyvin koko järjestelmää ja tutkimustulokset olisivat entistä paremmin hyödynnettävissä. 

Kansallinen sote-vaikuttavuuskeskus parantamaan palvelujen kehittämistä

Vaikuttavuustutkimuksen koordinointi on ottamassa merkittävän edistysaskeleen vuonna 2021, kun Helsingin yliopiston terveydenhuollon tuotantotalouden apulaisprofessori Paulus Torkki laatii yhdessä Itä-Suomen yliopiston kanssa toimintasuunnitelman sote-vaikuttavuuskeskuksen perustamista varten. Toimintasuunnitelman tekeminen rahoitetaan lahjoitusvaroin.

Suunnitteilla olevan vaikuttavuuskeskuksen tavoitteena on koota yliopistot, tutkimuslaitokset, yritykset ja muut alan toimijat verkostoksi, joka voi tuottaa kokonaisvaltaisempaa kustannusvaikuttavuustietoa terveydenhuollosta päättäjille, ammattilaisille ja alan kehittäjille. Tavoitteena on tukea yhteiskunnan taloudellisesti kestävää kehitystä ja varmistaa resurssien suuntaaminen kustannusvaikuttavalla tavalla.

– Kun palvelujen vaikuttavuudesta on tarjolla kattavampaa tietoa päätöksentekoa varten, voidaan tulevaisuudessa entistä paremmin arvioida, mistä palveluista on ihmisille eniten hyötyä ja miten resurssit kannattaa kohdentaa, Torkki kuvailee vaikuttavuustiedon merkitystä.

Tavoitteena vaikuttava sote-uudistus

Valmisteilla olevan sote-uudistuksen tavoitteiksi on määritelty terveyden ja hyvinvoinnin eriarvoisuuden kaventaminen, palveluiden saavutettavuuden parantaminen ja kustannusten hillitseminen.

– Uudistuksen onnistuminen mitataan viime kädessä vaikuttavuuden paranemisen kautta, Torkki korostaa. Muitakin tärkeitä ulottuvuuksia on, kuten palvelujen saatavuus ja laatu. Mutta uudistukselle asetut tavoitteet jäävät saavuttamatta, mikäli palvelut eivät ole vaikuttavia, hän jatkaa.

Palvelujärjestelmään kohdistuviin paineisiin ja yhteiskunnallisiin muutostarpeisiin ei mikään toimija voi vastata yksin.

– Tarvitaan laajempaa verkostoa, joka kostuu eri tieteenalojen osaajista, vaikuttavuustiedon tuottajista sekä tutkijoista ja asiantuntijoista, korostaa dosentti, tutkimusjohtaja Tomi Mäki-Opas. Hän on Itä-Suomen yliopiston Vaikuttavuuden talon vetäjä ja mukana sote-vaikuttavuuskeskuksen toimintasuunnitelman laatimisessa. Vaikuttavuuden talo on hyvinvointiin ja terveyteen liittyvän vaikuttavuuden tutkimuksen ja koulutuksen monitieteinen yhteistyöverkosto Itä-Suomen yliopistossa.

Mäki-Opas näkee kansallisen vaikuttavuuskeskuksen toiminnan suunnittelulle muitakin ajankohtaisia perusteluja kuin sote-uudistus.

– Eri tieteiden välinen vaikuttavuustutkimus ja hyväksi havaittujen toimintatapojen laajempi jakaminen ja hyödyntäminen ovat tärkeitä juuri nyt, kun painopiste on ehkäisevässä toiminnassa ja priorisoidaan hoitoja ja toimenpiteitä sekä myöhemmin arvioidaan päätösten vaikutuksia esimerkiksi pandemiasta selviytymisessä, Mäki-Opas perustelee vaikuttavuustutkimuksen koordinoinnin tarvetta.

Vaikuttavuusperusteisuus tarjoaa hänen mukaansa sote-palvelujen suunnittelussa mahdollisuuden systeemiseen muutokseen, jossa siirrytään volyymiin perustuvasta järjestelmästä kohti kestävämpää, arvoperusteista palvelujärjestelmää. Tässä muutoksessa yliopistoilla on korkeakoulutus- ja tutkimusyhteisöineen paljon annettavaa.

– Voimme tarjoa korkeatasoiseen tieteelliseen tutkimukseen perustuvaa tietoa ja työvälineitä sote-palveluiden ja ehkäisevän työn vaikuttavuuden, laadun ja kustannusvaikuttavuuden kehittämiseksi. Lisäksi voimme kouluttaa alan ammattilaisia: paitsi uusia osaajia, jotka hallitsevat vaikuttavuusperusteiset menetelmät jo työelämään siirtyessään, myös jo työelämässä olevia ammattilaisia, Mäki-Opas muistuttaa.